Puolustusministeri Kaikkosen puheenvuoro 15.12. liittyen koululaisten ja varusmiesten fyysiseen toimintakykyyn

16.12.2021 - Puheita ja kirjoituksia

Viides- ja kahdeksasluokkalaisten vuosittainen Move!-mittaus ja varusmiesten kuntotestien tulokset tarjoavat hyvän näkymän siihen, mikä on suomalaisten koululaisten ja nuorten miesten fyysisen kunnon ja liikunnan taso. Kyse on kansanterveyden kannalta tärkeistä mittareista.

Hyvät kuulijat, aluksi jokunen sana varusmiehistä.

Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Varusmiespalveluksen suorittaa tällä hetkellä keskimäärin 70 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa noin 400 naista vuodessa. Palveluksen keskeyttää miehistä noin 15 ja naisista 25 prosenttia. Palveluksen keskeyttämisen syinä ovat pääsääntöisesti henkiset vaikeudet ja sopeutumishäiriöt. Tämän lisäksi tuki- ja liikuntaelinvammojen määrä keskeytysten syynä on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana.

Varusmiesten, reserviläisten ja puolustusvoimien koko henkilöstön fyysisellä toimintakyvyllä on yleiseen asevelvollisuuteen perustuvassa maanpuolustusjärjestelmässä erityisen suuri merkitys. Sotilaan toimintakyky edellyttää yksittäiseltä taistelijalta keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa sekä säännöllistä liikunta-aktiivisuutta ja liikuntaharrastusta, jotta hän kykenee toimimaan tehokkaasti omassa tehtävässään.

Varusmieskoulutuksen kehittämisen haasteena onkin jo vuosien ajan ollut palvelukseen astuvien nuorten fyysisen kunnon lasku. Yksi tuttu varusmiesten kunnon mittari on 12 minuutin juoksumatka, eli Cooperin testi. Tällä mittarilla keskiarvoa kuvaava käyrä on sukeltanut koko mittaushistorian ajan. Varusmiehen keskimääräinen Cooper-tulos on tällä hetkellä 2376 metriä, kun 1980-luvun taitteen huippuvuosina varusmies juoksi keskimäärin 2760 metrin tuloksen.

Aivan viime vuosina fyysisen kunnon lasku on ollut tasaantumaan päin. Huolestuttavaa on kuitenkin, että joka kolmas nuori on sekä kestävyys- että lihaskunnoltaan heikossa kunnossa aloittaessaan palveluksensa. Tämän lisäksi nuorten keskipaino on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Huono kestävyys- ja lihaskunto, ylipaino, tupakointi ja aiempi vamma ovat kaikki ennenaikaisen palveluksen keskeytysten riskitekijöitä.

Asepalveluksen vaikutukset puolestaan ovat useimmille fyysisen kunnon saralla myönteisiä. Puolustusvoimien tutkimusten mukaan varusmiehen kunto paranee palveluksen aikana keskimäärin 5 % kestävyyskunnon osalta ja lihaskunto testistä riippuen jopa 30 %. Erityisesti kuntoaan kohottavat ne varusmiehet, joiden kunto on lähtötilanteessa heikoin.

On tietenkin selvää, että kunnon petraamisen aloittaminen ei saisi venyä ensimmäiseen päivään kasarmilla. Tämän vuoksi Puolustusvoimat onkin panostanut ennakoivaan viestintään ja kannustaa palvelukseen astuvia liikkumiseen ja oman kunnon kasvattamiseen jo hyvissä ajoin ennen intin alkamista.

Yksi asevelvollisuuden kehittämisen tavoitteista on niin sanotun kokonaispoistuman pienentäminen, eli palveluksensa keskeyttävien varusmiesten määrän vähentäminen. Osana tätä tavoitetta Puolustusvoimat valmistelee parhaillaan palvelusluokkauudistusta, jossa nykyisiin kuntoluokituksiin lisättäisiin uusi B2-kuntoisuusluokka. Ideana olisi, että varusmiespalveluksen voisi suorittaa, vaikka kunto ei olisikaan aivan priimaa.

Puolustusvoimissa koulutetaan kuitenkin varusmiehiä jo nykyisin satoihin erilaisiin tehtäviin, ja tuohon joukkoon kuuluu niitäkin, joista on mahdollista suoriutua hyvin myös fyysisillä rajoitteilla. Esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi erilaiset tietotekniset tehtävät vaikkapa kyberturvallisuuden saralla.

