Lähetekeskustelu valtion vuoden 2018 budjetista

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Turvallisuus, työ ja huolenpito kuuluvat kaikille

– Keskusta haastaa kaikki tasapainoisen Suomen rakentamiseen

Kaksi vuotta sitten Suomi oli uppoamassa. Mihinkään tarpeellisiin uudistuksiin ei oltu pystytty. Tässä maassa kasvoivat enää vain työttömyys ja valtion velka. Suomi oli tiellä joutua holhoukseen. Kreikka on esimerkki siitä, mitä sellainen säästökuuri olisi tarkoittanut tavallisen kansan arjessa. Kurjuus olisi jatkunut hamaan tulevaisuuteen.

Eduskuntavaaleissa 2015 suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta ja vaihtoivat vallanpitäjiä. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi. Lupasimme laittaa Suomen kuntoon ja sanoimme rehellisesti, että suunnan muuttamiseen tarvitaan myös ei-niin-mukavia-päätöksiä. Saman olimme todenneet moneen kertaan ennen vaaleja.

Suomen noususta kuuluu kiitos suomalaisille

Ihmiset pohtivat usein, ihan oikeutetusti, onko äänestämisellä väliä ja muuttuuko mikään. Ongelmia riittää edelleen ratkaistavaksi, varmasti virheitäkin on tehty, mutta se tärkein on saatu aikaan. Nyt Suomi on taas – vuosien jälkeen – nousun tiellä.

Työttömiä on lähes 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Aikaansaadusta käänteestä on hyötynyt eniten hän, joka oli aiemmin työttömänä ja nyt töissä. Työttömänä pitkään olleella hitsaaja Seijalla ja kaupan kassa Timolla on nyt toivottavasti aiempaa vähemmän rahahuolia.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mistä talous- ja työllisyyskäänne johtuu ja kenen ansiota se on.  Kyllä sen ovat saaneet aikaan suomalaiset yhdessä. On tarvittu sekä hallituksen uudistuspolitiikkaa että sopimista työmarkkinoilla. Mutta ennen muuta on tarvittu tavallisten suomalaisten joustamista ja vastaantuloa. Se ei varmasti aina ole ollut aivan helppoa, sillä monella on jo valmiiksi tiukkaa toimeentulonsa kanssa.

Mutta isolta osalta tämän kaiken vuoksi yhä useammalla työttömällä on nyt töitä, velanottomme vähenee ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Ymmärrettävää ei sen sijaan ole elinkeinoelämän johdon luistelu Suomi-talkoista. Isojen pörssifirmojen pomojen palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet, mikä on väärin. 

Keskustan linja on, että taakanjaon on oltava yhteisvastuullista. Siksi parempiosaisten solidaarisuusveroa jatketaan. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava myös pidemmällä aikavälillä.

Turvallisuus, työ, huolenpito

Tästä eteenpäin korostuu kolme asiaa. 

Ensinnäkin, arjen turvallisuudesta on pidettävä huolta entistäkin valppaammin. Maailmalla on vaaransa eikä Suomikaan ole pahalta täysin turvassa, minkä Turun epäilty terrori-isku osoitti.  Poliisille ja muille viranomaisille sekä terrorismin torjuntaan tulee nyt tuntuvasti lisää rahaa ja resursseja ensi vuonna. Laittomasti Suomessa olevien maasta poistamista nopeutetaan.

Mutta muutakin on. Liian usein meillä ihan omasta takaakin ratkotaan erimielisyyksiä ennemmin nyrkeillä kuin puhumalla. Hallitus ei yksin voi tätä kokonaan ratkoa, mutta esimerkiksi turvakoteihin panostetaan ensi vuonna entistä enemmän.

Toiseksi, Suomen nousua on edelleen tukevoitettava. Mahdollisimman monen työttömän on päästävä töihin. Talous- ja työllisyyskäännettä on kestänyt vasta vuoden. Syksyn palkkaneuvotteluilla on kriittinen merkitys käänteen vankistamisessa. Keskusta luottaa siihen, että liitoissa pystytään Suomen edun mukaisiin ratkaisuihin. Toivon mukaan eteenpäin päästään myös esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Näin turvataan nykyisiä työpaikkoja ja luodaan uusia.

Kolmanneksi, on varmistettava, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. 

Oikea suunta, vaikka pienin askelin

Sain sähköpostin eräältä yksinhuoltajalta, joka kirjoitti: ”Sanotaan, että Suomi nousee, mutta ei se vielä meidän perheen arjessa näy. Tiukkaa on ja jokainen euro on mietittävä tarkkaan. Usein on tingittävä kaikesta muusta, että rahaa riittää ainakin ruokaan.” Tämä on totisinta totta vielä liian monessa kodissa.

Keskustan linja on, että kasvu kuuluu kaikille. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on vielä paremmin tukea yhteiskunnan vähäosaisia. Sitä ei tehdä vielä riittävästi, mutta on todettava, että nyt tehdään monia oikeansuuntaisia ratkaisuja.

Perhevapaauudistus lähtee liikkeelle. Tavoitteena on oltava perheiden kannalta nykyistä parempi perhevapaamalli. 

Muutoin lapsiperhetoimet kohdistetaan nyt pienituloisimpiin perheisiin. Se tapahtuu alentamalla päivähoitomaksuja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen ja lisäämällä opintotukeen huoltajakorotuksen. Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Aloitamme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja parannamme peruskoulun tasa-arvoa. 

Korotamme myös alimpia sairauspäivärahoja.

Tämän lisäksi tartumme nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen esimerkiksi lisäämällä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Takuueläkkeeseen tehdään nyt kolmas korotus tällä vaalikaudella. Tekemistä jää silti vielä tulevillekin vuosille ja on todettava, että ei toimeentulo pienimmillä työeläkkeilläkään kovin hääppöinen ole. 

Vaikka äsken mainitsemani parannukset ovat pieniä, suunta on oikea. 

Koko Suomessa on voitava asua ja elää

Koko Suomi on saatava mukaan kasvuun. Keskustalle tärkeää on, että hyvää elämää pystyy elämään kaikkialla Suomessa. Tasapainosta on kyse. Liikennehankkeita tulee nyt aiempaa tasaisemmin kaikkialle maahan, mutta ennen muuta tarvitaan lisää kannattavia työpaikkoja niille paikkakunnille ja seuduille, joista nyt muuttaa ihmisiä työn perässä pois.

Jos tässä salissa on aitoa valmiutta tasapainoisemman Suomen rakentamiseen, etelästä pohjoiseen, kaupungeista maaseudulle, Keskusta on valmis nopealla aikataululla kutsumaan koolle puolueiden ja asiantuntijoiden yhteisen neuvonpidon, jonka tavoite olisi hallitus- ja oppositiorajan ylittävä, useamman vaalikauden mittainen sopimus asiasta. 

Tasapainoisen aluekehityksen lisäksi sopimus mahdollistaisi myös ratkaisujen hakemisen yhdessä suurimpien kaupunkien ongelmiin, kuten työttömyyteen, palvelujen jonoutumiseen, asuntopulaan ja joukkoliikenteen toimimattomuuteen.

Suomi on meidän asiamme

Monien sukupolvien panoksella on rakennettu hieno maa, satavuotias Suomi. Monella mittarilla olemme maailman paras maa, mutta tekemistä on vielä. Satavuotiaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointi ja turvallisuuskin on pitkälti kiinni siitä, pidämmekö kaikki suomalaiset ja koko maan mukana. 

Toivon mukaan tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentaminen on koko eduskunnan yhteinen tavoite.