Kaikkoselle sotilasansiomitali

03.06.2020 - Uutiset

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen on luovuttanut keskiviikkona 3.6. 2020 sotilasansiomitalin puolustusministeri Antti Kaikkoselle.

Sotilasansiomitali on Suomen Puolustusvoimain komentajan myöntämä tunnustus Puolustusvoimien palveluksella olevalle henkilölle tai Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle.

Sotilasansiomitali voidaan myöntää puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilölle tunnustuksena erityisestä kunnostautumisesta palveluksessa, erityisestä neuvokkuudesta, aloitteellisuudesta tai pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa. Sotilasansiomitali voidaan myöntää myös Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle Puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.

Kaikkonen vierailee Karjalan prikaatissa

01.06.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee 1.6. Karjalan prikaatissa Kouvolassa.

Karjalan prikaatissa Kaikkonen tutustuu prikaatin toimintaan ja tiloihin. Vierailunsa aikana hän perehtyy myös REPO20-taisteluharjoitukseen. 

Vierailun yhteydessä järjestetään lyhyt, noin 15 minuutin mittainen mediatilaisuus Pahkajärvellä klo 15.15. Mikäli paikallinen media haluaa ottaa osaa mediatilaisuuteen, tulee heidän olla yhteydessä prikaatin tiedottajaan, Jaana Kuusistoon (p. 0299 431 107, jaana.kuusisto@mil.fi).

Karjalan prikaatin vierailun jälkeen Kaikkonen osallistuu Paasikivi-seuran tilaisuuteen Kouvolassa.

Kaikkonen A-studiossa 28.5.

28.05.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on keskustelemassa hävittäjähankinnoista A-studiossa torstaina 28.5. klo 21.05. Kaikkosen lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustajat Ilkka Kanerva, Mika Niikko ja Paavo Arhinmäki. A-studion juontaa toimittaja Annika Damström.

Kaikkosen blogi 8.5.2020

08.05.2020 - Blogi

Blogi 8.5.2020

Tässä on takana melkoiset viikot. Olen muutamassakin yhteydessä todennut, että enpä olisi vajaa vuosi sitten puolustusministerinä aloittaessani voinut kuvitella, millaisessa tilanteessa Suomi, ja koko maailma, on tällä hetkellä. Luonnonvoimien edessä ihminen on monesti kovin voimaton.

Suomi asetettiin ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen poikkeustilaan 16.3.2020. Poikkeustila toi mukanaan useita rajoituksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Rajoitusten tarkoituksena on hidastaa ja ehkäistä viruksen leviämistä ja estää terveydenhuoltomme ylikuormittuminen. Toimenpiteet ovat purreet, sillä tarttuneisuusluvut ovat maassamme vielä varsin maltilliset. Myös Puolustusvoimissa luvut ovat yhä matalat, sairastuneita on niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin keskuudessa tällä hetkellä vain kourallinen.  

Viime viikolla ja tällä viikolla valtioneuvosto on asiantuntijatietoon pohjautuen tehnyt suunnitelmia näiden aiemmin keväällä määrättyjen rajoitusten asteittaisesta purusta. Oppilaat palaavat peruskouluihin 14.5. alkaen, kirjastoista sallitaan uloslainaus välittömästi. Kesäkuun alusta alkaen suosituksena on, että yksityisissä kokoontumisissa noudatetaan 50 hengen ylärajaa.  Ja esimerkiksi urheilukatsomoissa voi olla enintään 500 henkilöä ja turvaväleistä on huolehdittava. 1.6. alkaen voidaan myös erityisjärjestelyin järjestää alle 500 henkilön yleisötilaisuuksia, mikäli ne järjestetään rajatuissa tiloissa turvaväleistä ja hygieniasta huolehtien.