Tämä ei tarkoita sitä, että taistelijoiden kuntovaatimuksista oltaisiin ikään kuin olosuhteiden pakosta joustamassa. Taistelukentän vaatimukset eivät ole vuosikymmenten aikana keventyneet, pikemminkin päinvastoin. Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että Puolustusvoimien palvelukseen löytyy jatkossakin riittävästi hyväkuntoisia asevelvollisia, jotka jaksavat osana tehtäviään suorittaa väsymättä yhtäjaksoista tehtävää sekä nostaa, kantaa ja raahata raskaita lisäkuormia sekä liikkua nopeasti taistelukentällä.

Palveluskelpoisuusluokkien tarkastelu on vielä kesken eikä ole päätetty, milloin tarkennukset tulevat voimaan. Varmaa on, että tarkennus ei ole voimassa vielä ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä kartoitetaan niitä tehtäviä, jotka on mahdollista suorittaa B2 -palveluskelpoisuusluokalla. Lisäksi tarvitaan muutoksia kutsuntajärjestelmään ja tietojärjestelmiin ja nämä ottavat oman aikansa.

Päämääränä on se, että mahdollisimman moni maanpuolustushenkinen suomalainen voisi suorittaa varusmiespalveluksen. Tämän lähtökohdan pohjalta työskenteli myös asevelvollisuuden kehittämisen parlamentaarinen komitea, joka luovutti mietintönsä marraskuun lopussa. Mietinnössään komitea päätti muun muassa esittää koko ikäluokalle yhteisiä kutsuntoja.

Miesten ja naisten yhteiset kutsunnat toisivat nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään tuntuvia muutoksia. Itse suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että velvollisuus osallistua kutsuntoihin koskisi kumpaakin sukupuolta. Kutsuntojen yhteydessä voisi myös olla mahdollisuus saada koko ikäluokka vielä kerran ”kiinni” ja katsoa, miten nuorella menee. Yhteiset kutsunnat tarkoittaisivatkin sitä, että meillä olisi mahdollista saada myös nuorten naisten tilanteesta nykyistä parempi tilannekuva. Kyseessä olisi vahvasti poikkihallinnollinen uudistus, minkä vuoksi perusteellinen selvitys- ja valmistelutyö on paikallaan. Tämä työ ollaan laittamassa liikkeelle vielä aivan lähiviikkoina.

Yksi asevelvollisuuden kehittämiskohteista on reserviaika. Suurin osa asevelvollisuudestahan vietetään reservissä. Myös Puolustusvoimien poikkeusolojen joukkojen suorituskyky muodostuu pääosin juuri reserviläisten osaamisesta ja toimintakyvystä.

Vaikka Puolustusvoimilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa reserviläisten toimintakykyyn ja terveyteen varusmiespalveluksen jälkeen, kertausharjoitukset, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä tiedotus- ja valistustoiminta ovat mahdollisia keinoja. Kaikki keinot, jotka lisäävät reserviläisten liikunta-aktiivisuutta ja fyysistä kuntoa ovat paikallaan. Moni meistä intin käyneistä saattaa muistaa kotiuttamisen yhteydessä annetun elämänohjeen: ”Parasta maanpuolustustoimintaa, jota voitte reservissä harjoittaa, on käydä kuntosalilla.”

Reserviläistutkimuksen perusteella reserviläiset voisivat tosin salikertojen sijaan suunnata useammin hiihtoladulle tai pururadalle, sillä Puolustusvoimien viitearvoilla tarkasteltuna reserviläiset ovat keskimäärin paremmassa lihaskunnossa kuin kestävyyskunnossa.

Liikkumattomuus ja laskeva kunto eivät suinkaan ole vain Puolustusvoimia koskettava ongelma. Sama huolestuttava trendi on näkynyt myös perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksissa. Fyysisen aktiivisuuden merkitys lasten kasvulle ja kehitykselle on aivan keskeinen. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky heijastelee pitkälle aikuisuuteen, työkykyyn ja eläköitymiseen asti.

Liikkumattomuus ja aleneva kunto on suomalaisten kansantauti. Se tuo mukanaan kasvavaan taakan, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä henkiset haasteet. Jo nykyisin liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannukset ovat Suomessa vähintään kolme miljardia euroa vuodessa.

