Kansanedustaja Antti Kaikkonen

Tervetuloa sivuilleni!

Mukava nähdä sinut täällä.


”Haluan olla rakentamassa turvallista Suomea, jossa hyvinvointia riittää lapsista ja nuorista ikäihmisiin saakka. Kaiken perustana on kestävä talous. Yrityksillä tulee olla edellytykset kasvaa ja työllistää. Näin syntyvillä verovaroilla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, kuten laadukkaan päivähoidon ja koulutuksen, toimivan terveydenhoidon ja ikäihmisille vanhuuden turvan.” 

Antti Kaikkonen,
kansanedustaja

Ajankohtaista Kaikkoselta

11.09.2024Arvoisa puhemies,  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustaksi on määritelty arvopohjainen realismi.  Pidämme kiinni demokratian, oikeusvaltion, kansainvälisen oikeuden ja tasa-arvon periaatteista. Suomi toimii pitkän linjamme mukaisesti kehityksen, turvallisuuden ja rauhaa rakentavien ratkaisujen puolesta. Realismia on, että käymme vuoropuhelua myös heidän kanssa, jotka eivät jaa arvopohjaamme.  Ulkopolitiikassamme korostuu turvallisuus. Suomen turvallisuus rakentuu vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton yhteistä puolustusta, EU:n jäsenyydestä ja syventyvästä puolustusyhteistyöstä liittolaistemme kanssa.  Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustamisen periaate, koulutettu ja harjoitettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat turvallisuutemme kulmakiviä. Puolustusmateriaali pidetään ajan tasalla. Näistä pidämme kiinni.  Keskusta tukee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurta linjaa. Kansallinen yhtenäisyys suurissa linjoissa vahvistaa maamme turvallisuutta ja puolustusta. Valtion instituutioiden tiivis yhteydenpito yli hallitus-oppositiorajojen tarkentaa yhteistä tilannekuvaa ja vahvistaa kansallista lujuutta.   Suomen ulkopolitiikassa kannattaa hyödyntää poliittisten liikkeiden kansainväliset yhteydet maamme parhaaksi ja Suomen maakuvan kirkastamiseksi.  Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä turvallisuusympäristö on muuttunut pitkäkestoisesti. Tilanne edellyttää pitkäjänteistä varautumista ja puolustuksen resursseista huolehtimista.  Ukrainan tukemisessa ote ei saa höltyä. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.    Suomen jäsenyys Natossa on vahvistanut koko liittokuntaa ja Pohjois-Euroopan vakautta.  Suomi on integroitunut Naton rakenteisiin ja päätöksentekoon. Naton maavoimien alaesikunnan sijoittaminen Suomeen ja tulevat maavoimajoukot vahvistavat Naton läsnäoloa Suomessa.  Käytämme puolustukseen ensi vuonna 2,3% bruttokansantuotteesta. F-35-hankinnan ja Merivoimien korvettien hankinnan jälkeen puolustusmenoissa ollaan lähitulevaisuudessa menossa alle 2%:n. Suomen on syytä pitää puolustusmenot yli 2%:ssa myös vuonna 2027 ja sen jälkeen. Turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä edellyttävät sitä.  Jotta tähän päästään, huomautan, että uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina. Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian.  Ilmavoimien ja Merivoimien isoimmat investoinnit on nyt tehty. Katson, että seuraavaksi on Maavoimien vuoro. Arvoisa puhemies,  Euroopan unionin merkitys Suomelle tärkeänä turvallisuusyhteisönä säilyy. Tulevan EU-komission kaudella on erityisen tärkeää panostaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotannon vahvistamiseen.  Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen on keskeistä Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja maallemme monella tapaa tärkeän Itämeren alueen vakauden kannalta. Suomelle on tärkeää huolehtia huoltovarmuudesta ja merikuljetusten toimivuudesta kaikissa olosuhteissa.  Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa tehtävän puolustusyhteistyön syventyminen  rakentaa osaltaan koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta.  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on viisasta jatkaa parlamentaarisen seurantaryhmän käytäntöä. Keskusta on sitoutunut rakentavaan yhteistyöhön Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuuden vahvistamiseksi.  [...]
11.09.2024Kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina 7.9. Keskustelussa aiheina olivat muun muassa budjettiriihi, sosiaali- ja terveysasiat, Keskustan tilanne ja viimeisimmät gallupit. Alla olevasta linkistä voit katsella lähetyksen jälkikäteen. Antti Kaikkonen Ylen Ykkösaamussa [...]