Meidän jokaisen on täytynyt luopua monista asioista, joita olemme aiemmin pitäneet itsestäänselvyyksinä. Enää ei ole voinut mennä noin vain ravintolaan syömään, kirjastoon lukemaan, poiketa kävelylenkin lomassa museossa. Kaupassa käyntikin vaatii huolellisuutta ja turvavälien huomioimista. Voimmekin puhua ainakin tovin eteenpäin turvavälien Suomesta. Toki tilanne on sama miltei kaikkialla maailmassa.

Maailma ei tule palaamaan täysin ennalleen. Monien mielestä tämä sanonta kuulostaa puiselta hokemalta. Mutta asia on todellinen. Korona on vaikuttanut kovin monin tavoin turvallisuuden tunteeseemme, talouteen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, ihmisten väliseen kanssakäymiseen – lähestulkoon kaikkeen. Se on vaatinut ihmisiltä äärimmäistä mukautumista ja venymistä arjen haasteissa. Voisi kuitenkin sanoa, että Suomessa on monessa asiassa selvitty varsin ansiokkaasti. Näistä mainittakoon esimerkiksi etätyöt ja etäopetus. Ilman muuta ongelmiakin on esiintynyt, mutta pääsääntöisesti hommat ovat hoituneet hyvin. Verkotkin ovat kestäneet kuormituksen yllättävän hyvin. Monille oppilaille etäopinnot ovat sopineet jopa paremmin kuin koulussa olo. Ei tarvitse vetää roolia, on mahdollisuus parempaan keskittymiseen.

Uskoisin, että etätöiden tekeminen tulee lisääntymään koronakriisin jälkeenkin. Se on uusi normaali ja mahdollistaa paljon asioita, myös monipaikkaisuuden toteuttamisen.

On tässä ollut toki paljon muutakin kuin koronaa. Muutama viikko sitten nousi kohu entisen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin siirtymisestä hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin konsultiksi. Asia nosti aivan ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita. Päätin, keskusteltuani tasavallan presidentti Niinistön kanssa, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astui voimaan välittömästi.

Korona ja konsulttitapaus ovat luonnollisesti näkyneet eniten julkisuudessa, mutta myös ns. normityöarjen pyöritys jatkuu taustalla. Talousarvioesityksiä valmistellaan, puolustusvoimien toiminta pyörii, on kokouksia ja tapaamisia (vaikkakin etänä), lehtihaastatteluita, kannanottoja. Maanantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää. Oli suuri kunnia saada viettää sitä ensimmäistä kertaa puolustusministerinä. Veteraanit, jos ketkä, ovat päivänsä ansainneet. Päivän kunniaksi luin veteraaneille osoitetun puheen videon välityksellä ja tein blogin. Toivottavasti ne ovat saavuttaneet mahdollisimman monet. Veteraaniasia on aina ajankohtainen.

Vapun tienoilla ehdotin huoltovarmuuden stressitestejä. Testien avulla kartoitettaisiin mahdollisia puutteita materiaalisessa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisioloihin. Koronaviruksen myötä havaitut puutteet varautumisessa heikentävät pahimmillaan huoltovarmuutemme uskottavuutta. Luottamuksen palauttaminen olisi mielestäni tässä kohtaa paikallaan. Stressitestejä olisi mielestäni hyvä tehdä hyvin erilaisten kriisitilanteiden varalta aina katovuosista energia kriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.

Päivät ovat olleet viime aikoina töiden puolesta täysiä. Hallitus pyrkii, ja pyrin osaltani, siihen, että kriisin yli pääsemiseksi saadaan mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kattavia ratkaisuja.

Ajat eivät tule olemaan helpot, mutta tästäkin selvitään.

Kaikkosen vappupuhe 1.5.2020

01.05.2020 - Puheita ja kirjoituksia

Hyvät ystävät,

Normaalisti vapun puheisiin kuuluu poliittinen vastakkainasettelu, suuret lupaukset ja ankarat syytökset.

Mutta nyt emme elä normaalia vappua tai tavallisia oloja.

Vietämme korona-aikakauden vappua.

Puheiden sanoma ei silti ole kadonnut minnekään.