Paikallaanolo, liikunnan puute ja näitä seuraava pahoinvointi ovat vastustaja, jonka voittamiseen ei riitä yksi ministeriö tai hallinnonala. Tähän taisteluun tarvitaan koko hyvinvointiyhteiskuntaa, julkisesta sektorista yrityksiin ja järjestökenttään asti.

Valtion ja kuntien vastuulle kuuluu esimerkiksi rakentaa fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa ympäristöä. On pidettävä huolta siitä, että liikuntahallit, ulkokuntosalit ja lenkkipolut ovat kaikkien saavutettavissa. Liikuntamahdollisuuksien on oltava ihmistä lähellä, mieluiten kävely-, juoksu- tai pyöräilymatkan päässä.

Liikuntamahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota myös eri lajien näkökulmasta. Kaikki eivät ole ultrajuoksijoita, mutta eivät myöskään pesäpalloilijoita. Toisella ei ehkä suksi luista, mutta saattaa silti olla kuin kala vedessä kahdenkymmenenviiden metrin altaassa. Liikkumisen ilon löytämisessä onkin usein kyse siitä, että löytää itselleen sopivan tavan liikkua.

Tämä edellyttää paitsi sopivia tiloja ja tarjontaa, myös sitä, että eri lajeja on mahdollista kokeilla silloinkin, jos perheessä on useampi lapsi eikä välttämättä ylimääräistä rahaa. Tällaisissa tilanteissa valtion ja kuntien tuki on paikallaan. Mielestäni liikunta- tai harrastusmahdollisuudet eivät saa olla kiinni asuinpaikasta tai perhetaustasta.

Tällä hallituskaudella kehiteltiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johdolla harrastamisen Suomen malli, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Pilottimallia kokeiltiin tämän vuoden aikana ja tälle lukuvuodelle avustusta mallin toteuttamiseen on jaettu jo 235 kunnalle.

Oma tärkeä merkityksensä on fyysistä aktiivisuutta tukevalla varhaiskasvatuksella, liikuntamyönteisellä peruskoululla sekä laadukkaalla liikunnanopetuksella ja liikuntaneuvonnalla. Koululiikunta tarjoaa monelle ensikosketuksen eri lajeihin, toisille se on viikon ainoa liikuntahetki. Seura- ja harrastustoiminta on keskeisessä roolissa.

Fyysisen toimintakyvyn lisäksi haluan nostaa esille psyykkisen hyvinvoinnin merkityksen. Näitä kahta hyvinvoinnin – hyvän elämän – osatekijää ei ole syytä erottaa toisistaan. Sanonnan ”terve sielu terveessä ruumiissa” mukaisesti nämä kaksi ylläpitävät toisiaan.

Tämä kehä voi olla myös negatiivinen. Paha olo myös estää montaa lasta ja nuorta liikkumasta, ja liikkumattomuus lisää tuota pahaa oloa entisestään. Tänä päivänä noin 20–25 prosenttia suomalaisista nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia, jotka usein seuraavat mukana aikuisuuteen. Joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveyden häiriöt. Vuoden 2018 jälkeen ne ovat olleet yleisin syy jäädä pois työelämästä.

Kuten jo mainittua, mielenterveyden ongelmat ovat myös suurin yksittäinen syy asepalveluksen keskeyttämiseen.

Mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa. Inhimillinen hinta ihmiselle ja hänen läheisilleen on mittaamaton. Mitä aikaisemmin mielenterveyden ongelmiin saadaan puututtua, sitä aikaisemmin saadaan katkaistua pahoinvoinnin negatiivinen kehä.

Tämä edellyttää kuitenkin sitä, mielenterveysasiat otetaan vakavasti, myös lasten ja nuorten kohdalla. Liian monen kohdalla sopiva apu mielen ongelmiin viipyy liian pitkään. Peruspalveluita, myös mielenterveyspalveluita, on vahvistettava kaikkialla maassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää jatkossakin pitää kaikkien ulottuvilla ja pikemminkin laajentaa niiden kattavuutta. Tulevien vuosien aikana näistä asioista päättävät ensimmäistä kertaa vaaleilla valitut hyvinvointialueiden valtuutetut.

