Valitettavasti joudun kertomaan, että olemme päätyneet Sadun kanssa siihen, että eroamme. Olemme tänään jättäneet yhteisen avioerohakemuksen. Kyse ei ole hetken mielijohteesta, vaan tämä on hyvin pitkän harkinnan tulos. 

Olemme olleet yhdessä reilut 12 vuotta. Siihen on mahtunut paljon ilon ja surun hetkiä, niitä myötä- ja vastamäkiä.

Arvaan, että tämä tieto on ikävä uutinen monelle, jotka ovat niitä kanssamme eri tavoin myötäeläneet. Toivomme kuitenkin ymmärrystä ratkaisullemme. Voin vakuuttaa, että emme ole luovuttaneet helpolla, vaan aina yrittäneet jatkaa yhdessä eteenpäin.

Satu on kertonut erostamme tällä samalla foorumilla (FB). Mitään lisättävää meillä tähän asiaan ei ole, mikä mahdollisesti asiasta kiinnostuneelle medialle ystävällisesti todettakoon.

Olemme saaneet kasvattaa kahta meille sijoitettua lasta, ja niin teemme vastakin. Erosta huolimatta tulemme huolehtimaan, että heillä on kaikki hyvin. He ovat meille hyvin rakkaita, ja jatkoaskelia teemme heidän etuaan silmällä pitäen.

Moni joutuu elämässään eron kokemaan, joko omalta kohdalta, tai läheiseltä. Ei sellaista kukaan toivo, kun naimisiin menee. Tuskin erot koskaan helppoja ratkaisuja ovat, ei tässäkään tapauksessa. 

Takki on juuri nyt aika tyhjä, enkä pysty nyt viisaita sanoja oikein sen enempää löytämään.

Mutta Satu, iso ja lämmin kiitos Sinulle kaikesta.