Blogiteksti on julkaistu puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi/ajankohtaista/blogit 27.4.2020.

Arvoisat veteraanit, Ärade veteraner,

Tänä vuonna Kansallista veteraanipäivää vietetään poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Seuraavana päivänä hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen, ja linjasi lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaki on todella järeä väline, joka rajaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia, mutta lisätoimivaltuuksien avulla pystymme tehokkaammin suojaamaan väestöä sekä turvaamaan yhteiskunnan ja talouselämän toimintaa. 

Edellisen kerran Suomi asetettiin poikkeustilaan talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Talvisodan syttyminen 30. marraskuusta 1939 merkitsi yhteiskunnan siirtymistä poikkeusoloihin ja monet siviiliajan toiminnot tyrehtyivät tai saivat uudenlaisia muotoja. 105 kunnian päivää kestäneen Talvisodan jokaisen päivänä kansakunnan olemassaolo oli vaakalaudalla – ”Talvisodan henki” kuitenkin elähdytti kansaa. Talvisodan kynnyksellä ja kesän 1944 suurhyökkäyksen alkaessa olisi ollut syytä jopa epätoivoon, mutta onneksemme veteraanisukupolvi jaksoi uskoa parempaan huomiseen ja kesti. 

Jatkosota ja erityisesti sen pitkät asemasodan vuodet syksystä 1941 kesään 1944 toivat mukanaan sodan harmaan arkipäivän kaikkine pienine ja suurine vaikeuksineen. Arviolta 660 000 suomalaista mobilisoitiin sotaponnistuksiin. Tällä oli lähtemätön vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan – vuosikymmenten ajan.

Vaikka tämän hetken poikkeusoloja ei voi verrata siihen, mitä Te olette joutuneet kokemaan, niin ainakin yksi asia on silti yhteistä: Nämä poikkeusolot koskettavat koko kansakuntaa ja tästäkin selvitään vain yhdessä.

Arvoisat veteraanit, teidän tekonne ja esimerkkinne sotavuosien ajoilta luo uskoa ja kannattelee tänäkin päivänä suomalaista yhteiskuntaa näiden poikkeusolojen aikana. Haluan ilmaista meidän nuorempien sukupolvien varauksettoman arvostuksemme urotekojanne ja niiden jättämää perintöä – vapaata Suomea – kohtaan. Sukupolvenne uhraukset eivät olleet turhia. Uhrauksenne olivat mittavat – niin sotavuosina kuin niiden jälkeenkin.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Tämän muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Maamme turvallisuuspolitiikassamme korostuu perusteellinen harkinta, vakaus ja jatkuvuus. Äkillisiin suunnanmuutoksiin meillä ei ole tarvetta.

Maamme nykyinen hallitus nimitettiin 10.12.2019. Hallitus kehittää puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osa-alueita pitkäjänteisesti. Tavoitteena on turvata Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa ja luoda edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle. Korvaamme Hornet-hävittäjiemme suorituskyvyn ja parannamme puolustusvoimien valmiutta. Lisäksi kehitämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä.  

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Tämä koskee luonnollisesti myös sotiemme veteraaneja. 

Pidän omalta osaltani huolen, että puolustushallinnon ja veteraanijärjestöjen tiivis yhteys säilyy sekä arvostus veteraaneja kohtaan osoitetaan käytännön toimenpitein. Rintamaveteraaneille maksettavan rintamalisän suuruuden yli kaksinkertaistuminen 1.4.2020 alkaen on tuore konkreettinen esimerkki veteraanien tukemisesta. Viime vuosina eduskunta on tehnyt muitakin hyviä päätöksiä veteraanien suhteen. Pidän tätä tärkeänä.

Voin vakuuttaa teille, että tulevaisuudessakin turvallisuuspoliittiset valintamme tehdään veteraanien perintöä – vapaata isänmaatamme ja sen parasta – vaalien sekä kunnioittaen.

Koronavirusepidemia on suuri haaste, mutta vielä suurempi on yhteiskuntamme voima. Tästäkin me suomalaiset selviämme yhdessä.

Toivotan arvoisille veteraaneille hyvää juhlapäivää, hyvinvointia ja terveyttä. Jag önskar Er alla veteraner en riktigt trevlig fest, välbefinnande och hälsa. ///

Puolustusministeri

Antti Kaikkonen

Hyvää pääsiäistä!

Puolustusvoimat kantaa kortensa kekoon

Elämme hyvin poikkeuksellisia, historiallisia aikoja. Valtioneuvosto linjasi 16.3. useista toimista, joilla pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä ja vaikutuksia. Tämä on ensimmäinen kerta sotiemme jälkeen, kun maamme on asetettu poikkeustilaan.

