Kaikkosen puhe Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa

22.08.2017

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa 22.8.2017

Hyvät edustajakollegat ja muut osanottajat

Hyvät median edustajat

Arvoisa kaupunginjohtaja,

Suomen ensimmäinen epäilty terrori-isku on todellisuutta. Vanha aika on takana, nyt elämme muuttuneessa Suomessa ja maailmassa.

Onko Suomi peruuttamattomasti muuttunut? Ei ole, suomalainen sydän, sielu ja sisu pysyvät. Nyt kuitenkin olemme myös pahassa yhtä muun Euroopan ja maailman kanssa. Kelloa ei saa käännettyä taaksepäin.

Mitkään sanat eivät tuo kuolleita takaisin, eivätkä paranna vakavasti loukkaantuneiden vammoja. Siksi omaisille ja läheisille on suotava rauha surra ja uhreille aikaa toipua. Viranomaisille puolestaan on annettava työrauha. Tutkinta on kesken.

On oikeus ja kohtuus, että tekijää ja mahdollisia muita osallisia rangaistaan aikanaan kovimman mukaan. Tämäntyyppistä raakalaismaista toimintaa ei tarvitse eikä pidä ymmärtää millään tavalla. Oikeusvaltiossa poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee. Luotetaan viranomaisiin.

Olen viime päivinä keskustellut paljon ihmisten kanssa. Monen turvallisuuden tunne horjuu ja osaa pelottaa. Uskaltaako kaduilla enää liikkua? Tuntemukset ovat oikeutettuja ja ennen muuta inhimillisiä.

Ihmisten päällimmäinen odotus päättäjiä kohtaan on ollut, että tehkää asioille jotain. Myös tämän ymmärtää. Kun terrori-iskut jatkuvat, niiden tuomitseminen ja surunvalittelut alkavat ainakin joidenkin korvissa kärsiä inflaation.

Vihaan vastaamiseksi tarvitaan tekoja. Linjana on oltava yhtäältä realismi ja toisaalta inhimillisyys. Ne kestävät.

Hyvät kesäkokouksemme osanottajat,

Ensinnäkin on turvattava viranomaisten voimavarat ja valtuudet.

Hallitus aivan oikein lisäsi jo aiemmin tänä vuonna poliisin, rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin määrärahoja. Voi olla perusteltua, että budjettiriihessä rahoitusta edelleen lisätään. Hallituksen on nyt tätä huolellisesti punnittava.

Suomen tiedustelulait on uudistettava, jotta terrorismia ja muita vakavia turvallisuusuhkia voidaan torjua tehokkaammin. Kutsun eduskuntaryhmät heti eduskunnan syysistuntokauden alussa neuvottelemaan asiasta. Vetoan ennen muuta oppositiopuolueisiin, jotta tarvittava ja perustuslain edellyttämä määräenemmistö syntyy. Uudistusta ei voi enää vitkuttaa, emmekä voi odottaa asiassa ensi vaalikauteen.

Tapani Töllin vetämä parlamentaarinen ryhmä on osaltaan tehnyt asiassa jo hyvää työtä eduskunnassa.

Selvää on, että ihmisten perusoikeudet on uudistuksessa suojattava. Tavallisen suomalaisen turvallisuutta uudistus ei heikennä. Se vahvistaa sitä.

Toiseksi, Suomen turvapaikkapolitiikkaa on edelleen osin korjattava. Aidosti hädänalaisia on tietenkin autettava, mutta nyt järjestelmää voi käyttää väärin. Turvapaikka kuuluu vain heille, joilla siihen on Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus.

Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin. On harkittava myös sitä, että ne, jotka eivät poistu Suomesta vapaaehtoisesti, kootaan tiukemman valvonnan palautuskeskuksiin. Viranomaisten on tiedettävä, missä paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, ja mitä he tekevät.

Sen sijaan kiintiöpakolaisten taustat tiedetään ja he ovat saaneet virallisen pakolaisstatuksen jo ennen maahan tuloaan. Kiintiöpakolaisten määrää voidaan maltillisesti kasvattaa, jos pakolaispolitiikasta päästään Euroopassa kokonaisratkaisuun. Tällöin turvapaikanhakijoiden määrä pienenisi.

Olisi inhimillistä, että perheenyhdistämisiä helpotetaan niin, että lasten oikeudet turvataan ja että viranomaisilla on mahdollisuus myös yksilölliseen harkintaan päätettäessä perheenyhdistämisistä.

Iso kysymys on, miten Suomesta turvapaikan maamme lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan saavien kotoutuminen ja kotouttaminen hoidetaan. Myös tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteistä yhteistä näkemystä yli hallitus-oppositiorajan.

Tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen. Suomeen ei saa päästää syntymään sellaisia rinnakkaisyhteiskuntia, joita joissain Euroopan maissa, lähimpänä Ruotsissa jo on. Suomessa jokaisen on elettävä lakien mukaan. Me edellytämme myös länsimaisten arvojen; demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion hyväksymistä.

On myös tärkeää, että kansainvälinen yhteisö ponnistelee varsinkin Lähi-idän ja Afrikan kriisien ratkaisemiseksi siten, että olot alueilla vakautuvat, ja lähtemisen syyt vähenevät.

Hyvät edustajakollegat ja muut läsnäolijat,

Euroopassa on kahden vuoden aikana kuollut terrori-iskuissa yli 300 viatonta sivullista.

Päivää ennen Turun mielipuolisia väkivallantekoja terroristit iskivät Espanjassa. Barcelonassa kuoli ainakin 14 ja loukkaantui 130 ihmistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuolonuhreja olisi voinut olla tuntuvasti enemmän, jos terroristit olisivat onnistuneet täysimittaisesti toteuttamaan hirmutekonsa mm. räjähteillä.

Euroopalla on ongelma, jonka nimi on ääri-islamilainen terrorismi. Tätä ei ole syytä kierrellä tai kaarrella. Yksittäinen tekijä voi olla syrjäytynyt tai henkisesti sairas, mutta iskuja yhdistää enemmän tai vähemmän viattomien tappamisen ja huomion saamisen lisäksi poliittis-ideologinen pyrkimys hajottaa länsimaisia yhteiskuntia ja saada ihmiset kääntymään toisiaan vastaan.

EU on monin tavoin tienhaarassa. Yksi tapa ihmisten palauttaa luottamusta on ottaa huolenpito turvallisuudesta oikeasti unionin painopisteeksi ja toimia niin, että se tuntuu ihmisten arjessa. Turvallisuus kirjattiin EU:n Rooman julistukseen yhdeksi niitä pääasioita, joihin unionin on tulevaisuudessa keskityttävä. Julistuksen jääminen paperitiikeriksi rapauttaisi entisestään EU:n uskottavuutta.

Tarvitaan lisää yhteistyötä niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti terrorismin torjumiseksi. Esimerkiksi tietojenvaihtoa on lisättävä.

Turkulaiset osoittivat, missä rintamalinjan on kuljettava: terroristien ja heidän uhriensa, ei suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Niin ovat osoittaneet aiemmin samanlaiset tavalliset, tolkun ihmiset myös Pariisissa, Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa, Manchesterissa, Tukholmassa ja muissa kaupungeissa, joihin terroristit ovat iskeneet.

Terrori-iskuissa uhriksi voi joutua kuka tahansa sukupuolesta, iästä, ihon väristä, uskonnosta, maahanmuuttomyönteisyydestä tai -vastaisuudesta tai muista näkemyksistä riippumatta. Riittää, että on väärässä paikassa väärään aikaan. Barcelonassa nuorin kuolonuhri oli 3-vuotias pikkulapsi. Muistetaan tämä.

Hyvät ystävät,

Viime perjantain jälkeen tässä maassa on todistettu paljon hyvää ja kestävää; välittämistä ja huolenpitoa toinen toisistamme. Kolikon toinen puoli on kuitenkin myös tullut esiin, varsinkin netin vihapuheen muodossa.

On luonnollista, että kun jotain poikkeuksellista ja vakavaa tapahtuu, tunteet kuohuvat. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan eikä sitä muiden pidä mennä rajoittamaan. Mutta ihmisyys ja sydämen sivistys mitataan siinä, mitä itse kukin sen jälkeen sanoo ja tekee.

Tuota samaa vihaa on puoluekannasta riippumatta monen päättäjän ja monen toimittajan sähköpostit pullollaan. Jotkut lehdet sulkivat keskustelupalstojaan, koska keskustelu ei pysynyt missään kohtuullisissa tai järkevissä rajoissa. Turussa on valitettavasti epäillyn terrori-iskun jälkeen nähty myös se, että esimerkiksi ulkomaalaisten omistamaa pizzeriaa on vahingoitettu ja maahanmuuttajiin on käyty käsiksi.

Hyvät ystävät, ei tällaisella vihalla mitään rakenneta. Ei ainakaan mitään hyvää.

Jokainen tällainen teko, sähköpostiin lähetetty tai sosiaaliseen mediaan kirjoitettu oksennus tai uhkaus vie turhaan viranomaisten voimavaroja tässä tilanteessa, halventaa uhrien muistoa ja kärjistää vastakkainasettelua. Nyt jos koskaan on pystyttävä juuri päinvastaiseen ja paljon parempaan.

