Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Hyvät edustajakollegat ja kaikki muut läsnäolijat,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Ouluun.

Kiitos kaupunginjohtaja Matti Pennaselle puheenvuorosta ja kaupungille yhteistyöstä kesäkokouksen järjestämisessä. Oulun päättäjillä on suuret saappaat täytettävinä ensi keväänä.

Tätä vaalikautta on takana reilu vuosi. Ongelmia on edelleen ratkaistavana. Tämä porukka voi kuitenkin olla pystypäin.

Suomi on johdettu pois kuilun partaalta. Politiikka ei ole enää rikki, vaan päätöksiin on pystytty. Ihmiset voivat luottaa siihen, että Suomen asiat ovat edellisen vaalikauden jälkeen taas hallinnassa.

Olemme saaneet aikaan ratkaisut yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksesta työllisyyden parantamiseksi, sote- ja maakuntauudistuksesta palvelujen turvaamiseksi sekä säästöistä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi.

Maamme talous on hienoisesti plussalla usean miinusmerkkisen vuoden jälkeen. Työttömyys kääntyi kesällä vihdoin laskuun.

Suomen tilanne on vakava, mutta suunta on parempaan päin. Tuntuvakin myönteinen työllisyys- ja talouskäänne on tämän vaalikauden aikana mahdollinen. Nyt on eri tavoin vahvistettava orastavaa myönteistä kehitystä. Jalka on nostettava jarrulta, ja mentävä rohkeasti eteenpäin. Suomi nousuun on meidän kaikkien yhteinen asia.

Samaan hengenvetoon on todettava, että odotusten suhteen tarvitaan realismia. Mannaa ei sada taivaasta vielä huomenna.

Työttömyys on edelleen Suomen vakavin ongelma. Työttömyys eriarvoistaa yhteiskuntaa, tarkoittaa toimeentulovaikeuksia ja osattomuutta sekä heikentää ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia suomalaisista pelkää, että eriarvoisuuden kasvu on jo uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähes yhtä moni kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet.

Nyt tarvitaan talouden kasvua ja työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Työllisyyden parantaminen on kestävin tapa torjua eriarvoisuutta, pitää huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista ja turvata palvelut koko maassa. Työllisyyden parantaminen on Keskustan eduskuntaryhmälle ilman muuta myös hallituksen budjettiriihen ykkösasia.

On totta, että maamme työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelmia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. On myös totta, että työllisyyden parantamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla lisätään työn tarjontaa. Eniten Suomessa on kuitenkin pulaa työpaikoista.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä hakee ratkaisuja, joilla parannetaan etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä, lisätään työnteon kannattavuutta ja puretaan byrokratiaa, jota koskevia esityksiä julkaisemme myöhemmin tänään. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän.

Pidemmällä aikavälillä olennaista Suomen talouden kasvun kannalta on saada investoinnit vihdoin liikkeelle. Tästä syystä pääministeri on kutsunut tälle viikolle niin työnantajien kuin työntekijöiden edustajia saman pöydän ääreen hakemaan yhteistyössä ratkaisuja.

Päätökset investoinnista tehdään yrityksissä. Kilpailukykysopimuksen vastapainoksi suomalaisilla on myös oikeus odottaa elinkeinoelämältä työpaikkoja. Yhtä oikeutettua on odottaa ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johdolta kohtuullisuutta palkoissa ja eduissa. Etuilun aika on ohi.

Aiemmin tänä vuonna päätimme mittavista tie- ja muista liikennehankkeista sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottamisesta koko maahan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kyse on yhteensä lähes kolmen miljardin euron ohjelmasta keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin johdolla.  Ensimmäiset urakat ovat jo alkaneet. Hankkeet elvyttävät taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyyden parantamiseksi meidän on myös määrätietoisesti rakennettava Suomesta luonnonvara- ja biotaloutta. Yleisesti arvioidaan, että luonnonvara- ja biotalous yhdistettynä huippuosaamiseen on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistäviin yrityksiin koko maassa. 

Meidän on pystyttävä lisäämään kotimaisen biopolttoaineen käyttöä. Olen esittänyt, että eduskunnan pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa polttoaineiden jakeluyhtiöt lisäämään biokomponentin osuutta Suomessa myytävissä polttoaineissa. Se loisi uusia työpaikkoja maakuntiin ja vähentäisi osaltaan maamme tuontiriippuvuutta. 

Meidän on muutoinkin ohjattava autoilua ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhtenä vaihtoehtona olen esittänyt uudistusta, jossa sähköauton hankintaa tuettaisiin suoralla tuella. Ruotsissa tuki on ollut 4 000 euron luokkaa, mikä on johtanut sähköautojen yleistymiseen.

