Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 24.2.2015

Antti Kaikkonen

Koulutusoperaation turvallisuuskysymykset ratkaistava riittävällä tavalla

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viime vuoden elokuussa päätöslauselman, jossa se pyysi jäsenmailta ryhtymistä ”kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan ISIL:n toimintaa”. Kyseessä on kansainvälisen yhteisön, yli 60 maan, yhteinen pyrkimys estää radikaali-islamistisen terroristijärjestön toimintaa. YK on julistanut Irakin vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi.

 Rauhaa, vakautta ja turvallisuutta raakalaismaisella tavalla uhkaavaa kehitystä ei voi tyytyä vain seuraamaan sivusta. Suomenkin on – omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa – kannettava oma vastuunsa tilanteen rauhoittamiseksi. Jos tämänkaltaiset liikkeet saavat lisää jalansijaa maailmalla, ulottuvat niiden lonkerot ennen pitkää yhä vahvemmin myös Suomeen. Siksi on kansallistenkin intressiemme mukaista tarttua omalta pieneltä osaltamme toimeen.

 Hallitus esittää selonteossaan enintään 50 sotilaan joukon lähettämistä koulutustehtäviin Pohjois-Irakiin. Suomen rooliin voisi sopiakin juuri kouluttajaosaston lähettäminen Irakiin. Meillä on kokemusta neuvonannosta ja koulutustuesta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

 Koulutus tapahtuu Irakin Kurdistanin itsehallintoalueella. On syytä todeta, ettei koulutustuen antaminen Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille ole kannanotto Kurdistanin valtiolliseen asemaan. Pidämme myös tärkeänä, että osallistuminen operaatioon rajataan enintään vuoden kestäväksi.

 Osallistuminen hallituksen esittämään koulutusoperaatioon ei kuitenkaan ole ongelmatonta saati riskitöntä, eikä siihen pidä sännätä kritiikittömästi tukka putkella. Varsinaista YK:n valtuutusta toiminnalle Irakin alueella ei ole. Vaikka turvallisuustilanne Pohjois-Irakin Erbilissä on tällä hetkellä verrattain hyvä, on varauduttava uhkaan koulutustehtävissä toimivaa joukkoamme vastaan. Joukolla on oltava riittävä suojaus paikan päällä ja sen liikkuessa kentällä.

 Sekin on syytä tiedostaa, että operaatioon osallistumisella voi olla omat mahdolliset vaikutuksensa turvallisuuteen myös kotimaassa. Suomestakin on lähtenyt Irakiin ja Syyriaan taisteluihin yli 50 henkilöä. Kaikkiin turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin on syytä suhtautua vakavasti ja uhkiin on varauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin, niin Irakissa kuin kotimaassa. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että operaation mandaattiin, sisältöön, voimankäyttövaltuuksiin ja turvallisuuteen perehdytään perusteellisesti selonteon eduskuntakäsittelyssä.  Turvallisuuteen liittyviin avoimiin kysymyksiin on saatava riittävät vastaukset ennen lopullista kannanmuodostusta.

 Norjan ja Tanskan osallistuminen on jo selvää. Keskustan mielestä on myös merkityksellistä tietää Ruotsin osanotto operaatioon.

 ISIL:n vastaisessa toiminnassa tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Sotilaallisen toiminnan lisäksi tarvitaan alueen maiden, Irakin ja Syyrian, toimintakyvyn kehittämistä, humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä. Turvallisuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa.

 Pitääkö Suomen muiden EU-maiden tapaan osallistua ISILin vastaiseen toimintaan, kuten YK on pyytänyt? Kyllä pitää.

 Pitääkö tähän kyseessä olevaan operaatioon osallistua? Se riippuu siitä, pystytäänkö asiaan liittyvät turvallisuuskysymykset riittävällä tavalla ratkaisemaan niin paikan päällä Irakissa kuin täällä Suomessakin.