Blogi 12.11. 

Marraskuun kuulumisia

Tässä on viimeisten viikkojen aikana ollut taas monenlaista. Lupasin alkusyksystä kirjoittaa aika ajoin kuulumisia blogin muodossa ja nyt tuli sopiva hetki luoda taas katsausta siihen, mitä kaikkea on tapahtunut. 

Viimeksi kirjoitin mm. siitä, että Suomi ei myönnä uusia asevientilupia Turkkiin sen Pohjois-Syyriaan kohdistamien iskujen vuoksi. Päätös on edelleen voimassa. 

Kuluneen kuukauden aikana on ollut monenlaista reissua ja tapahtumaa. Yksi mielenkiintoisimmista oli matka Libanoniin tutustumaan suomalaisten rauhanturvaajien toimintaan UNIFIL-operaatiossa. Suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kyseisessä operaatiossa jo peräti neljällä eri vuosikymmenellä. Tapasin reissun aikana myös Libanonin puolustusministeri Elias Bou Saabin. Matka oli hyvin informatiivinen ja avartava. Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä alueen vakauden ja rauhan eteen. Suomi on ylipäätään haluttu ja arvostettu rauhanturvakumppani. Saamme olla tästä erittäin ylpeitä. 

Lokakuun loppupuolella osallistuin Naton puolustusministerikokouksen työillalliselle Brysselissä. Työillallisen teemana olivat hybridiuhkien torjuminen ja kriisinsietokyvyn parantaminen. Illalliselle osallistui myös Ruotsin ja muiden EU-maiden kollegoita. Tapaamisen aikana käytiin hyviä keskusteluita mainitsemistani teemoista. Ihan pienistä asioista ei muuten ole kyse ja kumppanimaiden on hyvä pitää näistä toisiaan kartalla puolin sun toisin.

Aivan lokakuun lopussa sain tutustua Merivoimien toimintaan miinalaiva Hämeenmaalla. Neljän tunnin vierailu piti sisällään niin briifausta Merivoimien toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista kuin itse miinalaivan tiloihin ja ihmisiin tutustumista. Ei voi muuta sanoa kuin että meillä on huikeaa osaamista tässäkin suhteessa ja merellinen puolustuskykymme on luotettavissa käsissä. Mieltäni lämmitti erityisesti myös paikalla olleiden varusmiesten tapaaminen. Näillä nuorilla miehillä ja naisilla oli motivaatio huipussaan! Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. 

Muuten viikot koostuvat lukuisista eri briiffauksista, sidosryhmien tapaamisista ja median haastatteluista. Briiffauksia on laidasta laitaan ja tietoa pitää omaksua paljon ja monesti nopealla aikataululla. Suurten tietomäärien omaksuminen kuuluu olennaisena osana tähän hommaan. Täytyy antaa kiitos oman ministeriöni virkamiehille ja avustajilleni selkeistä ja napakoista briifeistä. Asiat tapahtuvat sotilaallisen jämptisti ja mallikkaasti.

HX-hankkeen osalta haluan mainita tarkennettujen tarjouspyyntöjen lähettämisen viidelle eri tarjoajalle lokakuun viimeisenä päivänä. Tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville tarjoajille: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafaele (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Vastauksia tarkennettuun tarjouspyyntöön odotetaan 31.1.2020 mennessä. Hintakatto tarjouspyynnöissä on 10 miljardia euroa ja hintakaton puitteissa on rakennettava suorituskyvyn kokonaisuus, joka sisältää paitsi koneet ja niiden asejärjestelmät, myös muut HX-järjestelmän vaatimat osat. Summa on suuri, mutta samalla on hyvä muistaa, että hankinnoilla on vaikutus puolustuskykyymme aina jopa 2060-luvulle saakka. Ihan joka vuosi tai vuosikymmen näitä ei tehdä. Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähetetään 2021 syksyllä.