Siitä, miten korona haastaa kansantalouden ja terveydenhuoltojärjestelmän, puhutaan paljon. Nyt on hyvä puhua myös siitä, miksi korona saattaa hieman koetella juhlamieltämme.

Vapun sanotaan olevan työväen ja opiskelijoiden juhla.

Moni opiskelija ja nuori uhkaa nyt jäädä vaille tarvitsemaansa kesätyötä.

Opinnoistaan työelämään valmistuvan tie työelämään näyttää aiempaa epävarmemmalta.

Moni ylioppilas on huolissaan siitä, mitä tilanne merkitsee hänen pääsykokeilleen ja unelmilleen.

Puhumattakaan työväestä. Lomautukset ja irtisanomiset ja niiden myötä heikentyvä taloudellinen tilanne, raastaa mieltä. Kaiken keskiössä on epävarmuus, miten minulle, miten meille, käy?

Työpaikka on iso asia jokaiselle, etenkin sille nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa, tai vanhemmalle, jonka pitäisi elättää perheensä.

Listaan voi lisätä myös vaikkapa yrittäjät, joiden elämäntyö uhkaa pyyhkiytyä pois, ja vanhukset, joiden aktiivinen elämä on vaihtunut hengenvaarallista tautia pelkäävän erakon kevääksi.

Kaikkeen tähän on yksi syyllinen, koronavirus.

Kun koko Suomi ja koko maailma,  nyt kamppailee tätä vitsausta ja sen vaikutuksia vastaan monilla rintamilla, on meidän pidettävä huoli etenkin niistä, joiden tulevaisuudelta ja hyvinvoinnilta virus uhkaa viedä pohjan pois.

Tässä työssä tarvitsemme koko Suomen panosta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Päivänpolitiikan nahinat ja oman edun tavoittelu täytyy pyyhkäistä yhdessä sivuun. Kriisiaikoina voima löytyy yhteisöstä ja yhteistyöstä, kuten aina ennenkin.

Kun työpaikat ovat kiven alla ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, tarvitaan sisua, mutta myös tukea. Tarvitaan myös kekseliäisyyttä uuden luomiseen, kun vanha on pyyhitty alta pois. Monet yrittäjät ovatkin kehittäneet pikavauhtia toimintojaan ja palvelujaan uuteen uskoon koronan vietyä asiakkaat ja tilaukset.

Meillä on vahva yhteiskunta ja hyvinvointivaltio. Nyt sen voimia koetellaan. Ne voimat kyllä riittävät. Suomi ja suomalaiset nousevat tästäkin kriisistä. Siitä me kaikki pidämme yhdessä huolen. Suomi on voittanut vaikeudet aiemminkin. Tästäkin selvitään. Suomi on historian saatossa selvinnyt suurista koettelemuksista ja selviää tästäkin.

Hyvät kuulijat,

Kun akuutti kriisi alkaa väistyä, on alettava varautumaan uuteen. Koronan keskeisin opetus lienee, että vahinko ei tule kello kaulassa. Seuraavaan kriisiin menee toivottavasti pitkä aika, mutta sen ajankohdasta tai muodosta ei koskaan voi olla varma. Sen sijaan valmiita voimme kyllä olla.

Kaiken lähtökohta on, että pidämme isänmaastamme hyvää huolta kaikkina aikoina. Kun olemme hoitaneet asiamme kuntoon kaikin puolin, voimme vastata myös kovien aikojen haasteisiin.

Varastot pitää täyttää ja riittävä kalusto hankkia pahan päivän varalle, se on selvä. Parantamisen varaa varmasti on. Ehdotankin, että Suomessa tehdään kattavat huoltovarmuuden stressitestit kaikenlaisten poikkeustilanteiden varalta, katovuosista luonnonkatastrofeihin ja energiakriiseihin. Tämä työ antaisi pohjan epäkohtien korjaamiselle. Ennen kaikkea se mahdollistaisi luottamuksen palauttamisen siihen, että Suomi on valmis. Turvallisuudessa on kyse myös turvallisuuden tunteesta, ja se tunne on nyt perustellusti monella järkkynyt.

