Blogi 8.5.2020
Tässä on takana melkoiset viikot. Olen muutamassakin yhteydessä todennut, että enpä olisi vajaa vuosi sitten puolustusministerinä aloittaessani voinut kuvitella, millaisessa tilanteessa Suomi, ja koko maailma, on tällä hetkellä. Luonnonvoimien edessä ihminen on monesti kovin voimaton.
Suomi asetettiin ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen poikkeustilaan 16.3.2020. Poikkeustila toi mukanaan useita rajoituksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Rajoitusten tarkoituksena on hidastaa ja ehkäistä viruksen leviämistä ja estää terveydenhuoltomme ylikuormittuminen. Toimenpiteet ovat purreet, sillä tarttuneisuusluvut ovat maassamme vielä varsin maltilliset. Myös Puolustusvoimissa luvut ovat yhä matalat, sairastuneita on niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin keskuudessa tällä hetkellä vain kourallinen.
Viime viikolla ja tällä viikolla valtioneuvosto on asiantuntijatietoon pohjautuen tehnyt suunnitelmia näiden aiemmin keväällä määrättyjen rajoitusten asteittaisesta purusta. Oppilaat palaavat peruskouluihin 14.5. alkaen, kirjastoista sallitaan uloslainaus välittömästi. Kesäkuun alusta alkaen suosituksena on, että yksityisissä kokoontumisissa noudatetaan 50 hengen ylärajaa. Ja esimerkiksi urheilukatsomoissa voi olla enintään 500 henkilöä ja turvaväleistä on huolehdittava. 1.6. alkaen voidaan myös erityisjärjestelyin järjestää alle 500 henkilön yleisötilaisuuksia, mikäli ne järjestetään rajatuissa tiloissa turvaväleistä ja hygieniasta huolehtien.
Meidän jokaisen on täytynyt luopua monista asioista, joita olemme aiemmin pitäneet itsestäänselvyyksinä. Enää ei ole voinut mennä noin vain ravintolaan syömään, kirjastoon lukemaan, poiketa kävelylenkin lomassa museossa. Kaupassa käyntikin vaatii huolellisuutta ja turvavälien huomioimista. Voimmekin puhua ainakin tovin eteenpäin turvavälien Suomesta. Toki tilanne on sama miltei kaikkialla maailmassa.
Maailma ei tule palaamaan täysin ennalleen. Monien mielestä tämä sanonta kuulostaa puiselta hokemalta. Mutta asia on todellinen. Korona on vaikuttanut kovin monin tavoin turvallisuuden tunteeseemme, talouteen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, ihmisten väliseen kanssakäymiseen – lähestulkoon kaikkeen. Se on vaatinut ihmisiltä äärimmäistä mukautumista ja venymistä arjen haasteissa. Voisi kuitenkin sanoa, että Suomessa on monessa asiassa selvitty varsin ansiokkaasti. Näistä mainittakoon esimerkiksi etätyöt ja etäopetus. Ilman muuta ongelmiakin on esiintynyt, mutta pääsääntöisesti hommat ovat hoituneet hyvin. Verkotkin ovat kestäneet kuormituksen yllättävän hyvin. Monille oppilaille etäopinnot ovat sopineet jopa paremmin kuin koulussa olo. Ei tarvitse vetää roolia, on mahdollisuus parempaan keskittymiseen.
Uskoisin, että etätöiden tekeminen tulee lisääntymään koronakriisin jälkeenkin. Se on uusi normaali ja mahdollistaa paljon asioita, myös monipaikkaisuuden toteuttamisen.
On tässä ollut toki paljon muutakin kuin koronaa. Muutama viikko sitten nousi kohu entisen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin siirtymisestä hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin konsultiksi. Asia nosti aivan ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita. Päätin, keskusteltuani tasavallan presidentti Niinistön kanssa, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astui voimaan välittömästi.
Korona ja konsulttitapaus ovat luonnollisesti näkyneet eniten julkisuudessa, mutta myös ns. normityöarjen pyöritys jatkuu taustalla. Talousarvioesityksiä valmistellaan, puolustusvoimien toiminta pyörii, on kokouksia ja tapaamisia (vaikkakin etänä), lehtihaastatteluita, kannanottoja. Maanantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää. Oli suuri kunnia saada viettää sitä ensimmäistä kertaa puolustusministerinä. Veteraanit, jos ketkä, ovat päivänsä ansainneet. Päivän kunniaksi luin veteraaneille osoitetun puheen videon välityksellä ja tein blogin. Toivottavasti ne ovat saavuttaneet mahdollisimman monet. Veteraaniasia on aina ajankohtainen.
Vapun tienoilla ehdotin huoltovarmuuden stressitestejä. Testien avulla kartoitettaisiin mahdollisia puutteita materiaalisessa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisioloihin. Koronaviruksen myötä havaitut puutteet varautumisessa heikentävät pahimmillaan huoltovarmuutemme uskottavuutta. Luottamuksen palauttaminen olisi mielestäni tässä kohtaa paikallaan. Stressitestejä olisi mielestäni hyvä tehdä hyvin erilaisten kriisitilanteiden varalta aina katovuosista energia kriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.
Päivät ovat olleet viime aikoina töiden puolesta täysiä. Hallitus pyrkii, ja pyrin osaltani, siihen, että kriisin yli pääsemiseksi saadaan mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kattavia ratkaisuja.
Ajat eivät tule olemaan helpot, mutta tästäkin selvitään.