Eilen pidin puheen Maanpuolustuskurssi 231:n avajaisissa. Puheessani nostin esille erityisesti kyberturvallisuusasiat. Puheeni on luettavissa puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi

Tänään olin Brysselissä EU:n ulkoasianneuvoston puolustusministereiden kokouksessa. Kävimme keskustelua etenkin pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja puolustusaloitteiden välisistä yhteyksistä. Kävimme myös läpi EU:n kuutta sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota. Suomi on niistä mukana kolmessa. Hyvä päivä taas niin asioiden kuin kohtaamisten puolesta. 

Loppusyksyn terveisin,

Antti

Tässä on taas kulunut pari viikkoa edellisestä blogikirjoituksesta. Olen ajatellut, että kirjoitan aika ajoin ministeriarjestani. Minulle on esitetty kovasti toiveita siitä, että kertoisin, mitä kaikkea tämä ministerihomma pitää sisällään. No, kaikenlaista.

Täytyy sanoa, että hektisiä nämä kuluneet kaksi viikkoa ovat taas olleet, ja itse asiassa eilinen ja keskiviikko taisivat olla ministeriurani tähänastisista päivistä haastavimmista päästä.

Ennen näitä päiviä ehdin mm. toissa maanantaina käydä Ranskan entisen presidentin Jacques Chiracin hautajaisissa Pariisissa. Sain tehtäväkseni edustaa Suomea. Merkittävä mies sai arvoisensa hautajaiset. Hautajaisista poistuttaessa sain kunnian vaihtaa muutaman sanan Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin kanssa. Hän mainitsi minulle Ahvenanmaan vierailustaan. Muuten viime viikolla oli ministeriarjen rutiineja kuten ministeriryhmää, täysistuntoja, kyselytunti ja sidosryhmien tapaamisia.

Mutta tosiaan tämä viikko onkin ollut melkoinen. Turkin sotilaallinen operaatio Pohjois-Syyriaan on erittäin vakava ja tuomittava teko. Suomi on myöntänyt puolustustarvikkeille vientilupia Turkkiin, mutta uusia lupia ei tällä hetkellä myönnetä Syyriaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Paljon on ollut keskustelua siitä, että miksi Turkkiin on ylipäätään viety puolustustarvikkeita aikojen saatossa ja miksi esimerkiksi vielä syyskuussa valtioneuvosto myönsi uuden luvan. Tämä kyseinen vientilupa koskee miehittämättömien ilma-alusten lähetysalustojen (2 kpl) ja niihin liittyvien varaosien, adaptereiden, dokumentaation ja teknisen tuen vientiä Turkkiin. Tuotteiden loppukäyttö on maalilennokkitoiminta, jolla harjoitellaan ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä.

Jokaisen vientiluvan ulko- ja turvallisuuspoliittinen arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa on keskeistä arvioida sekä hakijaa ja loppukäyttäjää että määrämaata ja lähialuetta. Vientilupaa koskevan tuotteen ominaisuudet ja niille esitetty käyttötarkoitus ovat myös olennainen osa harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan suorittaa ulkoministeriö. Kokonaisharkinnan pohjalta katsottiin, että tälle tuotteelle vientilupa voidaan myöntää.

Korostan, että ihan herkästi näitä lupia ei myönnellä ja mitä tahansa ei viedä minne tahansa. Turkkiinkaan ei ole varsinaista raskasta aseistusta viety. Viime vuosien merkittävimmät viennit Turkkiin ovat olleet suojausterästä.

Tällä viikolla on käsitelty valtion talousarvioesitystä ensi vuodelle. Eilen kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely täysistunnossa. Kyselytunnista muuten sen verran, että minulle esitettiin vasta nyt ensimmäistä kertaa kysymys ministerinä ollessani. Olinkin hieman aavistellut, että Turkin tilanne ja asevienti herättää kysymyksiä.

Mutta tosiaan kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely. Viiden minuutin puheeni jälkeen alkoi debatti. Kansanedustajat esittivät kymmeniä kysymyksiä laidasta laitaan aina puolustuskiinteistöistä Raaseporin tapaturmaan. Tulitus oli melkoinen, mutta taisin selvitä aivan kunnialla.

Huomenna onkin kotikonnuillani Tuusulassa vielä pari tilaisuutta, joissa minulla on puheenvuorot. Sitten viikko taitaakin olla paketissa.