15.06.2024Antti Kaikkosen ehdokaspuheenvuoro Keskustan puheenjohtajavaalissa Tulin helmikuussa miehen ikään. Täytin 50 vuotta. Reppu on löytänyt paikkansa, kulkija kotinsa. Matkan varrella on tapahtunut. On töitä, tekoja, saavutuksia ja virheitäkin. Ystävä kerran rohkaisi toteamalla, etteivät ne parhaat merikapteenit tyynissä vesissä kasvakaan. Ehkä niin. No, enemmän tässä on tuulissa tuiverrettu, joskus myrskysäälläkin. Nähty on, koettu on, opittu on, ehkä hitusen viisastuttukin. Vaan halu tehdä ja halu saada aikaiseksi pysyy. Jos ei repulla nyt niin käyttöä, niin työkalupakilla enemmänkin. Niin kuin tässä yhteisessä Keskustan talossamme. Siinä on paljon hyvää, mutta vuodet – ne ovat tuoneet korjausvelkaakin. Talon kivijalka, se kaikkein tärkein, se näyttäisi olevan kunnossa. Aate ja arvot, ajatus oikeudenmukaisesta ja paremmasta Suomesta. Suomesta, jossa työn tekeminen, yrittäminen ja itsensä kehittäminen kannattaa. Suomesta, jossa ihmisyydellä on merkitystä ja heikommistakin kannetaan huolta. Suomesta, jossa osataan elää kumppanuudessa luonnon kanssa. Suomesta, joka arvostaa alueitaan ja maakuntiaan. Se kivijalka ei ole rapistunut. Vaan talon seinät ovat päässeet paikoin rapistumaan. Välillä on vetänyt ovista ja ikkunoista. Kattokin on joskus vuotanut samalla kun kannatus on vuosien varrella huvennut. Nämä pitää laittaa kuntoon. Keskustan talon pitää olla kestävä ja turvallinen talo. Mitä ajattelen turvallisuudella? Turvallisuus pitää nähdä laajemmin kuin vain maanpuolustuksena, vaikka se onkin tärkeä osa sitä. Huoltovarmuus on turvallisuutta. Omavaraisuus on turvallisuutta. Kotimainen ruoka. Kotimainen energia. Melkoisia henkivakuutuksia Suomelle. Turvallisuutta. Sekin on turvallisuutta, että emme päästä maatamme autioitumaan. Asuttu raja on turvallinen raja. Turvallisuus on sitä, että kaduillamme ja kyläteillä on turvallista liikkua. Turvallisuus on toimivia arjen palveluita. Turvallisuutta on laadukas varhaiskasvatus ja koulu lapsillemme ja nuorillemme. Jos sairastuu, pitää päästä hoitoon. Ikäihmisille pitää olla vanhuuden turvaa. Näistä rakentuu turvallinen Suomi. Ja näillä aineksilla rakennamme myös Keskustan talosta entistä turvallisemman ja vahvemman. Ja talon ovet ja ikkunat, ne on jatkossa avattava entistä suuremmin. Ja syvänvihreä lippumme on nostettava salkoon liehumaan, siniristilipun viereen. Siten, että talosta muita mantuja katsomaan menneet löytävät takaisin. Ja siten, että viestimme, lippumme, voisi tavoittaa myös aivan uusia kiinnostuneita ja kannattajia, nuoriakin. Olen nimittäin varma, aivan varma, että se on mahdollista. Keskustaväki on liian kauan kulkenut siipi maassa. Keskustaväki on liian kauan kulkenut kallella kypärin. Vuodet ovat olleet raskaita. Mutta ystävät, aurinko vielä nousee keskustalle. Ja jos katsomme naapureita, muiden puolueiden touhuja, niin ei meillä erityistä tarvetta alemmuuden tunteisiin ole – katsomme sitten oikealle, tai vasemmalle. Eikä meidän hirveästi niihin suuntiin kannata katsellakaan. Katsotaan mieluummin keskelle ja eteenpäin ja kutsutaan muutkin mukaan. Tässä maassa on liikaa niitä, jotka repivät. Tässä maassa on liikaa niitä, jotka eivät välitä. Mutta tämä maa tarvitsee nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa rakentavaa keskustaa. Keskustaa, joka pystyy osoittamaan Suomelle tien parempaan. Ystävät, laitetaan Keskustan talo kuntoon. Pidetään kivijalka kunnossa.Laitetaan seinät leveälle ja katto korkealle, mutta kaikki yhteisen pöydän äärelleIsketään hieman uutta maalia pintaan: lisää itseluottamusta, innostusta ja iloa puoluetyöhönPestään ikkunat puhtaiksi ja viestit kirkkaiksiJa hoidetaan pihatyötkin kuntoon ja rakennetaan parempi suunta SuomelleTule sinäkin mukaan talkoisiin! On aika nostaa pää pystyyn. On aika katsoa eteenpäin. On aika näyttää Suomelle suunta. Tehdään se, tehdään se yhdessä, ja tehdään se hyvin! [...]
