Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 237. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 20.9.2021

20.10.2021 - Uncategorized

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

hyvät naiset ja miehet,

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Tämä malli perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää.

Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Juuri julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossakin korostetaan tätä Suomelle ominaista ”kehittyvän kokonaisturvallisuuden mallia”.

Palaan puolustusselontekoon hetken päästä, mutta ensin muutama sana Afganistanista.

Hyvät kuulijat,

Afganistanin tilanteen heikkeneminen elokuun puolivälissä yllätti koko maailman. Moni voi jälkeenpäin väittää ennustaneensa tapahtumien kulun, mutta sen nopeutta tuskin kukaan pystyi etukäteen arvioimaan. Suomessakin tilanteeseen reagoitiin niin nopeasti kuin olemassa oleva lainsäädäntö antoi periksi.

Sen jälkeen, kun ulkoministeriön edustajat Kabulin lentokentällä arvioivat tilanteen haastavuuden, teki ulkoministeriö pyynnön puolustusministeriölle selvittää mahdollisuutta lähettää puolustusvoimien suojausjoukko Suomeen evakuoitavien turvallista ja organisoitua löytämistä väkimäärän keskeltä ja saattamista koneisiin. Noin vajaan työviikon aikana tehtiin tilannearvio, koottiin tarvittava joukko, määritettiin palvelussuhteen ehdot, käynnistettiin monivaiheinen poliittinen prosessi ja saatiin Valtioneuvoston selonteon perusteella Eduskunnan suostumus ja Tasavallan Presidentin päätös. 

Vuonna 2017 säädettyä lakia kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran käytäntöön. Ensimmäisen kerran myös lähetettiin suomalainen sotilasosasto tämän tyyppiseen tehtävään toisen valtion maaperälle. Kuten julkisuudessakin esillä olleista lausunnoista on käynyt ilmi, oli sotilasosastomme saapuminen Kabulin lentokentälle ratkaisevaa siihen, että saimme evakuoitua kaoottisesta tilanteesta niinkin paljon Suomen kansalaisia ja Suomelle työskennelleitä Afgaaneja.

Laki kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta ei suoraan soveltunut käytettäväksi tällaiseen operaatioon, mutta valtionhallinto löysi ripeästi juridisesti mahdollisen ja parlamentaarisen tien lähettää joukko tehtävään. Meidän on kuitenkin jatkossa oltava entistä valmiimpia erilaisiin sotilaallisiin tehtäviin Suomen kansalaisten suojelemiseksi ja lainsäädännön tulee tukea tätä tavoitetta. Kabulin operaatio käynnisti tämän keskustelun ja sitä varmasti jatketaan lähikuukausien aikana.

Samoin on syytä tarkastella mitä Afganistanin operaatioon osallistumisesta voidaan laajemmin oppia tällä hetkellä käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tätä keskustelua käydään myös kansainvälisillä foorumeilla.  

Hyvät kurssilaiset,

Valtioneuvoston uusi puolustuselonteko on Suomen puolustuksen kannalta merkittävä asiakirja, sillä siinä arvioidaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä, sekä annetaan ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 8-10 vuoden aikajänteellä.

Luonnollisesti puolustusselonteko on jatkumoa noin vuosi sitten julkaistulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Kyseessä on kuitenkin toinen kerta, kun olemme laatineet puolustusselonteon omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Tämä on toimiva menettely, joka mahdollistaa puolustuksemme keskeisten kysymysten syvällisemmän käsittelyn. Uskon, että tämä menettely on todistanut tarpeellisuutensa ja tullut jäädäkseen.

Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Valitettavasti meidän toimintaympäristömme ei ole muuttunut parempaan suuntaan sitten edellisen selonteon. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.

Puolustusselonteko arvio, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy epävakaana ja vaikeasti ennakoi­tavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Selonteko toteaa, mm. että:

Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansajohtavana suurvaltana. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle.

