Alkoholilain kokonaisuudistus on puhututtanut kovasti viime päivinä. Solmussa olleeseen tilanteeseen on haettu ratkaisua eri kokoonpanoilla. Viime päivinä olen itse etsinyt etenemispolkua muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Sellaista ei valitettavasti näytä löytyvän. Uudistuksessa sinänsä ollut paljon hyvää, mutta myös kiistanalaisia kohtia.

Helsinkiläisen Döner Harjun tilanne on tällä hetkellä suorastaan absurdi. Ravintolalla on kadun varressa terassi pysäköintiruudussa, mikä on Helsingissä mahdollista nyt toista kesää. Helsingin kokeilu on itsessäänkin hyvä kokeilu kaupungin elävöittämisen ja sosiaalisen alkoholikäyttäytymisen kannalta, mutta ihan kaikki ei tässäkään mene nappiin. Döner Harjun ravintolan ja terassin välille jää yleinen jalkakäytävä, joka ei kuulu anniskelualueeseen. Vanhentunut alkoholilainsäädäntö pakottaa ravintolan työntekijän kantamaan alkoholijuoman asiakkaan puolesta ravintolan ovelta parkkiruututerassille. Siis 1,5 metrin matkan. Tämä ei ole kenenkään ajan ja vaivan arvoinen menettely, mutta nykyinen laki näin vaatii. Sääntö-Suomeksikin jotkut tällaista kutsuvat.

Tähänkin, ja moneen muuhun byrokratian kukkaseen, kaavailtiin muutosta alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Keskustelu alkoholilaista on jäänyt pitkälti väittelyyn niin sanottujen limuviinojen eli enimmäisvahvuudeltaan enintään 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomisesta kauppoihin. Vastakkain on ainakin kaksi hyvin perusteltua kantaa, jotka eivät kovin helpolla kohtaa. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet alkoholilain muut positiiviset uudistukset – esimerkiksi anniskelualueiden järkevöittäminen.

Kun uudella alkoholilainsäädännöllä haetaan tasapainoa kansanterveyden ja elinkeinoelämän välille, ovat limuviinat vain yksi osa suunniteltua uutta lainsäädäntöä.  Konkreettisesti uudistuksen ytimessä ovat myös suomalaisen työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja helpottaminen, kun säännöksiä järkevöitetään ja turhiin mutkiin kuluvaa aikaa pienennetään.

Esitys on sisältänyt mielestäni paljon järkeviä elementtejä. Kiisteltyjen vahvempien juomien lisäksi lakiesityksen myötä nykyiset A-B- ja C-anniskeluluvat muuttuisivat yhdeksi anniskeluluvaksi ja anniskelun jatkamiselle kello 01.30 jälkeen ei tarvitsisi enää erillistä lupaa, ravintolan oma ilmoitus riittää. Anniskelupaikan työntekijöitä koskevat vaatimukset kevenisivät, pienpanimot voisivat myydä omia tuotteitaan ja ne edellä mainitut anniskelualueiden määritelmät järkevöityisivät.

Johtamani keskustan eduskuntaryhmä oli valmis kunnioittamaan aiemmin tehtyä sopimusta alkoholilain kokonaisuudistuksesta yhdellä ainoalla tarkistuksella. Esitimme, ne kansanedustajat, jotka eivät halua tukea vahvuudeltaan 5,5% alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin, voisivat halutessaan äänestää tätä kohtaa vastaan ilman rangaistuksia. Tämän äänestyksen lopputuloksesta riippumatta olimme valmiita tukemaan kokonaisuudistusta. Tämä ei kuitenkaan perussuomalaisille käynyt, joten nyt kokonaisuuden edistämiselle ei ole edellytyksiä. 

Nyt voisi olla järkevää, jos hallitus harkitsisi, voisiko hallitus tuoda lakiesityksiä, joilla vaikka em. ravintolabyrokratiaa voitaisiin keventää tai edistää pienpanimoiden suoramyyntioikeutta. Jää nähtäväksi, päästäänkö esimerkiksi näissä eteenpäin. Meiltä kyllä tukea tähän löytyisi.