Suomalaisten ansiotuloverotus alenee ensi vuonna aidosti kautta linjan usean vuoden kiristymisen jälkeen.

Veronalennusten kohdentaminen kaikille on perusteltua nyt, kun epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt, Suomen vienti ei vielä kunnolla vedä ja talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Keskustan eduskuntaryhmässä katsomme, että tulevien vuosien mahdolliset veronalennukset on kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Vetoamme sen puolesta, että vielä meneillään olevissa neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta päästään ratkaisuun. Jos sopimuksen kattavuudeksi saadaan 90 prosenttia, veronalennukset ovat yhteensä 515 miljoonaa euroa. Se olisi vielä tuntuvampi piristysruiske talouteen ja tuntuisi itse kunkin lompakossa.

On oikeudenmukaista, että myös eläkeläisten verotusta alennetaan. Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä on ennen eduskuntavaaleja esittämämme mukaisesti korotettu ja korotetaan edelleen.

Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, että tälle vaalikaudelle sovitut neljän miljardin euron valtiontalouden säästöt toteutetaan kokonaisuudessaan. Kyse on talouspolitiikan uskottavuudesta. Yksittäisiä päätöksiä voidaan yhdessä sopimalla muuttaa, jos parempia ja vielä oikeudenmukaisempia ratkaisuja löytyy. Kokonaisuudesta on kuitenkin pidettävä kiinni.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että syksyn lisätalousarviossa päätetään maatalouden kriisipaketista lupausten mukaisesti. Maatalouden tukalaa tilannetta on helpotettava ja kotimainen ruoantuotanto turvattava. Kyse on kansallisesta asiasta, yhteisestä henkivakuutuksestamme.  

Historiallinen ja Euroopassa ainutlaatuinen kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan.

Olen sitä mieltä, että sopiminen, yhteistyö ja kyky uudistuksiin ovat maamme voima myös tulevaisuudessa. Toivottavasti voimme päästä Suomessa eroon nurkkakuntaisesta kähinöinnistä ja sen mittailemisesta, mikä puolue tai muu voimakeskus kussakin ratkaisussa voittaa tai häviää. Ajat ja maamme tilanne ovat sellaiset, että tärkeintä on, että Suomi voittaa. 

Tässä myös tiedotusvälineillä on peiliin katsomisen paikka. Yhteiskunnan ilmapiiri on välillä umpitympeää. Otsikoita revitään asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ratkaisemme yhteisiä ongelmia ja laitamme Suomea kuntoon. Asioiden mittasuhteet olisi aika laittaa kohdalleen.

Kilpailukykysopimus on ennen muuta työllisyyssopimus. Kyse on siitä, että mahdollisimman monelle maamme sadoista tuhansista työttömistä saadaan töitä. Mielestäni meidän poliittisten päättäjien sekä työmarkkinajärjestöjen tulisi seuraavaksi pystyä samalla tavalla yhdessä sopimaan myös siitä, miten teemme työelämästä paremman.

Tämä on oikein myös siksi, että kilpailukykysopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen.

On nähtävä, että työ, työelämä ja työmarkkinat ovat peruuttamattomassa muutoksessa. Monille työelämään tulevista nuorista on tarjolla usein lyhytkestoisia ja määräaikaisia työsuhteita. Väliaikainen työttömyys ja osa-aika- tai pätkätyö ovat todellisuutta yhä useammalle.

On arvioitu, että tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä ja moni tekee työtä välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai kumpaakin yhtä aikaa.

Työelämässä ja -markkinoilla tehdään nyt joustoja. Paikallinen sopiminen etenee ja uudistuksia sillä saralla on syytä jatkaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta ja mahdollistettava itse kullekin omaan elämäntilanteeseen sopivat valinnat. Tarvitsemme Suomessa työelämän laatua, hyvinvointia, tasa-arvoa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista parantavia uudistuksia.

Keskustan eduskuntaryhmälle työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen on tärkeimpiä asioita työelämän uudistamisessa. Kun kodeissa voidaan hyvin, myös työpaikoilla voidaan hyvin. Vanhemmille on mahdollistettava nykyistä laajemmin joustava työaika ja osa-aikatyö perheiden toiveiden mukaisesti.

Ensi vuonna toteutuu esittämämme 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Vanhempainvapaissa tarvitaan pidemmällä aikavälillä kokonaisvaltainen uudistus. Kotihoidontuen romuttaminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu työllisyyden parantamiseen tai muihin Suomen ongelmiin. Me puolustamme perheiden aitoa valinnanmahdollisuutta.

