Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella 22.4.2017

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Keskustan eduskuntaryhmä laittoi vuonna 2016 voimavaransa Suomen kuntoon laittamiseen.

Puheenjohtajana voin aivan pystypäin sanoa, että eduskuntaryhmällämme ja Keskustan ministereillä on ollut rooli Suomen suunnan muuttamisessa, aika keskeinenkin rooli itse asiassa. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan.

Vuosikausia Suomen talous oli nollassa tai pakkasella, maa velkaantui hurjaa vauhtia ja työttömyys paheni viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta. Nyt Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee.

Eduskunnan kyselytunnilla toissapäivänä SDP käytti ensimmäisen puheenvuoronsa moittiakseen hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Tässä kohtaa minun oli pakko hetki muistella poliittista lähihistoriaa.

Kun edellinen hallitus, jossa mm. SDP ja Vihreät istuivat, aloitti vuonna 2011, tavoitteena oli luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Miten siinä kävi? 100 000 kyllä päästiin, mutta etumerkki oli väärä. Menetimme viime kaudella 100 000 työpaikkaa. Noilla pohjilla, hyvä SDP, en lähtisi ihan hirveästi nykyhallitusta neuvomaan ja mestaroimaan.

Kaikki tiedämme, että työllisyys- ja talouskäänteen aikaansaaminen on edellyttänyt myös viheliäisiä päätöksiä, tuskaisia säästöjä ja isoja ja vaikeitakin uudistuksia. Niistä huolimatta eduskuntaryhmämme on ollut toimintakykyinen. Tässä todella tärkeätä on ollut, että hankalistakin asioista on pystytty puhumaan suoraan, mutta luottamuksellisesti.

Tästä kuuluu kiitos myös puheenjohtaja-Juhalle ja Keskustan ministereille. Keskusta pärjää, kun kuulemme ihmisten huolia, toiveita ja unelmia – ja vedämme yhtä köyttä puolueväen, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kesken.

Itse kunkin meistä on muistettava, että nämä tehtävät eivät ole henkilökohtaisia. Valta on vain lainassa ja ihmisten luottamus on ansaittava. Siksi eduskuntaryhmämme on ollut säännöllisesti, myös vaalien välillä, kuuntelemassa ja keskustelemassa koko Suomessa suomalaisten kanssa. Tätä teimme viime vuonna ja tätä jalkatyötä jatkamme.

Osa Suomen kuntoon laittamista on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen, jotta työnteko ja yrittäminen maassamme olisivat helpompaa ja ihmisten arki sujuvampaa.

Keskustan eduskuntaryhmä on ollut asiassa erityisen aloitteellinen. Jo viime vaalikaudella teimme 101 ehdotusta purettavista normeista. Nyt olemme tilanteessa, jossa jo ainakin 303 normia on purettu. Kokosimme ne yksiin kansiin vihkoseen, jonka julkaisimme maaliskuussa. Myös turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatkamme. Sanat muuttuvat teoiksi.

Hyvät kuulijat,

Keskustan kansanedustajista 40 oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Niillä yhdeksällä kansanedustajalla, jotka eivät ehdolle asettuneet, oli kaikin puolin pätevät syyt ratkaisulleen. Uskon, että eduskuntaryhmän tekemällä työllä kaikkineen oli oma, tärkeä merkityksensä Keskustan vaalituloksen kannalta.

Nöyrä kiitos kuuluu kuitenkin kaikille keskustalaisille. Tällä kertaa yhdessä tekemämme työ riitti 17,5 prosentin kannatukseen ja kolmanteen sijaan. Hävisimme, ei sitä auta muuksi selitellä. Niin hävisivät myös muut hallituspuolueet, vielä vähän meitä enemmänkin.

Vihreät olivat kuntavaalien voittaja. Kun saa kansalta luottamusta, on oikeutettua odottaa myös uskottavaa vaihtoehtoa. Loputtomiin ei pärjää sillä, että heristää vasemmalla kädellä sormea koulutussäästöistä, vaikka oikealla kädellä on myös itse leikannut koulutuksesta. Keskustan on otettava Vihreät kiinni myös vihreydestä – kuinka vihreää on se, että Vihreiden keskeisesti hallitsemassa Helsingissä saastutetaan ympäristöä kivihiiltä polttamalla ja maakunnissa halutaan museoida kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat, vaikka juuri niiden käyttöä meidän on tuntuvasti lisättävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Poliittisesti merkillepantavaa on, että SDP hävisi, vaikka sen pitäisi olla pääoppositiopuolue.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa eilen, että Keskusta yrittää vaieta vaalituloksensa kuoliaaksi. Me olemme vaali-illasta alkaen käyneet Keskustan tulosta läpi ja keskustelemme siitä tänäkin viikonloppuna täällä Tampereella – avoimesti, suoraan, rajusti ja rehellisesti. Sen sijaan on todettava, että nimenomaan SDP:n keskustelu loistaa poissaolollaan.

Keskustan tulos oli tappiollinen, mutta SDP teki sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksensa.  Luulen, että SDP:nkin etu olisi keskittyä omiin asioihinsa eikä poliittiseen lärväilyyn muille puolueille.

Kun asenteeni elämään on perusmyönteinen, pidän Keskustan valtakunnallista vaalitulosta loppujen lopuksi ja näissä oloissa sittenkin, ei hyvänä, mutta melko kohtuullisena.