Myös päättäjillä puoluekannasta riippumatta on iso vastuu siinä, että yhteiskunnassa pysyy maltti ja tolkku. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja nyt tarvitaan tekoja. Kestävä tie on hakea yhdessä ratkaisut, joilla pidetään huolta, että Suomi on myös tulevaisuudessa maailman turvallisimpia maita. Ja kaikesta tapahtuneesta huolimatta hyvä muistaa sekin, että satavuotias Suomi on melkein millä mittarilla tahansa yksi maailman parhaista maista.

Hyvät naiset ja miehet,

Sitten muihin tunnelmiin ja muutama sana Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta, hallituksen elokuun lopun budjettiriihestä ja siitä, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella ja pidemmälläkin aikavälillä.

Suomen pyörät pyörivät jälleen. Maamme talous kasvaa, vienti vetää ja työttömyys alenee. Erityisen myönteistä on nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lasku. Edelleen molemmissa on kyllä tekemistä. Mutta perustellusti voi sanoa, että Suomen tilanne on aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten, jolloin täällä kasvoivat vain työttömyys ja velka, ja päätöksenteko oli vakavasti halvaantunut. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta.

Myönteiseen käänteeseen on tarvittu päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta ja etenkin tältä joukkueelta, yhteistyötä ja sopimisen kykyä työmarkkinoilla ja kansainvälisenkin talouden imua, mutta ennen kaikkea tavallisten ihmisten joustamista. Käänne parempaan ei ole tapahtunut itsestään, vaikka jotkut niin antavat ymmärtää. Se on ollut monen tekijän, myös vaikeiden päätösten, tulosta.

Kilpailukykysopimus oli ja on edelleen koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen eikä suunnanmuutos olisi ollut mahdollinen ilman sitä. Tänä kesänä kilpailukykysopimus on myös tuntunut julkisten alojen työntekijöiden lompakossa lomarahojen pienentymisenä. On ymmärrettävää, että se ei tunnu kaikista alkuunkaan reilulta, etenkin, kun elinkeinoelämän johdon osallistuminen Suomi-talkoisiin on ollut käytännössä yhtä tyhjän kanssa.

Haastan ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johtajat kertomaan julkisesti, miksi he eivät ole talkoisiin osallistuneet. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan yritysjohtajien käsittämättömän isot palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet. Ei tämä mahdu kansalaisten oikeudentajuun tai oikeudenmukaisuuden käsitteeseen. Eikä tarvitse mahtuakaan. Kyllä herrojenkin pitää olla talkoissa mukana.

Julkisten ja muiden alojen työntekijöiden vastaantulolla on sen sijaan saatu osaltaan aikaan se, että yhä useampi työtön on saanut työpaikan, maamme velaksi eläminen on päättymässä ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Taakanjaon on oltava mahdollisimman yhteisvastuullista. Siksi hyvätuloisten solidaarisuusveron alarajan alentamista on jatkettava ainakin seuraavat kaksi vuotta. Isojen veronalennusten sijaan talouden liikenevää varaa on laitettava ensisijaisesti velanoton vähentämiseen. Jos veronalennuksia tehdään, ne on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on jo aiemmin kompensoitu veronalennuksina tälle ja ensi vuodelle.

Työllisyyden parantaminen ja hyvän talouskehityksen turvaaminen on ilman muuta talouspolitiikan puolella tärkeintä budjettiriihessä. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksien parantamista on jatkettava sekä helpotettava ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden parempaa kohtaamista on edesautettava myös ihmisten ammatillista liikkuvuutta tukemalla. Osaavan työvoiman saanti ei saa muodostua talouskasvun pullonkaulaksi.

On luotettava siihen, että liitot pystyvät syksyn työehtosopimusneuvotteluissa oikein mitoitettuihin ratkaisuihin, jotka osaltaan varmistavat Suomen talouden kasvua. Osapuolet hoitavat neuvottelut, mutta voisi olla järkevää, että tulevissa sopimuksissa mahdollistettaisiin nykyistä jonkun verran laajempi paikallinen sopiminen. Olisi kaikkien etu, että huonommissa oloissa nykyiset työpaikat voidaan turvata ja paremmissa oloissa palkata uusia ammattilaisia.

Hyvät edustajakollegat ja kesäkokouksemme osanottajat,

Suomella kokonaisuutena menee paremmin kuin vuosiin, mutta kaikilla suomalaisilla ja koko Suomella ei mene hyvin. Loppuvaalikauden ja pidemmänkin aikavälin tärkeimpiä tehtäviä on huolenpito siitä, että talouden noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa köyhempiä alueita myöten.

Ehyt Suomi kestää myös silloin, kun meitä ja elämänmuotoamme yritetään horjuttaa. Siitähän Turunkin epäillyssä terrori-iskussa pohjimmiltaan on kyse.