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Selonteossa on melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä ja sen kumppanimaiden Zapad-21 sotaharjoitus päättyi juuri viime viikolla ja osa sen aktiivivaiheen harjoituksista tapahtui Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueella sekä Kuolan niemimaalla – ei siis kovinkaan kaukana meidän rajoilta.

Venäjän lisäksi Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiina mainitaankin nyt ensimmäistä kertaa puolustusselonteossa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset meidänkin turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta ja esim. kybervaikuttamisen alueella Kiina on tunnetusti aktiivinen toimija.

Kiina on myös osoittanut kasvavaa taloudellista ja strategista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, etenkin alueen luonnonvaroihin, infrastruktuuriin ja liikenneväyliin. Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä siten myös jännitteitä meidän lähialueella.

Suomi on perinteisesti seurannut tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon.

Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.

Puolustushallinnon kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä. Keskeinen kehikko yhteistyölle on jo alussa mainitsemani kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli. Keskeisiä yhdessä muiden viranomaisten kanssa edelleen kehitettäviä kokonaisuuksia ovat kyberturvallisuus ja kyberpuolustus, informaatiopuolustus sekä strateginen kommunikaatio.

Kyberpuolustusta kehitämme käynnistyvällä poikkihallinnollisesti laadittavalla selvityksellä, jonka tavoitteena on varmistaa turvallisuusympäristön edellyttämät kyberpuolustuksen toimivaltuudet, osaaminen ja riittävät tiedonsaantioikeudet.

Hyvät kurssilaiset

Puolustusselonteossa annetaan puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen linjaukset. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. 

Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitteet asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Komitea jättää loppuraporttinsa vielä tämän syksyn aikana. 

Puolustusvalmiutta ylläpidetään ja puolustusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin toimintaympäristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin. Paikallispuolustus uudistetaan, minkä myötä viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat entisestään. Tästä puolustusvoimain komentaja alustaa tarkemmin omassa tervehdyksessään.

Ärade åhörare,

Det internationella försvarssamarbetet förstärker den finska försvarsförmågan. Vi fortsätter konsekvent både bilateralt och multilateralt samarbete i frågor som gäller lägesbild, utvecklandet av militära förmågor samt krävande övningar.

Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, niin normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Yksi esimerkki kansainvälisen yhteistoimintakyvyn merkityksestä on juurikin alussa mainitsemani Kabulin menestyksekäs evakuointioperaatio.

Selonteko painottaa tarvetta turvata puolustuksen resurssit. Huoli, jonka tuodaan esille myös selonteossa, on PV henkilöstömäärän riittämätön mitoitus ja henkilöstön jaksaminen. Selontekoon on kirjattu tavoite kasvattaa henkilöstömäärää 500:lla henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuudessa toimintaympäristön vaatimuksia. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Vielä tänä vuonna tehtävää päätöstä Suomen seuraavasta hävittäjätyypistä ei voitaisi tehdä, jollei HX-hanketta olisi mainittu jo kahdessa edellisessä selonteossa (2017 ja 2012). Se on mahdollistanut poliittisen selkänojan valmistelutyölle, joka alkoi HX hankkeen osalta jo viime vuosikymmenen alkupuolella. Strategisten–hankkeiden toimeenpanoa siis jatketaan ja samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.

Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen. Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.

Toivotan teille hyvää ja koronaturvallista maanpuolustuskurssia.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 236. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 16.8.2021

- Puheita ja kirjoituksia

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

hyvät naiset ja herrat.

Olemme kokeneet viime aikoina useita yhteiskuntien varautumiseen liittyviä haasteita. Ensinnäkin, koronakriisi on vaikuttanut elämäämme jo puolentoista vuoden ajan. Nämä vaikutukset ovat olleet laajoja – globaaleja. Näyttää valitettavasti siltä, että koronavirus – ja sen vastaiset toimet – tulevat olemaan osa elämäämme myös tulevaisuudessa. 