25.05.2024Keskustan puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen 24.5. Joensuussa, Kuopiossa ja Kajaanissa: Itäisen Suomen ja aluepolitiikan laiminlyönti vakava virhe myös turvallisuuspoliittisestiItäinen ja osin pohjoinenkin Suomi ovat perimmäisten kysymysten äärellä Suomen ja Venäjän välisen kanssakäymisen tyrehdyttyä. Kyse on ihmisten toimeentulosta, yritysten pärjäämisestä ja Itä-Suomen elinvoimasta. Tilanne ja näkymät ovat synkät. Luottamusta ja tulevaisuudenuskoa koetellaan. Hallituksen olisi pitänyt jo aikaa sitten tulla itäistä Suomea vastaan kansallisin päätöksin ja vaikuttaa samaan aikaan EU:ssa siihen, että vaikeuksiin joutuneita alueita tuetaan. Onhan kyse myös koko EU:n ulkorajasta. Pääministeri kävi kyllä EU-komission puheenjohtajan kanssa itärajalla, mutta näyttää siltä, että siihenpä se jäi. Uutta rahaa itäiselle Suomelle ei ole ohjattu eikä erillistä rahoitusvälinettä EU:n ja Venäjän rajamaille ole luotu. Kotimaan politiikassa keskittäminen jyllää. Suurin osa itäistä Suomea on liikennehankkeista alkaen tosiasiallisesti jätetty oman onnensa nojaan. Yhtä lailla tärkeitä olisivat investoinnit sähköverkkoon ja tietenkin soten lähipalveluiden turvaaminen. Itäisen Suomen pärjäämisessä ja aluepolitiikassa ylipäätään ei ole kyse vain siitä, että ihmiset ovat tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta ja koko maata kehitetään tasapuolisesti. Molemmat ovat tuiki tärkeitä asioita. Tässä tilanteessa kyse on myös isänmaan turvallisuudesta. Meillä ei arvaamattoman Venäjän vieressä kerta kaikkiaan ole varaa jättää isoa osaa maasta tyhjenemään. Kyse on myös kansallisesta yhtenäisyydestä, että koemme kaikki kuuluvamme tähän yhteiskuntaan. Tälläkin on iso turvallisuuspoliittinen merkitys. Siksi itäisen Suomen ja aluepolitiikan laiminlyönti on vakava virhe, josta päävastuussa on hallitus. Vaikeuksien keskelläkin Itä-Suomessa on nähtävä myös paljon myönteistä potentiaalia. Mutta sen saamiseksi käyttöön tarvitaan ohjelmien ja työryhmien sijaan konkreettisia tekoja. Lisätiedot: Keskustan puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen puh. 050 511 3160 [...]
21.05.2024Blogi 21.5.2024 Suomen kiertue kohti keskustan puoluekokousta Jyväskylässä on nyt noin puolessa välissä. Viime viikonloppuna tehtiin toisen puheenjohtajaehdokkaan Tuomas Kettusen kanssa pyörähdys pohjoisessakin, kun kävimme Rovaniemen Erämessuilla ihmisiä tapaamassa. Ensi viikonloppuna nokka on kohti Itä-Suomea. Tilaisuudet ovat olleet monenmuotoisia, äänestäjien tapaamisesta teltoilla tiukkoihin paneelikeskusteluihin ja yksilötentteihin. Tunnelma kentällä on ollut kohtuullisen hyvä. Viime vuodet ovat olleet vaikeita keskustalle, mutta nyt taitaa jo kajastella valonpilkahduksia. Esimerkiksi Olli Rehnin 15% tulos presidentinvaalissa oli tällainen. Viime vuosien politiikka Suomessa on ollut repivää ja kahtiajakavaa. Tämä ei ole suosinut nimensä mukaisesti poliittiseen keskustaan kuuluvaa keskustaa. Paremmin on näkynyt ja saanut kannatusta, kun on ollut oikein jyrkästi jotain mieltä. Tasapainoisemmalle linjalle tai sillanrakennukselle ei ole ollut oikein tilaa. Uskon, että tähän tulee ennemmin tai myöhemmin muutos. Moni suomalainen voi jälleen kiinnostua keskustan vaihtoehdosta. Tämä toki edellyttää sitä, että toimimme itse fiksusti ja olemme luottamuksen arvoisia. Mahdollisena puheenjohtajana koetan tässä tehdä voitavani. Puoluekokouksessa keskustan puoluejohdon valitsevat viralliset puoluekokousedustajat. Heitä valitaan tuhansia keskustan yhdistyksistä eri puolilta Suomea. Keskustan puoluekokous on kansanvallan juhla, ja yksi maailman suurimmista puoluekokouksista. Kokous jo itsessään on elämys. Nyt siellä tehdään lisäksi merkittäviä henkilövalintoja. Toivottavasti nähdään Jyväskylässä! [...]
