Kuulun siihen joukkoon, joka iloitsee Pertti Kurikan nimipäivien valinnasta Suomen euroviisuedustajaksi. Ymmärrän toki muitakin näkemyksiä, tarjolla oli monta hyvää vaihtoehtoa ja musiikki on makuasia. Mutta euroviisuissa esillä on usein musiikin lisäksi muitakin asioita. Niin nytkin.

Kehitysvammaisten raavaiden miesten perustama bändi nostaa – ehkä tahtomattaankin – esiin vammaisten ihmisten oikeudet Suomessa ja Euroopassa. Tämä on hyvä asia. Monessa maassa vammaisten ihmisten oikeudet ovat retuperällä. Vaan onpa meillä Suomessakin parantamisen varaa.

On hyvä, että saimme nykyisessä eduskunnassa viime töiden joukossa viimeinkin hyväksyttyä YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen johtavia periaatteita ovat syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille ihmisille tulee lainsäädännöllä turvata mahdollisuus omien valintojen tekemiseen ja inhimilliseen elämään. Tällä hetkellä tämä toteutuu vaihtelevalla tavalla. Sopimuksen toimeenpanossa jää vielä töitä seuraavallekin eduskunnalle. Asia pitää huomioida myös sote-uudistusta tehtäessä.

Tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia ja lakien oikeudenmukaista täytäntöönpanoa kunnissa. Kyse ei ole aina edes kustannuksista, vaan siitä, osataanko asiat ajatella erilaisten ihmisten tarpeet huomioiden.

Eduskunta ei kuitenkaan voi paljoa vaikuttaa näkymättömiin asenteisiin – osaammeko itse kukin kohdella erilaisia ihmisiä samanarvoisesti? Vaikka jokainen meistä on omanlaisensa,  ihmisarvo on jokaisella yhtä suuri. Se pitää aina muistaa, aina.

Antti Kaikkonen