Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on otettu vastaan epäuskoisena niin Yhdysvalloissa kuin muualla maailmassa.
Trumpista voi perustellusti olla montaa mieltä. Puolitoistavuotta kestäneen presidentinvaalikampanjan aikana hän on esittänyt poikkeuksellisen repiviä kannanottoja ja ollut osaltaan tekemässä kampanjasta viheliäisintä ikinä.
Trump on kuitenkin valittu kansanvaltaisesti ensin Yhdysvaltain republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nyt presidentiksi. Tulosta on kunnioitettava niin kuin missä muussa vaalissa tahansa. Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton näytti tästä jo esimerkkiä tunnustamalla tappionsa.
Trumpin valinta osoittaa, että Amerikassa ja etenkin sen sydänmailla muhi halu muutokseen, jopa suoranaiseen vallankumoukseen. Protesti kohdistui ennen muuta maan poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin pääkaupunki Washingtonissa.
Moni tavallinen amerikkalainen on kokenut, että Yhdysvaltain talouden kehitys on ollut myönteisistä kasvu- ja työllisyysluvuista huolimatta epäreilua ja epäoikeudenmukaista. Samansukuisia yhteiskunnallisia syvävirtoja on nähtävissä muuallakin länsimaissa. Ihmisten huolet on otettava vakavasti myös meillä Suomessa ja tehtävä politiikkaa, jolla yhteiskunta hankalinakin aikoina pidetään mahdollisimman ehyenä. Työpaikat ovat siihen paras lääke.
Trump saa johdettavakseen useimpien arvioiden mukaan voimakkaasti kahtiajakautuneen maan. Ensimmäisessä puheessaan amerikkalaisille hän vakuutti haluavansa olla koko kansan presidentti. Aika näyttää, miten Trump tässä onnistuu.
Vaalikampanjan aikana Trump teki lupauksia, joiden lunastamiseen heti ensimmäisestä virkapäivästä alkaen kohdistuu valtavia odotuksia. Äänestäjien haluaman muutoksen toteuttamista ainakin helpottaa se, että nyt Yhdysvaltain kaikki kolme valtakeskusta – valkoinen talo, senaatti ja edustajanhuone – ovat republikaanien hallinnassa. Pidän silti todennäköisenä, että Trump joutuu pyörtämään tai ainakin osin perääntymään monista lupauksistaan.
Demokraattisessa puolueessa on edessä vaalien pyykinpesu. Puolue luisuu liittovaltion tasolla kokonaan ulos vallankäytöstä. Varmasti kysytään, olisiko ehdokkaana pitänyt olla joku muu kuin monien mielestä poliittisesti arvilla oleva Clinton.
Osan demokraatteja syyttävä sormi osoittaa varmaan myös liittovaltion poliisin FBI:n ja sen johtajan James Comeyn suuntaan, joka vain reilua viikkoa ennen vaalipäivää ilmoitti uudesta tutkinnasta Clintonin sähköposteista.
Markkinat sekä Yhdysvalloissa että maailmalla reagoivat hermostuneesti Trumpin valintaan. Tämä kertoo osaltaan siitä epävarmuudesta, jota jo Trumpin ehdokkuus ja hänen Yhdysvaltain ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkaan liittyvät kannanottonsa ovat aiheuttaneet.
Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti aikana, jolloin kansainvälinen tilanne on poikkeuksellisen jännitteinen. Syyriassa soditaan ja Lähi-idässä kiehuu muutenkin. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on palannut ja Ukrainan kriisi jatkuu. Terrorismin uhka on todellinen ja pakolaisia on liikkeellä enemmän kuin vuosikymmeniin.
Presidentti Obaman kaudessa oli paljon hyvää. Toivottavasti Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja pysyy olennaisilta osiltaan kahden- ja monenkeskistä kansainvälistä vuoropuhelua edistävänä sekä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta ajavana. Trumpilla on näytön paikka. Suomelle on tärkeää, että likeiset suhteemme Yhdysvaltoihin ja yhteistyömme eri aloilla jatkuu ja että Yhdysvallat on myös tulevaisuudessa sitoutunut Eurooppaan sekä maamme lähialueiden vakauteen.