Vaalikauden ensimmäinen puolisko on ollut poikkeuksellisen hankala. Olemme joutuneet edellisten hallitusten tekemättömyyden vuoksi tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei tee mielellään. Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa tehnyt ja saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana.

Mutta kovaa hintaakin on maksettu. Viime kuukausina ennen muuta puheenjohtaja Juhan julkinen riepottelu on lähennellyt noitavainoa. Se on ollut ajoittain kohtuutonta.

On sanomattakin selvää, että vallanpitäjiä saa ja pitää kritisoida. Media on vallan vahtikoira, niin kuin sen kuuluukin olla. Siitä peräänkuulutan keskustelua, missä menevät ihmisen inhimillisen kohtelun rajat. Vastoin yleistä käsitystä myös ministerit ja muut johtavat poliitikot, puoluekantaan katsomatta, ovat ihmisiä.

Hyvät ystävät,

Myönteistä on, että Keskustalla on edelleen eniten kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja. Yli 31 prosenttia nyt valituista päättäjistä on keskustalaisia. Kokonaisuutena ottaen menestyimme kohtuullisesti maakunnissa ja tuloksessamme on paikallisia vaalivoittoja osin myös isommissa kaupungeissa.

Kannatuksen ongelmiemme ydin on pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Puoluesihteeri Jouni kuvasi neljä tosiasiaa, joita emme voi ohittaa, kun pohdimme, miten menemme tästä eteenpäin. Se on vain niin, että nykyistä tuntuvasti parempi kannatus suurimmissa kaupungeissa on edellytys sille, että tämä kansanliike on voimissaan vielä 10 ja 20 vuoden päästäkin, ja senkin jälkeen, ja on vaikuttamassa isänmaan asioihin hyvän aatteemme ja arvojemme mukaiseen suuntaan.

Tarvitsemme uuden asennon jo tuleviin maakuntavaaleihin, mutta lopulta kyse on paljon enemmästä; tämän meille kaikille rakkaan kansanliikkeen olemassaolosta ja tulevaisuudesta.

Keskusta on ja sen pitää olla vahva maaseudulla. Mutta sen lisäksi meidän pitää olla suurimmissa kaupungeissa uskottava vaihtoehto sinipunapuolueiden ja vihreiden valtakartellille. Irvokkuuden huippu on, että Helsingissä toistensa vaihtoehtoina esiintyneet Kokoomus ja Vihreät johtavat nyt pääkaupunkia yhdessä seuraavat neljä vuotta. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun ongelmat, kuten eriarvoistuminen, asuntopula ja elämisen kalleus sen kuin kärjistyvät entisestään.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Olemme saaneet Suomessa myönteisen talouskäänteen aikaan, mutta työ on kesken. Käännettä on nyt kaikin tavoin voimistettava. Ensi viikon hallituksen puoliväliriihessä Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on ilman muuta työllisyyden parantaminen ja talouden saaminen vielä nykyennusteita voimakkaampaan kasvuun.

Myönteinen käänne näkyy kyllä nyt myös jo muuallakin kuin tilastoissa. Sen näkee nyt myös uutisista. Kun meillä meni vuosikausia, jolloin uutiset kertoivat suurista YT-neuvotteluista, irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisesta, nyt kuuluu jo ihan muuta. Biotalous työllistää nyt yhä enemmän ympäri maata. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Ja sitten tämä Uusikaupunki ja autotehdas, joka talvella ilmoitti tarvitsevansa 1000 uutta työntekijää. Ja muutama viikko sitten uusi ilmoitus, tarvitaankin vielä toiset tuhat uutta työntekijää. Hyvät kuulijat, koska olemme tällaisia uutisia kuulleet viimeksi? Suomi nousee nyt niin että kohisee.

Työllisyyden parantaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksen toteuttamisen ohella kestävin tapa torjua eriarvoistumista. Olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia pienituloisimpien tilanteeseen, kuten nostamaan takuueläkettä, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta monen äänestäjän kuva meistä taitaa olla toinen. Kuva voi monella olla se, että hallitus ei piittaa heikompiosaista. Se tekee kipeää keskustaväen sydämissä, sillä meille tärkeää on huolehtia myös köyhistä ja vähäosaisista.

Se viesti, mitä uskon keskustan kenttäväen juuri nyt voimakkaammin kaipaavan on, että tuomme yhä vahvemmin esiin tämän aidon ja oikean huolemme yhteiskuntamme heikompiosaisista. Keskustan pitää olla entistä voimallisemmin ”köyhän asialla”. Vaikka talouden liikkumavara on pieni, toivon, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin vielä tällä hallituskaudella.

Hyvät keskustalaiset,

Puheenjohtaja Juhalla on ollut tapana todeta, että tästäkin selvitään. Keskusta selviää myös tästä tilanteesta, kun olemme nöyriä kansalta saamamme palautteen edessä, tunnustamme tosiasiat, uudistamme rohkeasti toimintaamme ja pidämme politiikkamme työllisyyden ja kaikkinaisen tasa-arvon linjalla, yhteiskunnan heikompiosaisia unohtamatta ja rakennamme oikeudenmukaista, eteenpäinkatsovaa 100-vuotiasta Suomea niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa.

Tämä siis puheenvuorona keskustan eduskuntaryhmän toiminnasta vuonna 2016. Pahoittelut, jos se parissa kohtaa saattoi hivenen lipsahtaa päivänpolitiikan puolelle. Hyvää kokousta teille kaikille.