Puhuin edellä mittasuhteiden laittamisesta kohdalleen. Se on perusteltua myös, kun katsoo, millaisessa maailmassa elämme.

Kesän uutisia ovat hallinneet terrori-iskut, väkivallanteot sekä Turkin vallankaappausyritys jälkeisine tapahtumineen. Sodat Lähi-idässä jatkuvat. Tilanne Ukrainassa ja Krimillä on jännitteinen ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu pysyy.

Pelolle ei pidä antaa valtaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. Suomalaistenkaan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen turvallisuudesta huolehditaan kestävimmin kun laitamme Suomen kuntoon ja harjoitamme viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Eduskunta käsittelee syysistuntokaudella hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. On välttämätöntä, että maamme linjasta on myös tulevaisuudessa kansallinen yhteisymmärrys. Keskustan eduskuntaryhmä rakentaa osaltaan tätä yhteisymmärrystä. Me emme lähde ulkopoliittisten leimakirveiden heittämiseen.

Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on pitkään perustunut soti­laal­li­seen liit­tou­tu­mat­to­muu­teen, kansain­vä­li­seen yhteistyöhön, hyviin kahden­vä­li­siin suhteisiin joka ilmansuuntaan ja uskottavaan puolustukseen.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tätä yhdessä sovittua, hyvin toimivaa linjaa on viisasta noudattaa myös tule­vai­suu­dessa. Tärkeintä on vakauden edistäminen Suomen lähialueilla ja toimiminen vastak­kai­na­set­telun lieven­tä­mi­seksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi. Keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä myös Venäjän kanssa, kuten tasavallan presidentin johdolla on tehty.

Ihmisten huoliin on vastattava myös niin, että Suomen linjasta ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään yhteiskunnassa laajaa keskustelua. Kalajoelta alkoivat eilen presidenttiehdokkaamme Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa yhdessä -tapahtumat, jotka jatkuvat tänä iltana täällä Oulussa ja joita järjestetään tulevina kuukausina eri puolilla Suomea. Ne ovat mahdollisuus keskustelun kautta rakentaa yhteisymmärrystä suomalaisten kanssa myös laajemmin.

Terrorismin torjuminen edellyttää lisää yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin. Keskeistä on toimiva tiedustelu ja tieto­jen­vaihto. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin saada tilanne Lähi-idässä, ennen muuta Syyriassa ja Irakissa rauhoittumaan. Myös Afrikan tulevaisuuden kehityksellä on ratkaiseva merkitys Euroopalle ja turvallisuudellemme.

Täällä kotimaassa on huolehdittava poliisin ja muiden turval­li­suu­desta vastaavien viranomaisten riittävistä voimavaroista.

Viimeisimmät puoluekannatusmittaukset mielestäni osoittavat, että suomalaiset luottavat Keskustaan. Uskon ihmisten arvottavan suhteellisen korkealle sen, että olemme pystyneet myös sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet itsellemmekään helppoja. Toiseksi, me olemme yhtenäisimmin olleet hallituspolitiikan kokonaisuuden takana.

Ihmisten luottamus on kuitenkin ansaittava jokainen päivä uudelleen.

Kestävimmin pidämme luottamusta yllä, kun toteutamme hallitusohjelmaa hötkyilemättä ja olemme sortumatta poliittiseen pikkunäppäryyteen, jota sitäkin on viime viikkoina nähty. Me olemme saaneet suomalaisten luottamuksen sille, että laitamme Suomen kuntoon. Onnistumisemme mitataan aikanaan ennen muuta sillä, onko työllisyys parantunut ja kokevatko suomalaiset, että heillä ja Suomella menee paremmin.

Minusta puoluekannatusmittaukset myös osaltaan osoittavat, että Keskustalla on poikkeuksellisen kokeneet ja pystyvät eduskunta- ja ministeriryhmät. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana pidän tärkeänä, että myös tulevaisuudessa keskustelemme suoraan ja suomeksi vaikeistakin asioista. Keskustelemattomuuteen meillä ei ole varaa.

Toiseksi, meidän on varottava kovakorvaisuutta ja sitä, että linnoittautuisimme Helsingin norsunluutorneihin. Niin ministerien kuin kansanedustajien on oltava säännöllisesti, myös vaalien välillä, kentällä kuuntelemassa ihmisiä. Kaikki viisaus ei asu meissä poliitikoissa. Kenttätyöstä on pidettävä kiinni. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla meillä on tänä iltana kymmenkunta tapahtumaa eri kunnissa.

Edessä on isojen asioiden ja ennen muuta työntäyteinen syksy. Mennään eteenpäin itseemme uskoen, toisiamme tukien ja ahkerasti töitä tehden. Rakennetaan osaltamme Suomeen tekemisen meininkiä.