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi tarvitaan järeitä keinoja, ja niitä hallitus on myös ottanut käyttöön. Meidän jokaisen tulee kantaa kortemme kekoon siinä, että virus ei leviä hallitsemattomasti. Hallitsematon leviäminen on uhka niin terveydenhuoltojärjestelmämme kuin taloutemme kantokyvylle. Ei ole kyse vain siitä, että koronapotilaat saavat hoitoa. On myös kyse siitä, että myös kaikki muut hoitoa tarvitsevat sitä myös asianmukaisesti saavat. Tässä on kyse ihmishengistä, elämästä. Ihmiselämän suojeleminen vaatii vahvoja toimia ja niihin valtioneuvosto on viimeisten viikkojen aikana päätynyt.

Valtioneuvosto päätti uusista toimenpiteistä keskiviikkona 25.3. pitkällisten ja rakentavien keskusteluiden jälkeen. Tällaisessa tilanteessa, jossa joudutaan kajoamaan ihmisten perusoikeuteen eli vapaaseen liikkuvuuteen, ei päätösten tekeminen ole millään tasolla helppoa. Mutta välttämättömiä ne ovat. Hallitus päätti Uudenmaan sulkemisesta 19.4. saakka, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Uudenmaan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata asuin- ja kotipaikkakunnalleen. Liikkumisrajoitusta ei myöskään sovelleta esimerkiksi työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen toiminnan harjoittamiseksi tai varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi. Rajoitukset eivät myöskään koske tavaraliikennettä. Tavarat kulkevat, ja niiden pitääkin kulkea, jatkossakin.

Hallitus päätti myös ravintoloiden ja baarien toiminnan rajoittamisesta siten, että ravintolat on pidettävä suljettuina, mutta niin sanottu take away -myynti sallitaan.  Rajoitukset astuvat voimaan tällä viikolla ja päättyvät toukokuun lopussa.

Olemme uuden edessä. Joudumme totuttelemaan elämään ilman asioita, joita olemme pitäneet itsestään selvinä. Joudumme luopumaan mukavuuksista, jotka ovat osa arkipäiväistä elämäämme. Tuhannet työntekijät kohtaavat lomautuksia ja irtisanomisia, monet yritykset ja yrittäjät joutuvat äärimmäisen tiukille, kun heidän yritystoimintaa rajoitetaan ja asiakkaita ei enää ole. Valtio tulee tässä vastaan ja yrittäjille on tukea saatavilla. Se ei korvaa kaikkia menetyksiä, mutta sillä hoidetaan akuuttia tilannetta.

Oli odotettavissa, että Uudenmaan sulkeminen tuo poliisilta virka-apupyynnön Puolustusvoimille. Kehotin Puolustusvoimia myös tähän varautumaan. Näin tapahtuikin viime viikon torstaina 26.3. Käytännössä virka-apu tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että varusmiehet ja ammattisotilaat ovat poliisien tukena esimerkiksi liikenteen ohjaustehtävissä. Puolustusvoimilla on vuosittain satoja virka-aputehtäviä ja toimintaa pystytään organisoimaan ripeällä tahdilla. Niin tapahtui nytkin. Varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa saatiin Uudenmaan rajalle poliisin tueksi heti sulun alettua.

Toiminta on ollut onnistunutta. Ihmiset ovat pääsääntöisesti noudattaneet ohjeita ja verrattain pieni määrä autoja on jouduttu käännyttämään rajatarkastuspisteiltä. Kävin itse tiistaina 31.3. Mäntsälän tarkastuspisteellä tapaamassa rajalla toimivia poliiseja, varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Homma siellä toimi erittäin hyvin. Vaikutti siltä, että varusmiehet ovat motivoituneita annettuihin tehtäviin. Varmasti tämä on vaihteluakin normaaliin varusmiehen arkeen. Voimme olla ylpeitä heistä.

Minulta on kysytty viime päivinä, kutsutaanko toimintaan myös reserviläisiä. Reserviläisten kutsumiselle ei tällä tietoa ole tarvetta, mutta aika näyttää. Voisin kuvitella, että liikenteenohjauksen lisäksi myös muuntyyppisiä virka-apupyyntöjä Puolustusvoimille tulee. Niitäkin pyritään ennakoimaan.

Valmistautumisosaamisesta mikään ei ainakaan Puolustusvoimien osalta jää kiinni. Se osataan. Ja edessä voi olla vielä tilanteita, joissa apua pyydetään. Ja kun sitä pyydetään, silloin sitä tietenkin pyritään antamaan.

Uusi tilanne vaatii kaikilta malttia, järkeä ja voimia. Ajat ovat kovat, mutta viisaasti toimimalla tästä kyllä selvitään.

Antti Kaikkonen

Puolustusministeri