Kun poikkeustilanne tulee päälle, ei maailmalle välttämättä auta lähteä setelitukkojen kanssa varastoja täydentämään. Materiaalin ja osaamisen puolesta vastuuta pitää kantaa silloinkin, kun kriisi vaikuttaa kaukaiselta. Turvallisuus rakennetaan joka päivä, eikä varautumisessa voi pitää välivuosia.

Kestävässä yhteiskunnassa on silti kyse paljon muustakin kuin inventaarioista.

Kovimmatkin tuulet ja myrskyt kestävää maata voidaan rakentaa ainoastaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Sellainen Suomi kykenee maksamaan laskunsa, pysymään yhtenäisenä ja tarjoamaan hyvän elämän edellytykset kaikissa tilanteissa.

Oikeudenmukaisuuden ja ylisukupolvisuuden kivijalalle on hyvä rakentaa. Tästä on päätöspöydissä pidettävä kiinni myös, kun alamme rakentaa koronanjälkeistä Suomea.

Hyvät kuulijat,

huolesta ja surustakin huolimatta muistetaan, että vappuun kuuluu ilo. Tänäkin vappuna jokaisella on oikeus iloita, jos siltä tuntuu. Se varmasti tulee jokaiselle tarpeeseen.

Kannustan jokaista etsimään syytä hymyyn. Vinkkini on, että lähimmäisistä on hyvä aloittaa.

Tämä kevät muistuttakoon meitä siitä, että me suomalaiset tarvitsemme toisiamme. Otetaan etäyhteydet hyötykäyttöön. Maljan voi kohottaa myös etänä. Aihetta siihen on tänäkin vappuna.

Nostetaan malja nyt toisillemme. Kenties erityisesti kaikille teille, jotka

  • pidätte terveyskeskukset, sairaalat ja vanhainkodit pyörimässä,
  • opetatte lapsiamme etänä tai lähellä,
  • yrittäjille, jotka tekevät kaikkensa sen eteen, että työntekijöillä olisi jatkossakin työpaikka.

Pitäkäähän kaikki huolta itsestänne ja toisistanne. Hyvää vappua jokaiselle!

Puolustusministeri Kaikkonen: Huoltovarmuudesta tehtävä kattavat stressitestit

30.04.2020 - Uutiset

Tiedote julkaistu puolustusministeriön sivustolla
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=10298

Puolustusministeri Antti Kaikkonen esittää huoltovarmuusjärjestelmän läpikäymistä monipuolisilla stressitesteillä. Testien avulla kartoitettaisiin mahdollisia puutteita materiaalisessa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisioloihin.

-Koronaviruksen myötä havaitut puutteet varautumisessa heikentävät huoltovarmuutemme uskottavuutta. Luottamuksen palauttaminen on paikallaan, Kaikkonen toteaa.

-Ehdotan, että teemme kattavat huoltovarmuuden stressitestit kaikenlaisten poikkeustilanteiden varalta, katovuosista luonnonkatastrofeihin ja energiakriiseihin. Tämä työ antaisi pohjan myös mahdollisten epäkohtien korjaamiselle.

Kaikkosen mukaan huoltovarmuuden käsitettä ei pidä rajata vain Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin, vaan on käytävä läpi sekä julkishallinnon että elinkeinoelämän materiaalinen varautuminen. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen materiaalin, varaosien, ylläpito- ja korjausosaamisen ja muun saatavuuden takaaminen on varmistettava kaikissa tilanteissa.

-Uutta pandemiaa tai sotilaallista konfliktiakaan ei valitettavasti voida kokonaan sulkea pois. Viisas varautuu kaikkeen.

-Huoltovarmuus on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Suomalaisten luottamuksesta viranomaisiin ja varautumiseen on pidettävä kiinni, se valaa perustan turvallisuudelle ja turvallisuuden tunteelle, Kaikkonen sanoo.

Lisätietoa:

Erityisavustaja Jirka Hakala, puh. 050 478 0726