Toiseksi, sään ääri-ilmiöt ovat näyttäneet voimansa, osin meillä ja ennen muuta maailmalla laajemminkin. Rankkasateet ja myrskyt, sekä niiden aiheuttamat tulvat, ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa esimerkiksi Keski-Euroopassa. Lukuisia ihmisiä on kuollut. Materiaaliset menetykset ovat miljardiluokkaa. Jälleenrakentaminen on suuri urakka – ja tulee viemään pitkän ajan. Meillä kotimaassa Kalajoella puolestaan riehui pitkään ja laajasti voimakas maastopalo. Sen sammuttamisessa monipuolinen yhteistyö eri viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välillä oli saumatonta. Kiitos siitä kaikille mukana olleille.

Kolmanneksi, konfliktiherkkä suurvaltakilpailu tekee parhaillaan paluuta maailmanpolitiikkaan. Keskeisinä toimijoina tämän päivän – ja tulevaisuuden – suurvaltapoliittisessa kilpailuasetelmassa ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Myös eurooppalaiset valtiot joutuvat toimimaan tässä kiristyneessä turvallisuustilanteessa – sekä kansallisesti että yhdessä. 

Neljänneksi, Afganistanin turvallisuustilanteen heikkeneminen on ollut länsimaisten joukkojen alueelta poistumisen jälkeen nopeampaa kuin kukaan osasi etukäteen odottaa. Palaan tähän hieman tuonnempana. 

Edellä kuvaamieni esimerkkien lisäksi olemme viime aikoina saaneet Suomessa havaita ”elävästä elämästä” myös kybervakoiluun, ennalta-arvaamattomaan sotilaalliseen toimintaan, kauppamerenkulun häirintään ja laajamittaiseen maahantuloon liittyviä haasteita. Nämä kaikki esimerkit havainnollistavat hyvin niitä haasteita, joihin myös valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla haetaan ratkaisuja. Avainsana on varautuminen.

Haasteisiin ja kriiseihin vastaaminen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa tilanteissa, joihin on jo etukäteen valmistauduttu. Yhteiskuntamme turvallisuus voidaan taata vain viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla. Tämä on suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimintamallin ydin. Pääsette perehtymään siihen seuraavien viikkojen aikana.

Me puolustushallinnossa kannamme oman kortemme kekoon suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Pidämme jatkuvasti yllä riittävää puolustusvalmiutta. Tällä saralla on viime vuosina tehty paljon. Olemme ottaneet oppia viimeaikaisista kriiseistä ja kehittäneet Puolustusvoimien toimintaa. Olemme myös panostaneet lisää resursseja puolustukseemme. Tämä on välttämätöntä, koska – kuten jo totesin – maailmanpolitiikan logiikka on muuttumassa. Euroopassakin valtiorajoja on muutettu sotilaallisella voimankäytöllä.

Jatkuvan puolustusvalmiuden ylläpidon lisäksi kehitämme puolustuskykyämme määrätietoisesti. Puolustukseen osoitetut lisäpanostukset tuottavat myös tällä alalla tulosta. Pohjanmaa-luokan korvettien rakentaminen alkaa Raumalla lähiaikoina. Hornettien seuraajasta päätetään valtioneuvostossa tämän vuoden lopulla. Nämä investoinnit ovat meri- ja ilmapuolustuksemme kannalta elintärkeitä. Eivätkä ainoastaan meri- ja ilmapuolustuksen kannalta. Puolustusjärjestelmämme on kokonaisuus, jota on kehitettävä tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti.

Olemme puolustushallinnossa valmistelleet puolustusselontekoa jo jonkin aikaa. Valmistelu on tehty hyvässä yhteistyössä eri hallinnonalojen välillä. Suomen puolustus on meidän kaikkien asia. Puolustusselonteko on tärkeä osa puolustuksemme pitkäjänteistä kehittämistä. Teemme puolustusta koskevia linjauksia noin vuosikymmenen aikaperspektiivillä. Lyhyempi aikajänne johtaisi poukkoilevuuteen ja määrärahojen epätarkoituksenmukaiseen ja epätaloudelliseen käyttöön. Laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen konsensus puolustuksemme kehittämisen periaatteista ja tavoitteista on yksi kansakuntamme voimanlähde.  