Kouluilla on aivan keskeinen rooli tässä työssä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Siihen ne tarvitsevat kuitenkin myös riittävät resurssit. Lapset ja nuoret voivat huonosti myös, jos perheen vanhemmilla on ongelmia. Jokaiselle tulevalle hyvinvointialueelle järjestettävän perhekeskustoiminnan onkin myös mielenterveysasioissa otettava perhe ja lähiyhteisö kokonaisuutena huomioon ja paranemiseen mukaan.

Mielenterveyden häiriöt sekä erilaiset jaksamisen ja elämänhallinnan ongelmat on pystyttävät tunnistamaan aiempaa paremmin. Ne pitää pystyä tunnistamaan, mutta ne on kyettävä myös tunnustamaan: meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa vähätellä uupumista tai muita yleisiksi käyneitä nuorten ja nuorten aikuisten ongelmia. Erityisen hälyttäviä ovat uutiset tänään käsiteltävien mittausten kohderyhmien, peruskoululaisten ja varusmiesten, ikäluokkien väliin jäävän suuren joukon, eli lukioikäisten uupumisesta.

Viimeiset puolitoista vuotta ovat osuneet raskaasti niihin, joilla on ollut suuria haasteita jo aikaisemmin. Korona on jättänyt monen mieleen jälkensä yksinäisyytenä ja ahdistuksena. Rajoitusten ja kieltojen aikana monen lapsen ja nuoren on ollut entistä vaikeampi päästä mukaan. Harrastukset ovat jääneet sivuun tai jääneet kokonaan aloittamatta.

Moni nuori ja varmasti aika moni meistä aikuisistakin olemme löytäneet itsemme neljän seinän sisältä, kun liikuntapaikat ovat olleet kiinni ja erilaiset tapahtumat on peruttu. Vaikka monissa paikoissa pururadalle pääsee ilman maskiakin, me joukkueurheilun ystävät tiedämme, miten pahaa tekee, kun treenit jäävät väliin. Nuorelle kyse on myös identiteetistä ja tärkeistä sosiaalisista suhteista. Tässä on paljon korjausvelkaa maksettavana ja jälleenrakennustyötä tehtävänä nuorten auttamiseksi.

Toivomme kaikki, että koronasta päästään vielä eteenpäin ja elämä palautuu uomiinsa, ehkä vähän muuttuneisiin, mutta uomiinsa kuitenkin. Silloin on syytä tehdä myös nuorten liikunnan kunnianpalautus. Tarve on suuri. Edellä esiteltyjen haasteiden edessä hyödyt voivat olla arvaamattoman suuria.

Entisellä puolustusministerillä Seppo Kääriäisellä, Keskustan vahvalla vaikuttajalla, oli tapana sanoa: ”Kerro totuus, mutta rohkaise.” Vaikka olen tässä puheenvuorossani esitellyt madonlukujakin, ja pian esiteltävät kuntomittauksetkin antanevat edelleen syytä huoleen, haluan päättää valoisemmissa tunnelmissa.

Moni teistä siellä linjojen päässä on liikunta-alan ammattilaisia. Joukossa on opettajia ja nuoriso-ohjaajia, liikunnanohjaajia, ehkä valmentajiakin. Osa saa leipänsä liikunnasta tai opettamisesta, toiset käyttävät vapaa-aikaansa tarjotakseen lapsille ja nuorille liikuntamahdollisuuksia. Taustastanne riippumatta teitä yhdistää oman aikanne ja ammattitaitonne käyttäminen toisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Siitä haluan teitä hallituksen puolesta erityisesti kiittää. Teette tärkeää, suorastaan elintärkeää työtä.

Monelle nuorelle urheilu tai liikunta on se ykkösjuttu. Aika moni määrittää itsensä sen kautta, että pelaa lätkää, futista tai juoksee kuusikossa frisbeegolf-kiekon perässä. Liikunnan kautta on mahdollista löytää oma juttu ja saman ikäisiä, samasta lajista innostuneita kavereita. Liikkumisen kerrannaisvaikutukset palautuvat liikkuvalle lapselle ja nuorelle virkeänä mielenä, terveenä kehona ja sosiaalisina suhteina. Se tarjoaa mahdollisuuksia ihmisenä kasvamiseen ja eväitä hyvään elämään.

Tämän vuoksi kannattaa todella tehdä työtä liikunnallisemman arjen eteen ja etsiä ratkaisuja siihen, miten suomalaiset saataisiin entistä paremmin liikkeelle.