02.05.2024Kansanedustaja Antti Kaikkonen Hyvinkäällä, Keravalla ja Porvoossa: Suomi tarvitsee paremman näkymän tulevaisuuteen Vappu on alkujaan työväen ja opiskelijoiden juhla. Työväen suhteen tämä kevät on mennyt poikkeuksellisissa merkeissä. Hallitus on ajanut omaa linjaansa jääräpäisesti eteenpäin, ja ay-liike on vastannut voimakkailla lakoilla. Tuskin kaikkea on vielä nähtykään. Epäilenpä, että viimeistään syksyn työmarkkinakierroksella nähdään seuraavat erät. Näiden taistojen hintalappu kansantaloudelle on suuri ja riskinä ovat pitkäaikaiset vahingot. Oma vappuvinkkini osapuolille on seuraava: Mars neuvottelupöytään. Se ei vieläkään ole liian myöhäistä. Uudistuksiakin tarvitaan, mutta eteenpäin on parempi mennä mieluummin sopien kuin repien. Voi myös yleisesti sanoa, että pääministeri Orpon hallituksen ensimmäinen vuosi on valitettavasti ollut pettymys. Kasvussa ovat olleet vain työttömyys ja konkurssit. Ei talous, eikä ihmisten hyvinvointi.  Hallituksen asettamat taloustavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta tulokset valitettavasti vääränsuuntaisia. Hallituksen tavoite 100 000 lisätyöllisestä on oikea. Tulokset vain kulkevat väärään suuntaan.  Työllisiä on yli 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Siis vähemmän, ei enemmän. Hallituksen tavoite taloudellisen sopeuttamisen mittaluokasta on oikea. Mutta valitettavasti keinot jättävät toivomisen varaa. Hallitus päätöksillään kiristää yleistä arvonlisäveroa ja esimerkiksi joukkoliikenteen ja lääkkeiden verotusta. Ja sama hallitus päätöksillään keventää kaikkein suurituloisimpien suomalaisten verotusta ja oluen verotusta. Olutta saat jatkossa halvemmalla, mutta lääkkeistä sitten maksatkin enemmän. Voi kysyä, meneekö tämä nyt varmasti oikein? Kaiken tämän päälle hallitus vieläpä karsii rajusti kotitalousvähennystä. Kun hintoja nostetaan veronkorotuksin ja vähennystä heikennetään, niin harmaa talous hyötyy. Vielä oppositiossa ollessaan kokoomus vaati korotusta kotitalousvähennykseen, nyt valtaan päästyään sama kokoomus on sitä leikkaamassa. Ehkä suurin ongelma hallituksen toimissa on, että niistä puuttuu kunnolliset eväät kasvuun ja myönteisempään, parempaan tulevaisuuteen. Keskustan mielestä hallituksen kasvupaketti on oikeansuuntainen, mutta aivan riittämätön tussahdus. Hallituksen uudet vaatimattomat kasvutoimet kohdistuvat suuryritysten viherinvestointeihin, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille hallitus ei juuri muuta tarjoa kuin edellä mainittuja veronkiristyksiä. Keskusta ulottaisi veroporkkanan kaikenkokoisille yrityksille, ei ainoastaan suurimmille. Keskustan eduskuntaryhmä tulee esittelemään oman reilun kasvun vaihtoehtonsa yksityiskohtaisesti tiistaina 7.5. Teemme erilaiset arvovalinnat kuin hallitus. Paketissamme on yhtä paljon sopeutusta, mutta näivettämisen sijaan enemmän kasvutoimia. Siis enemmän tukevaa maaperää julkisen talouden aidoksi tervehdyttämiseksi. Suomi tarvitsee paremman näkymän tulevaisuuteen. [...]