Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen:

Budjettiriihen ratkaisuilla tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyden paranemista

Suomen tilanteessa on merkkejä paremmasta. Maamme talous kasvaa usean vuoden supistumisen jälkeen. Myös työttömyys on hieman hellittänyt.

Hallituksen budjetti ja työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tukevat Suomen talouden elpymistä. Uudistukset luovat edellytyksiä talouden voimakkaammalle kasvulle ja ennen muuta työllisyyden paranemiselle.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketit parantavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpottavat ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Ratkaisut myös lisäävät työnteon kannustavuutta. Parempi työllisyys on kestävin tapa turvata palvelut ja pitää huolta heikompiosaisista.

Nyt toteutetaan esimerkiksi Keskustan esittämä yrittäjävähennys, otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kasvatetaan kotitalousvähennystä. Työttömyysetuutta voi tulevaisuudessa käyttää uudenlaisena starttirahana tai palkkatukena, kuten Keskusta on esittänyt.

On tärkeää, että sovituilla ratkaisuilla pystytään helpottamaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Inhimillisesti katsoen on myös hyvä ratkaisu päästää varttuneimmat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle tässä tilanteessa.

Suomalaisten tuloverotus alenee yli puolella miljardilla eurolla kautta linjan, kun yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia. Laaja kattavuus on yhteinen etu. Myös eläkeläisten verotus kevenee. Veronalennukset ylläpitävät kotimaista kysyntää ja tukevat osaltaan työllisyyttä.

Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon ensi vuonna eri puolilla maata osana liikenteen korjausvelan hoitamista. Myös uusia isoja liikenneinvestointeja tehdään. Yhdessä asuntorakentamista lisäävien ratkaisujen kanssa ne elvyttävät Suomen taloutta ja parantavat työllisyyttä koko maassa.

Myös hallitusohjelman ratkaisut työllistävän luonnonvara- ja biotalouden edistämiseksi eli ns. kärkihankkeet painottuvat ensi vuoteen. Nekin tukevat talouden elpymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomen velaksi elämisen lopettamisesta pidetään kiinni. Tämä on välttämätöntä talouspolitiikan uskottavuuden kannalta. Keskusta on sitoutunut siihen, että vaalikaudelle sovitut menosäästöt toteutetaan kokonaisuudessaan.

On oikein, että säästöjen vastapainoksi esimerkiksi omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon, päivähoitomaksujen korotuksia ei tehdä ja pienituloisimpien maksuja alennetaan. Naisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan ja vanhemmuuden kustannuksia jaetaan oikeudenmukaisemmin Keskustan esittämällä 2 500 euron kertakorvauksella työnantajille.

Maatalouden tukalaa tilannetta helpotetaan kriisipaketilla. Pidemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu on saada markkinat toimimaan paremmin, ja tässä katseet kääntyvät myös kaupan toimijoihin. Keskusta edellyttää, että maatalouden kustannuksia lisääviä ratkaisuja ei poliittisin päätöksin tehdä ja maatalouden turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatketaan.

Suomella riittää edelleen ongelmia ratkaistavaksi, eikä kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Moni on huolissaan tulevaisuudesta. Juuri siksi hallituspuolueiden on edelleen pystyttävä hyvään yhteistyöhön ja toteutettava hallitusohjelmaa määrätietoisesti.