Antti Kaikkonen kiertää Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä 26.11.-29.11.

26.11.2021 - Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen kiertää marraskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Tervetuloa tapaamaan ja evästämään ministeriä loppuvuoteen!

Perjantai 26.11.

klo 15.30 Kauppakeskus Ristikko, Konala (Helsinki)

Lauantai 27.11.

klo 10 Kapinatori, Mäntsälä

klo 11 Joulukadun avajaiset, Järvenpään tori, Järvenpää

klo 12 Joulun avajaiset, Nikkilän sydän, Sipoo

klo 13.15 Koskenkylän koulukeskus, Loviisa

klo 14.15 Ornamon Design Joulu, Taidetehdas, Porvoo

Sunnuntai 28.11.

klo 12.30 Kahvila La Kar De Mumman Herkkukammari, Hartola

klo 13.30 Sysmän kirjasto, Sysmä

klo 15.00 Cafe Kailas, Heinola

Maanantai 29.11.

klo 9 Vihreä vuohi – Coffee & More, Kauppakeskus Myyrmanni, Vantaa

klo 10 Robert’s Coffee Gelato Factory, Kauppakeskus Sello, Espoo

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 238. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 8.11.2021

08.11.2021 - Puheita ja kirjoituksia

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, arvoisa Puolustusvoimain komentaja,

Hyvät naiset ja herrat. Mina damer och herrar.

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys siitä, miten kokonaisturvallisuus on maassamme järjestetty. Suomalainen kokonaisturvallisuuden mallihan perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Syyskuussa julkaistiin Valtioneuvoston uusi puolustusselonteko. Selonteossa arvioidaan puolustuksen toimintaympäristöä ja se antaa suuntaviivoja puolustuksen kehittämiselle vuosiksi eteenpäin. Selonteossa käsitellään ensimmäistä kertaa laajasti esimerkiksi kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustusta. Näiden uuden ajan taistelukenttien lisäksi on myös asioita, jotka pysyvät ennallaan. Suomen maanpuolustuksen perustana ovat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto.

Maanpuolustuksen peruskivi on siis edelleen itsenäinen ja uskottava oma puolustuskykymme. Selonteossa todetaan myös, että kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Teemme yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa ja rakennamme kykyä toimia yhdessä, niin hyvänä kuin pahanakin päivänä. Tämä sisältää niin yhteisen tilannekuvan, sotilaallisen toiminnan kuin vaativan harjoitustoiminnankin.

Puolustusyhteistyö luo edellytyksiä poliittisen ja sotilaallisen avun pyytämiselle ja vastaanottamiselle tarvittaessa, erikseen niin päätettäessä. Se myös vahvistaa uhkien ennaltaehkäisyä ja kohottaa Suomea kohtaan kohdistettavien sotilaallisten toimien kynnystä. Puolustuksemme ytimessä on ajatus siitä, että me emme valmistaudu sotaan, vaan siihen, että emme koskaan enää sotaan joutuisi.

Det internationella försvarssamarbetet utvecklar de praktiska förmågor men även förstärker förebyggandet av olika hot, höjer tröskeln för användning av militära maktmedel mot Finland samt skapar förutsättningar för att ge och ta emot både politisk och militär handräckning vid behov. Samarbetet under normala förhållanden är en grund för samarbetet som sker under undantagsförhållanden därför att när det gäller försvarssamarbete, den tilliten som behövs byggs upp endast genom ett stabilt och långsiktigt samarbete.

Meille läheisin kumppanimaa on Ruotsi, jonka kanssa meillä on vuosisatainen yhteinen historia. Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö on jo usean vuoden ajan laajentunut ja syventynyt. Tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteiselle toiminnalle ja yhteisille operaatioille pysyvät edellytykset kaikkia olosuhteita varten.

Tulee kuitenkin muistaa, että Suomi-Ruotsi yhteistyösopimus ei ole valtiosopimus, joka edellyttää toisen maan puolustamista kriisitilanteessa. Kumpikin maa valmistautuu hoitamaan puolustuksensa lähtökohtaisesti itsenäisesti, mutta normaaliolojen aikana harjoiteltu yhteistyö mahdollistaa nopean ja saumattoman avun antamisen ja saamisen, jos maat niin päättävät.