Heikompiosaisten tilanteeseen tarvitaan parannuksia. Hallitus on Keskustan tavoitteiden mukaisesti jo aiemmin päättänyt, että ensi vuoden alussa takuueläkkeeseen tulee pieni korotus, opintotukeen merkittävä huoltajakorotus ja pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut alenevat. Noin 7 000 perhettä vapautuu ensi vuoden alussa kokonaan päivähoitomaksuista.

Olen esittänyt, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehtäisiin budjettiriihessä hieman tuntuvampi tasokorotus, sillä tarve sille on todellinen. Ei voi olla niin, että moni mummo ja vaari joutuu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Ikäihmisten köyhyys on vakavimpia ongelmiamme.

Toivottavasti hallitus pääsee tässä asiassa eteenpäin. Eduskuntaryhmämmehän otti takuueläkkeen korotuksen puolesta kantaa myös kesäkuun ryhmäpuheessa valtiontalouden kehyksistä. On hyvä muistaa, että takuueläkkeellä on muitakin pienituloisia kuin vanhuksia, myös esimerkiksi vammaisia tai nuorempia pitkäaikaissairaita.

Epäonni voi kohdata ketä tahansa. Jokainen ansaitsee uuden alun, jos käy taloudellisesti huonosti. Hallitus on jo aiemmin päättänyt, että säädetään laki yksityishenkilön konkurssista, jolla mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle. Lisäksi työntekijän palkan ulosmittausta lykätään niin, että jos velallinen työttömyyden jälkeen työllistyy, ulosmittaus ei ala välittömästi vaan vasta kuuden kuukauden kuluttua.

Ylivelkaantuneiden ja konkurssin tehneiden tilannetta on edelleen helpotettava. Ei ole kenenkään etu, että ihminen musertuu talous- ja velkakuormansa alle.

Ylipäätään on tärkeää, että hallitus nyt ja jatkossakin etsii keinoja auttaa yhteiskuntamme heikompiosaisten asemaa. Ymmärrämme, että taloudellinen liikkumavara siihen on edelleen varsin pieni. Sen sijaan sitä on vaikeampi ymmärtää, että joidenkin – ei keskustalaisten – näkökulman mukaan rahaa tuntuisi helposti löytyvän satojen miljoonien eurojen veronkevennyksiin, mutta jos köyhille koetetaan muutamaa ropoa järjestää, niin siihen ei tunnu rahaa millään löytyvän.

Heikompiosaisten huomioiminen ei ole mikään gallupien nyt tuoma uusi lisä Keskustan politiikkaan, niin kuin jotkut ovat pahantahtoisesti väittäneet. Esimerkiksi ryhmämme talvikokouksessa tämän vuoden alussa toimme saman viestin vahvasti esiin. Ja itse asiassa se köyhän asia on aina ollut keskeinen osa keskustan aate- ja arvomaailmaa, aivan sieltä Santeri Alkion ajoista lähtien.

Haluamme työikäiset ja -kykyiset suomalaiset tekemään työtä ja yrittämään, pitämään huolta itsestään ja läheisistään. Ja samalla haluamme, että yhdessä autamme niitä, jotka avun tarpeessa ovat. Ei tämä paljon sen monimutkaisempaa ole.

Viime viikkojen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että budjettiriihessä voitaisiin sopia myös perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta ja jopa toteuttaa se osin jo tällä vaalikaudella. Hyvä niin.

On lisättävä esimerkiksi vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä. Uudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat. Siksi kotihoidontukea tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta perheillä on vapaus valita omaan elämäntilanteeseensa sopivin tapa hoitaa lapset.

Arvoisat kuulijat,

Politiikan syksy ja samalla tämän vaalikauden jälkimmäinen puolisko on alkamassa.

Elämme aikaa, jolloin yksinkertaisilla ratkaisuilla monimutkaisiin ongelmiin voi saada nopeasti ja paljon kannatusta. Näyttää siltä, että niillä vesillä jotkut ovat aivan viime päivinäkin kalastelleet. Todellista muutosta saadaan kuitenkin aikaan vain kovalla työllä, huolellisella asioihin paneutumisella ja omalla, uskottavalla vaihtoehdolla.

Tässä joukkueessa on paljon näkemystä, kokemusta ja osaamista. Omalta osaltani tulen pitämään huolen siitä, että siitä otetaan myös entistä enemmän irti. Keskeinen osa sitä on alkava puolueen työryhmätoiminta, jossa kansanedustajiemme roolin pitää olla painava. Ryhdymme päivänpolitiikan lisäksi yhä enemmän katsomaan eteenpäin, rakentamaan 2020-luvun parempaa Suomea.

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee maltillista, ratkaisukeskeistä ja ihmisiä yhdistävää poliittista liikettä. Sillanrakentajaa. Ja se porukka on muuten nyt täällä koolla.

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen.