Olen Antti Kaikkonen, 43-vuotias kunnanvaltuutettu ja kansanedustaja Tuusulasta. Olen asunut pienestä pitäen eri puolilla Tuusulaa, nyt viime syksystä alkaen Rusutjärvellä. Perheeseeni kuuluu vaimo Satu sekä neljävuotias tyttö ja kolmevuotias poika, joiden sijaisvanhempina toimimme. Muutakin porukkaa on: koira, kaksi kissaa, hevonen ja poni. Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi harrastan liikuntaa eri tavoin (mutta liian harvoin), ja erilaisissa kulttuuritapahtumissakin käyn mielelläni. Kerron blogissani tällä kertaa ajatuksistani kotikuntani kehittämiseksi.

Päätyöni on eduskunnassa. Siksi en pyri kunnallispolitiikan kärkitehtäviin, vaan haluan jatkaa aktiivisena rivivaltuutettuna. Vaikuttaminen on usein hidasta ja kärsivällisyyttäkin vaativaa puuhaa. Siksi on tärkeää, että kunnanvaltuustossa on päättäjiä, jotka ovat valmiita pitkäjänteisesti ja taipumatta toimimaan paremman Tuusulan puolesta.

Haluan kehittää Tuusulaa vihreänä ja luonnonläheisenä kuntana, jossa hyvä asua, elää ja yrittää.

Tuusulan potentiaali käyttöön

Kuntavaalien äänestämisellä on arkielämään enemmän vaikutusta kuin vaikkapa presidentinvaaleissa. Miten lasten päivähoito, koulu tai ihmisten harrastusmahdollisuudet järjestetään? Miten kuntaa kehitetään ja kaavoitetaan? Miten ihmisten terveyteen panostetaan?

Eduskunta säätää kyllä lait ja määrittää tietyt puitteet, mutta kuntatasolla aivan konkreettisesti päätetään ihmisten arkeen liittyvistä asioista.

Tuusula on sijainniltaan erinomaisessa, mutta haastavassa paikassa. Olemme osa Helsingin seutua, hyvien rata- ja maantieyhteyksien tuntumassa. Lentokenttä työpaikkoineen on niin ikään lähellä. Mahdollisuudet menestykseen meillä on todella hyvät, mutta niitä pitää osata käyttää. Tuusulassa on paljon potentiaalia, joka jää käyttämättä jatkuvien ja turhanpäiväisten sisäisten kahinoiden takia. Kuntapolitiikka pitää saada nyt uuteen asentoon, kuntalaisten parhaaksi.

Uudet asukkaat Tuusulaan ovat lämpimästi tervetulleita. Mutta kuntasuunnittelussa tarvitaan nyt hyvä ote. Uudet asuinalueet ja uudet kaupalliset palvelut kannattaa keskittää Hyrylän seudulle, Jokelaan ja Kellokoskelle. Mutta myös maaseutukylien elinvoima pitää turvata, kyläkouluista alkaen. Tuusulan hyvästä päiväkoti- ja kouluverkostosta täytyy pitää hyvää huolta. Havaittuihin sisäilmaongelmiin pitää suhtautua vakavasti.

Tuusulasta ei pidä lähteä tekemään suurkaupunkia. Se olisi kuntamme tärvelemistä. Mielestäni meidän on syytä säilyttää se luonnonläheisyys ja maaseutumaisuuskin, mitä meillä on. Se on Tuusulan valttikortti tiheästi rakentuvalla Uudellamaalla. Myös Tuusulan vesistöjen kunnostamista pitää jatkaa.

Taajamien keskustoihin on järkevää rakentaa kerrostaloasutusta, mutta muutoin Tuusulaa kannattaa kehittää pientalovaltaisena kuntana. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä haluaa asua pientalossa: joko omakotitalossa tai rivitalossa. Tämän mahdollisuuden tarjoamiseen Tuusulalla on kaikki mahdollisuudet. Yhteiskunnan ei pidä määrätä, miten ihmisten pitää asua. Mutta vaihtoehtoja pitää olla eri elämäntilanteiden mukaan: kerrostaloja ja pientaloja, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin. Tilanteen mukaan.

Liikennekysymyksissä Tuusulalla on parantamisen varaa. Alkavalla valtuustokaudella joukkoliikenne täytyy nostaa uudelle tasolle. Sen perustaksi on jo päätetty HSL-jäsenyys. Mutta investointejakin tarvitaan. Esimerkiksi Koskenmäen kiertoliittymän ruuhkat alkavat aamuisin ja iltapäivisin olla sitä luokkaa, että kipuraja ylittyy monella. Valtion rahoitusosuus tähän on nyt putkessa. Nyt kunnan täytyy osaltaan varmistaa, että ympyrä saadaan kuntoon.

Realismia on kuitenkin sekin, että jatkossakin moni meistä tarvitsee henkilöautoa liikkumiseensa. Mutta se ei estä joukkoliikenteen kehittämistä. Ja yhtymäkohtiakin tarvitaan, kuten liityntäpysäköintipaikka-alueita.

Tuusulalla on hieno historia, jonka helmenä on Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Tämän päivän kuntapäättäjät rakentavat tulevaisuuden Tuusulaa. Siinä työssä pitää huomioida Tuusulan hieno tausta, luonnonläheisyys, erilaiset taajamat ja kylät, kulttuurikin. Kunnan kasvu täytyy pitää hallinnassa, jotta voimme tämän lisäksi pitää huolta siitä, että palvelut voidaan pitää hyvällä tasolla, on kyse sitten terveydestä, lapsista, nuorista, ikäihmisistä tai vaikkapa harrastusmahdollisuuksista. Tuusulaa ei pidä tärvellä.

Sote-uudistus muuttaa kuntakenttää oleellisesti tulevalla valtuustokaudella. Tarvitaan hyvää edunvalvontaa, jotta uudistuksesta tulee myös Keski-Uudenmaan kannalta hyvä. Siinäkin yhteydessä voi olla hyödyksi, että kunnanvaltuustosta on hyvät suorat yhteydet myös valtakunnan päätöksentekoon. Olen valmis tuomaan kotikuntani hyväksi sen verkoston ja osaamisen, mitä olen yhteiskunnallisen harrastukseni ja työni kautta rakentanut.

Käytä ääntäsi kuntavaaleissa. Terveisin Tuusulan kuntavaalien ehdokas numero 154.