Viime aikoina olemme tiivistäneet yhteistyötä myös Norjan kanssa. Vuonna 2020 Suomi solmi aiejulistuksen yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteistyön tiivistämisestä pohjoisilla alueilla. Julistus ei ole velvoittava, vaan se kertoo poliittisesta tavoitteesta kehittää yhteistoimintaa. Tämä on luontevaa, sillä ilmavoimilla on jo nyt säännöllistä rajat ylittävää harjoitustoimintaa Ruotsin ja Norjan kanssa. 

Pohjoismainen puolustusyhteistyö on joustavaa ja pragmaattista. Eri pohjoismailla on keskenään niin kahdenvälisiä kuin myös kolmenvälisiä järjestelyjä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on kuluvan vuoden ajan ollut pohjoismaisen Nordefco-puolustusyhteistyön puheenjohtaja. Nordefco-yhteistyöhön kuuluvat Suomen lisäksi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Islanti. Nykymuotoinen, monenkeskinen pohjoismainen puolustusyhteistyö perustuu puolustusministerien vuonna 2009 allekirjoittamaan yhteistyöasiakirjaan.

Pohjoismaisen yhteistyön juuret ulottuvat kuitenkin vuosikymmeniä taaksepäin. Aikaisemmin erityisesti osallistuminen YK:n rauhanturvaoperaatioihin tarjosi kanavan tiedonvaihdolle ja käytännön yhteistoiminnalle. 2000-luvun alkupuolella painopiste oli kriisinhallintayhteistyössä ja taloudellisten synergioiden löytämisessä.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö on laajentunut ja syventynyt runsaan kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö heijastaa myös laajempia muutoksia, joita turvallisuusympäristössämme sekä puolustuspoliittisessa dialogissa on tapahtunut. Vuosien mittaan monet Nordefcon alla tehdyt aloitteet ovat vakiintuneet osaksi arkista, sotilaallista yhteistoimintaa pohjoismaisten välillä. Haemme jatkuvasti mahdollisuuksia työn laajentamiselle ja syventämiselle.

Nordefcon merkittävimpiä edistysaskeleita vuosien varrelta ovat esimerkiksi vuonna 2016 aloitettu sotilaallisen liikkuvuuden hanke sekä vuonna 2017 aloitettu pohjoismainen ilmatilannekuvayhteistyö. Harjoitustoiminnasta voidaan mainita Pohjoismaiden joka toinen vuosi järjestämä Arctic Challenge -ilmasotaharjoitus.

Vuonna 2018 hyväksyttiin Nordefcon pitkän aikavälin Visio 2025, joka on puolustusministereiden yhteinen näkemys yhteistyön tulevaisuudesta. Vision yksi ohjaavista ajatuksista on Pohjoismaiden kriisin ja konfliktin ajan yhteistoimintakyvyn kehittäminen.

Kriisin ja konfliktin ajan yhteistyön kehittämisen lisäksi Suomen puheenjohtajakauden aikana on tehty töitä mm. sotilaallisen huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden, siviili-sotilasyhteistyön, Euroopan puolustusrahaston tarjoamien mahdollisuuksien sekä pitkän aikavälin suorituskykykehityksen saralla.

Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut Nordefco-maiden kesken mahdollisuus niin sanottuihin kriisikonsultaatioihin. Tätä puheyhteyttä on tänä vuonna käytetty mm. koronapandemiaan liittyen ja viimeksi Afganistanin evakuointioperaation yhteydessä.

Hyvät 238. maanpuolustuskurssin osallistujat,

Saatte tulevina viikkoina arvokasta oppia siitä, miten Suomi ja suomalainen yhteiskunta varautuvat erilaisiin kriiseihin. Uhkakuvien kirjo on moninainen. Ottakaa aktiivisesti osaa keskusteluun kurssinne aikana. Ja erityisesti kehotan teitä jokaista viemään kurssilla saamianne oppeja käytäntöön omissa työtehtävissänne kurssin jälkeen. Näin rakennamme turvallisempaa yhteiskuntaa meille kaikille.

Ärade åhörare,

Inom de närmaste veckorna kommer ni att få värdefull kunskap om hur Finland och det finska samhället förbereder sig mot olika typer av kriser. Hotbildernas skala är stor och mångahanda.