Puolustusselonteko on viimeistelyä vaille valmis. Se annetaan eduskunnalle lähiviikkojen aikana. Selonteossa linjataan puolustuksen tavoitteista ja kehittämisestä laajasti. 

2020-luvulla puolustuksemme alalla tapahtuu paljon. Tällä vuosikymmenellä integroimme ilma- ja meripuolustuksen uudet kyvyt (Pohjanmaa-luokan korvetit ja Hornetin seuraajan) puolustusjärjestelmäämme. Samalla kehitämme puolustuskykyä esimerkiksi kyberpuolustuksen, maapuolustuksen ja kauaskantavan tulenkäytön osalta. 

Puolustusselonteossa tulemme linjaamaan myös Puolustusvoimien henkilöstön kehittämistarpeista. Jo pidempään on ollut selvää, että todellisen puolustusvalmiuden ja puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät maltillista lisäystä Puolustusvoimien rauhan ajan vahvuuteen. Viime vuosikymmenen puolustusvoimauudistuksessa tehdyt henkilöstöleikkaukset eivät vastaa tämän päivän – ja näköpiirissä olevan – turvallisuusympäristön vaatimuksiin. 

Olemme puolustushallinnossa kantaneet kortemme kekoon maan puolustusvalmiuden ylläpidon ja kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen lisäksi myös osallistumalla kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tällä toiminnalla on tavoiteltu esimerkiksi kansainvälisen vakauden lisäämistä, hädänalaisten ihmisten tilanteen helpottamista ja samalla kansallisen puolustuskykymme vahvistamista. Kriisinhallintaosallistumisella olemme myös pyrkineet vahvistamaan puolustusyhteistyösuhdettamme läntisiin kumppanimaihin.

Hyvät kuulijat, 

Olemme, muiden mukana, kuluneen kesän aikana päättäneet osallistumisemme sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanissa. Osallistuimme maan vakauttamispyrkimyksiin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioissa lähes 20 vuoden ajan. Valitettavasti tilanne Afganistanissa on luisunut nopeasti epäedulliseen suuntaan ja käytännössä koko maa on jo Talibanin hallussa. Kabulin keskushallinnon neuvotteluasemat ovat heikot ja on vain päivien – tai tuntien kysymys koska valta vaihtuu. 

Toivoa saattaa, että lopullinen vallanvaihto on rauhanomainen ja turvallinen myös Kabulissa olevalle kansainväliselle yhteisölle. Suomalaisten ja suomalaisten kanssa työskennelleiden afgaanien turvallisuus on nyt meille se lähipäivien ykkösasia. Tämän eteen valtioneuvosto tekee parhaillaan töitä. 

Pidemmällä perspektiivillä, olen jo ennen viime päivien tapahtumia antanut puolustusministeriölle tehtäväksi toteuttaa tutkimuksen niistä opetuksista, joita voimme lähes 20 vuoden Afganistanin kriisinhallintakokemusten perusteella tehdä. Tavoitteenani on, että tämä selvitystyö tehdään ainakin osittain yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa. Olenkin keskustellut jo asiasta ulkoministeri Haaviston kanssa.

