Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta
Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen
EU:ta uudistettava – unionin keskityttävä oleelliseen
EU:n historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun Britannia on eroamassa unionista.
Kansanäänestyksen tulos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tuntemuksia. Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan arvostella äänestyksen lopputulosta saati brittiläisiä äänestäjiä. Kansan tahtoa on syytä kunnioittaa. Näillä mennään.
Suomelle Britannian lähtö EU:sta on kiistatta menetys. Menetämme samanmielisen jäsenmaan, jonka kanssa olemme jakaneet näkemyksiä muun muassa kauppapolitiikassa ja ylettömän byrokratian purkamisessa. Näillä sektoreilla olisi yhdessä tekemistä vielä ollut ja on edelleen.
Voi sanoa, että unionilla on nyt peiliin katsomisen paikka. Yksi syy EU-kriittisyyteen niin Iso-Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa on se, että moni kokee EU:n puuttuvan liian moneen asiaan, myös sellaisiin, jotka olisi parempi hoitaa kansallisella tasolla. Keskusta ei halua EU:sta tiivistä liittovaltiota. Sen sijaan haluamme EU:n keskittyvän niihin asioihin, joissa siitä voi olla aidosti hyötyä. Turvallisuus, kaupan ja talouden edistäminen, muuttoliike, ilmastonmuutos ja terrorismi ovat esimerkkejä asioista, joiden hallitsemiseksi tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa.
Yhteistyö Britannian kanssa turvattava
Nyt täytyy panostaa kolmeen asiaan. Ensinnäkin on löydettävä ne ratkaisut, joille tulevat yhteistyöjärjestelyt Iso-Britannian kanssa rakentuvat. Joudumme neuvottelemaan suhteemme uudelleen. Tärkeitä asioita meille tulevassa brittiyhteistyössä on useita, kuten vapaakaupan jatkuminen ilman tullia ja viisumivapauden säilyminen. On myös tärkeää, että EU ja Iso-Britannia pystyvät eroprosessin jälkeenkin hyvään yhteistyöhön Eurooppaa koettelevien turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
Tuhansia suomalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä asuu eri puolilla saarivaltiota, ja myös meillä Suomessa asuu ihan kohtalaisen kokoinen joukko brittejä. Suomesta viedään Britanniaan tuotteita vuosittain liki kolmen miljardin euron arvosta. Metsäyhtiöidemme viennistä jopa kymmenes suuntautuu Britanniaan. Yhteistoiminta ja kauppa pitää saada sujumaan myös jatkossa.
On selvää, että epävarmuus painaa alas sekä kulutusta että investointeja koko EU:n alueella ja syö edellytyksiä talouskasvulta. Keskustan eduskuntaryhmä toivookin, että prosessi saadaan epävarmuuden kitkemiseksi alkuun pian ja että Britannia jättää eroilmoituksen kohtuullisen pian syksyllä.
Oma talous kuntoon
Toiseksi, on katsottava, mitä voimme tehdä kansallisesti yhteiskunnan vakauden ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Kuten Britanniassa, myös meillä kritiikki suuntautuu helposti EU:hun, vaikka todellisuudessa negatiivisen muutoksen taustalla olisivat usein muut syyt. Ei Brysseliä kannata aivan kaikesta syyttää.
EU on ollut keskeinen keinomme vastata globalisaation ja digitalisaation tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä. Kansallisesti meidän on uudistuksilla huolehdittava entistä paremmin siitä, että turhautumista näiden ilmiöiden edessä ei tapahdu, vaan kilpailukykymme paranee ja työpaikkoja syntyy. Kun omat asiamme taloutta myöten ovat kunnossa, voimme pitää kaikki suomalaiset mukana, lisätä hyvinvointia ja kestää ulkoiset paineet.
Suomi on Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tuotu pois kuilun partaalta. Ensimmäiset valonpilkahdukset paremmasta tulevaisuudesta ovat jo näkyvissä. Kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan isoista asioista. Sen jatkoksi tarvitaan vielä lisää toimia, jotta toivoa herättävät talouden tunnusluvut realisoituvat lähiaikoina uusiksi työpaikoiksi. Suomi pitää laittaa kuntoon.
Turhaa byrokratiaa karsittava
Kolmanneksi, meidän on uudistettava EU:ta siten, että kansalaiset kokisivat unionin hyödyllisenä hankkeena. Kaikki tähänastinen muutos ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskusta katsoo, että nyt on ponnisteltava EU:n toimintakyvyn takaamiseksi varsinkin rauhaan, turvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja talouteen liittyvissä ydintehtävissä.
Turhaa byrokratiaa EU:ssa on karsittava kaksin käsin. Toimeenpanoa on tehostettava ja hallinnollista taakkaa kevennettävä. Avoimuutta pitää lisätä. Keskusta korostaa läheisyysperiaatetta kehittämisen lähtökohtana.
Jäsenmaiden on tehtävä enemmän uudistuakseen ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Parasta yhteisvastuuta on se, että jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tekevät sen, mitä yhdessä sovitaan.
Uudistaminen käyntiin mahdollisimman pian
EU on tottunut muuttumaan, mutta tähän asti se on tapahtunut lähinnä laajentumisten myötä. Unioni on uuden edessä menettäessään yhden suuren jäsenmaan. Asia on nähtävä niin, että muutoksessa piilee mahdollisuus. Britannian eron ei saa antaa halvaannuttaa EU:ta, vaan nyt jos koskaan unionin on uskallettava uudistua ja keskityttävä oleelliseen.
Tämä kaikki on tehtävä kansalaisia herkällä korvalla kuunnellen, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.