Lopuksi todettakoon, että olette kurssilla mielenkiintoiseen aikaan. Maanpuolustuksen saralla tänä syksynä on poikkeuksellisen paljon painavia asioita käsittelyssä. Syksy alkoi Kabulin evakuointioperaatiolla, uusi puolustusselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva komitea julkaisee tässä kuussa mietintönsä ja ensi kuussa tehdään päätös Hornetien korvaajasta.

Kaikki tämä viestii yhtä asiaa: isänmaamme turvallisuudesta pidetään hyvää huolta. Toivon, että te tämän kurssin myötä koette sen entistäkin läheisemmäksi asiaksi myös itsellenne.

Kiitän, että olette mukana. Osallistukaa, antakaa oma ammattiosaamisenne yhteiseen käyttöön ja muistakaa myös nauttia kurssista. Omasta muistista rohkenen sanoa, että paitsi että kurssi on tärkeä, saattaapa se olla lopuksi aika hauskakin. Uskon, että viihdytte. Toivotan teille lämpimästi hyvää kurssia!

Ajankohtaiskolumni uusmaalaisissa lehdissä 3.11.2021

03.11.2021 - Puheita ja kirjoituksia

Puolustuksen supersyksy

Menossa on isänmaamme turvallisuuden kannalta erityisen painava syyskausi, puolustuksen supersyksy.

Syyskuussa julkaistiin uusi puolustusselonteko. Kyseessä on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa Suomen puolustuksen kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Olen saanut avata selontekoa niin eduskunnassa, mediassa kuin alan ammattilaistenkin parissa. Kokemukseni on se, että maanpuolustus on suomalaisille tärkeä asia. Selonteon vastaanotto on ollut hyvä.

Vuoropuhelua käydään moneen ilmansuuntaan. Tänä vuonna on Suomen vuoro toimia pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajana. Meillä on läheiset välit pohjoismaisiin kumppaneihimme ja erityisen tiivistä yhteistyö on naapurimme Ruotsin kanssa. Muitakin tärkeitä kumppanuuksia on. Äskettäin Naton valtuuskunta pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla vieraili Suomessa ja Ruotsissa.

EU-puolustusyhteistyötä rakennetaan yhdessä jäsenvaltioiden kesken. Puhutaan niin sanotusta EU:n strategisesta kompassista, joka voi terminä kuulostaa EU-slangilta, mitä se kyllä onkin. Kompassi pitää kuitenkin sisällään yhteistyötä monessa meille tärkeässä kokonaisuudessa, kuten teknologiassa ja kyberpuolustuksessa. Suomelle keskustelu Euroopan puolustusyhteistyöstä tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtinut komitea antaa lähiviikkoina ehdotuksensa siitä, miltä tulevaisuuden asevelvollisuus voisi näyttää. Nykyjärjestelmä on maanpuolustuksen kannalta toimiva, eikä sitä romuttaa kannata. Kehityskohteitakin kuitenkin on. Yksi komitean pohdinnassa ollut asia on naisten osallisuuden vahvistaminen maanpuolustuksessa. Mielenkiinnolla odotamme raportin julkistusta.

Ilmavoimien Hornetien korvaajaa valmisteleva HX-hanke on etenemässä päätöksentekovaiheeseen. Päätös uudesta hävittäjästä on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Tämä on tärkeä ja arvokaskin hanke ja herättää siksi kiinnostusta, niin kuin kuuluukin. Onneksi tämän mittaluokan hankintoja ei tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka vuosikymmenellä. Poistumassa olevat Hornetit ovat palvelleet lähes 30 vuotta. Uusilla koneilla on tarkoitus lentää taas vuosikymmeniä eteenpäin.

Päätettävänä tänä puolustuksen supersyksynä on merkittäviä ja kauaskantoisia ratkaisuja. Työtä puolustuksemme eteen tehdään pitkäjänteisesti, isänmaan turvallisuudesta huolehtien.

Antti Kaikkonen

Kirjoittaja on puolustusministeri (kesk)

Antti Kaikkonen TV:ssä 28.10. ja 30.10.

28.10.2021 - Uncategorized

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Yle TV1 A-Talkissa torstaina 28.10. klo 21.05. Keskustelussa ovat mukana kansanedustaja Ilkka Kanerva, hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Aiheena on puolustuspolitiikka ja puolustuksen toimintaympäristö.

Lauantaina 30.10. Kaikkonen on vieraana MTV3:n Uutisextrassa klo 19.10. Tällä kertaa aiheena on asevelvollisuuden kehittäminen.