Käsitykseni mukaan kriisinhallintaoperaatiot Afganistanissa vuosien 2001 ja 2021 välisenä aikana tarjoavat runsaan ja ajankohtaisen empiirisen aineiston siitä, mitä sotilaallisella kriisinhallinnalla voidaan saavuttaa – ja myös siitä, mitä ei ole mielekästä tavoitella. Kun tulevaisuudessa lähetämme suomalaisia sotilaita operaatioihin omien valtiorajojemme ulkopuolelle, tulee meillä olla entistä jäsentyneempi käsitys esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:

Ensinnäkin, mitkä ovat kriisinhallintaoperaation tavoitteet ja realistiset mahdollisuudet saavuttaa ne? Tehdessämme arviointia mahdollisesta osallistumisesta, tulee tarkasti pohtia parantaako – vai heikentääkö – ulkopuolinen sotilasoperaatio kriisialueen turvallisuustilannetta.

Toiseksi, mitä me tavoittelemme osallistumisellamme osana laajempaa kriisinhallintaoperaation kokonaisuutta? 

Kolmanneksi, millä keinoilla ja välineillä pyrimme asettamiimme tavoitteisiin? Miten sotilaallinen toiminta ja muu siviilitoiminta sovitetaan yhteen? Myös se, kuinka paljon on mielekästä panostaa suomalaisia resursseja eri operaatioihin tulee arvioida tässä yhteydessä.

Ja neljänneksi, miten arvioimme toimintaamme edistymistä tai onnistumista operaation kuluessa? 

Uskon, että Afganistanin kriisinhallintaoperaatioiden analyysi antaa meille uusia mielekkäitä syötteitä tulevaisuuden kriisinhallintaosallistumista koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen osallistumisen vuoksi ei ole mielekästä. Myöskään pelkkä Suomen lipun näyttäminen mahdollisimman monessa operaatiossa ei voi olla johtolankamme. 

On hyvä muistaa, että poliittisten tavoitteiden saavuttaminen sotilaallisin keinoin ei ole helppoa. Tästä on viime vuosien ajalta lukuisia esimerkkejä – Afganistanin lisäksi, Irakista, Libyasta, Syyriasta ja vaikkapa Jemenistä. Lisäksi on hyvä huomata se, että sotilaallisella toiminnalla syntyy aina ennalta-arvaamattomia ”sivuvaikutuksia”. Lopputulos on valitettavasti usein heikompi, kuin osallistumispäätöstä tehdessä kuviteltiin.  

Tästä huolimatta, pidän perusteltuna, että Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan jatkossakin. Voimme kantaa kortemme kekoon kansainvälisen vakauden lisäämiseksi. Siitä myös itse hyödymme, sekä välittömästi että välillisesti. 

Hyvät kuulijat,

Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen. Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.

Toivotan teille hyvää ja koronaturvallista maanpuolustuskurssia.

Puolustusministeri Brysselissä 20-22.10.2021

- Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen on tällä viikolla virkamatkalla Brysselissä. Matkan aikana ministeri tapaa pohjoismaiden puolustusministerejä osana Northern Group -foorumia ja osallistuu EU:n strategisen kompassin työpajaan. Lisäksi ministeri osallistuu Saksan johtaman FNC-puolustusyhteistyön kokoukseen ja Naton puolustusministerien tapaamiseen.

Puolustusministeri vierailee Hämeessä 4.10.2021

30.09.2021 - Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen vierailee Hämeessä maanantaina 4.10.2021. Hän avaa Vedenalaisen sodankäynnin näyttelyn Forssassa, entisen painotalon tiloissa klo 10. Klo 11.30-12.15 on Keskustan tilaisuus Kahvila Lammenkulmassa. Parolan panssarimuseoon tutustuminen on klo 13.15-14.15. Hämeenlinnassa on Keskustan tilaisuus Cafe il Mondossa, Goodmanin kauppakeskuksessa klo 14.30-15.15.

Puolustusministeri Kaikkonen Joensuussa 30.9.2021

- Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen vierailee Joensuussa. Keskustan tapahtuma Kauppakeskus Iso Myyssä on klo 16.30-17.15. Ministeri pitää puheen Karjalan Poikien Kilta ryn 65-vuotisjuhlassa klo 18. Karjalan Poikien Kilta ry on Pohjois-Karjalaisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen kattojärjestö.