Eduskunnan puhemiehelle

Itämerellä kulkevat laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen 22 kilometrin päässä rannikolta, sisältäen myös esimerkiksi risteilyaluksien käymäläjätteen ja ravintoloiden likavedet. Vilkkainta Itämeren liikennöinti on kesällä, jolloin mereen lasketut jätevedet pahentavat jo valmiiksi runsaita sinileväesiintymiä.

Helsingin satamassa alusjätevedet otetaan vastaan ilmaiseksi, minkä pitäisi kannusta aluksia jättämään jätevetensä satamaan Itämereen pumppaamisen sijaan. Satama arvioi, että aluksista noin 80 prosenttia jättää vetensä maihin, ja jätevesien pumppaaminen mereen on heidän mukaansa melko vähäistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, koska edelleen monet isot risteilijät laskevat jätteensä käsittelemättöminä vastuuttomasti suoraan mereen.

Helsingin sataman matkustajamäärä kasvoi tänä kesänä huimasti ja Itämeren suosio risteilykohteena kasvaa edelleen. Samalla on vaarana, että mereen laskettavien alusjätevesien määrä kasvaa. Alusjätevedet rehevöittävät osaltaan jo ennestään huonossa kunnossa olevaa Itämerta. Rehevöityminen onkin Itämeren suurin uhka, ja sen hillitsemiseksi on vähennettävä kaikkea ravinnekuormitusta.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua neuvotteluihin kansainvälisillä areenoilla, jotta Itämeren satamien alusjätevesien vastaanottokapasiteetit saadaan riittävälle tasolle ja alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään kokonaan. Itämeri on herkästi haavoittuva sisämeri, jonka käyttäminen kaatopaikkana ei voi olla omantunnonkysymys.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alusjätevesien laskeminen Itämereen saadaan pikaisesti kiellettyä kokonaan?

Helsingissä 26.8.2015