Selviytyvän Suomen budjetti

Maan hallitus kokoontui budjettiriiheen 14.-16.9. Budjettiriihessä hallitus hyväksyi talousarvioehdotuksensa sisällön. Tämän vuoden budjettiriihtä on kuvattu jopa historiallisen haastavaksi. Tehtävänä oli luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tilanteessa, jossa koronavirus on runnellut maamme taloutta.

Poikkeuksellisen haastavissa oloissa tehty hallituksen budjettiesitys valmistui, vaikka sitä eräät tahot tuntuivat kovasti epäilevän. Haastavat ajat edellyttävät erityistä yhteistyökykyä ja ratkaisuhakuisuuta, ja niihin hallitus kykeni tässä tilanteessa. 

Koronakriisi on aiheuttanut ja aiheuttaa valtavat kustannukset ja tulonmenetykset maallemme. Sitä joudumme valitettavasti paikkaamaan velalla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden, yritystemme toimintakyvyn ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Velaksi ei voi kuitenkaan ikuisesti elää ja jättää tuleville sukupolville kohtuutonta maksutaakkaa. Siksi oleellista onkin, että budjetti sisältää useita työllisyyttä vahvistavia toimia. Ne ovat edellytys sille, että velkaantuminen saadaan kriisin jälkeen hallintaan. Korkea työllisyys on kaiken a ja o.

Maamme on vakavan paikan edessä. Yrityksillä on huoli tulevasta, työntekijöillä työpaikoistaan ja itse kullakin omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. Tässä tilanteessa ihmisille pitää luoda luottamusta tulevaisuuteen. 

Työllisyyttä parantavien toimien lisäksi panostuksia tehdään etenkin terveyteen ja turvallisuuteen. Myös lapsiperheiden tilannetta helpottavia ratkaisuja on sisällä.

Oman joukkueeni Keskustan tavoitteena oli päättää ratkaisuista, joilla selvitään vaikeista ajoista, niin terveys kuin talous huomioiden. Mitä nämä ratkaisut sitten käytännössä pitävät sisällään? Viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi, yritysten toimintakyvyn parantamiseksi ja työllisyystavoitteiden edistämiseksi sovittiin mm. teollisuuden sähköveron alentamisesta EU:n sallimaan minimitasoon, yrittäjien alv-alarajan nostosta 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden alusta alkaen ja väylämaksujen puolittamisen jatkamisesta. Työllisyyden saralla kuntakokeilut aloitetaan vuoden alussa ja palvelut tuotetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja saavutettavasti. Nuorten osalta haluan mainita oppisopimuskoulutukseen satsaamisen ja palkkatuen käytön lisäämisen. Edellä mainittujen lisäksi on lukemattomia muitakin toimia, joilla tavoitellaan  31 000 – 36 000 lisätyöllistä.

Kunnat ovat joutuneet entistä ahtaammalle koronan myötä. Budjettiriihessä hallitus päätti jatkaa kuntien tukemista, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Lokakuussa annettavassa lisätalousarviossa kuntia tuetaan 400 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kunnille päätettiin myös muista tukitoimista. Hallitus on kokonaisuudessaan tukenut, ja tulee tukemaan kuntataloutta ja kuntalaisten palveluita tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla. Ihmisten on saatava tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita ajoissa. 

Oman hallinnonalani tärkeä kysymys vanhojen Hornetien korvaamisesta etenee puolustusministeriön esittämällä tavalla. Se on välttämätöntä uskottavan puolustuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. On tärkeää, ettei tulevaisuuden turvallisuudesta tingitä, vaikka elämmekin juuri nyt taloudellisesti haastavia aikoja. Uskottavasta omasta puolustuksesta on huolehdittava kaikissa oloissa.

Pidän saavutettua kokonaisuutta hyvänä. Epäilemättä myös kritiikkiä tullaan esittämään. Kritiikin esittäjät voisivat kertoa, mistä olisivat itse tässä kokonaisuudessa valmiita luopumaan? Kohteita tuskin kauheasti löytyy, mikäli Suomen pyörät halutaan pitää pyörimässä. Itse haluan.

Työtä riittää tämän budjettiriihen jälkeenkin rutkasti, mutta tästä on hyvä jatkaa. Suomi selviytyy.