Blogi 26.10. Vauhti kiihtyy

26.10.2021 - Blogi

Politiikan syksy on käynnistynyt toden teolla. Hallitus löysi sovun budjettiriihessä, vaikka laidat välillä ryskyivätkin. Keltaiset budjettikirjat ilmestyivät eduskuntaan muutama viikko sitten. Se on politiikassa samanlainen syksyn merkki kuin syyssateet ja ruskakin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Elokuussa koimme vakavia hetkiä, kun eduskunta päätti lähettää Afganistanin evakuointioperaation tueksi suomalaisen suojausjoukon. Operaatio oli kaikeksi onneksi onnistunut ja Kabulista onnistuttiin evakuoimaan kansalaistemme lisäksi Suomelle ja EU:lle työskennelleitä ja heidän perheenjäseniään. Viranomaiset kotimaassa ja paikan päällä Kabulin lentokentällä olleet tekivät erinomaista työtä kovan paineen alla. Tuon viikon aikana nähtiin niin rohkeutta, päättäväisyyttä kuin yhteistä tahtoakin.

Puolustusministerin salkku on tänä syksynä täynnä painavaa asiaa. Syyskuussa julkaistiin uusi puolustusselonteko. Selonteko on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa Suomen puolustuksen kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Eduskunnassa selonteko sai kiitosta yli puoluerajojen, myös opposition riveistä. Se tuntuu olevan näinä aikoina aika harvinaista. Se kertoo siitä, että Suomen puolustuksen merkityksestä ollaan tässä maassa laajasti yhtä mieltä. Suomen puolustus nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon, jota löytyy poliittisen kentän eri puolilta.

Loka-marraskuun vaihteessa julkaistaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtineen komitean lausunto. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama komitea on käsitellyt tulevaisuuden asevelvollisuutta muun muassa puolustusvoimiemme tarpeiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyse on siitäkin, miten mahdollisimman moni maanpuolustushenkinen suomalainen voisi suorittaa asepalveluksen, sukupuolesta riippumatta.

Ilmavoimien Hornetien korvaajaa etsivä HX-hanke kaartuu sekin loppusuoralle. Päätökset konemallista on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Hanke herättää kiinnostusta, niin kuuluukin. Kyseessä on arvokas investointi, sen sanon avoimesti. Onneksi tällaisia hankintoja ei tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka vuosikymmenkään. Poistumassa olevat Hornetit ovat palvelleet lähes 30 vuotta, ja uudet koneet lentäisivät jopa 2060-luvulle saakka.

Kaikki tämä pitää puolustusministerin liikkeessä. Syksyä värittävät budjettikeskustelut, kokoukset kotimaassa ja pohjoismaisten kumppaniemme kanssa ja monet erilaiset tehtävät. Nyt käsillä olevat päivät itselläni kuluvat Naton vieraita isännöidessä heidän vieraillessaan pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Talous on lähtenyt hyvin kasvuun ja vauhtikin on monella mittarilla parempi, kuin viime keväänä ehkä osattiin toivoa. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole tässä kyydissä mukana. Monella yrittäjällä on vaikeuksia, eivätkä talouden pidemmän aikavälin haasteet ole miksikään muuttuneet. Velaksi eläminen ei pidemmän päälle kanna, vaikka leikkauksia ei kukaan toivokaan. Kestävä tapa pitää taloudesta huolta on raivata polkua uudelle kasvulle. Osaamista ja uskallusta Suomesta löytyy. Samalla täytyy nostaa jaloilleen niitä, joita korona on kolhaissut pahimmin.

Toivo elää, että tästä koronastakin lopulta päästään. Rokotekattavuus kasvaa hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Sen myötä ja hallituksen koronastrategian mukaisesti Suomessa on otettu askeleita kohti normaalia. Maskit ovat joissain paikoissa hävinneet ja tapahtumia on voitu järjestää myös kasvokkain. Olen iloinen siitä, että tänä syksynä moni ravintola on voinut pitää ovensa auki ja moni opiskelija on päässyt aloittamaan opintonsa paikan päällä. Samalla pitää toki noudattaa varovaisuutta ja meidän päättäjien seurata tilanteen kehittymistä.

Vauhti kiihtyy, kuten iskelmässä lauletaan. Menossa on suurten asioiden syksy.