Blogi

Brexit

25.06.2016 - Blogi

Oma käsitykseni oli kyllä sen suuntainen, että sekä Iso-Britannialle että EU:lle olisi ollut parempi pysyä mukana, kun siihen kerran on aikanaan liitytty. Mutta tällä nyt mennään.

Iso-Britannia on iso jäsenvaltio. Se jättää ison loven EU-yhteistyöhön. Sinänsä yhteistyö maan kanssa varmasti jatkuu jossain muussa muodossa.

Äänestyksessä sukupolvierot olivat suuret. Nuoret olisivat halunneet pysyä osana eurooppalaista perhettä, ikäihmiset halusivat eroa. Nuoret ovat toki ne, jotka tämän ratkaisun kanssa sitten elävät.

Myös alueelliset erot olivat suuret. Itse laitoin merkille, että skotlantilaiset halusivat pysyä EU:ssa. Tämä äänestystulos saattaa vielä johtaa siihenkin, että Skotlantissa halutaan itsenäistyä Iso-Britanniasta, jotta voidaan olla jatkossa EU:n jäsenmaa. Nähtäväksi jää.

Iso-Britannian lähtö on Suomellekin harmillinen asia. Maa on ollut hyvä yhteistyökumppani esimerkiksi ylettömän sääntelyn ja kaupan käynnin esteiden purkamisessa. Näissä maamme ovat ajatelleet samaan tapaan.

Turvallisuuspolitiikan kannalta kaksi havaintoa:

1) Iso-Britannia on merkittävä sotilasvoima EU:ssa. Sen irtautuminen on tässä suhteessa menetys. Oletan, että Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat ottavat tästä argumentin käyttöönsä.

2) Iso-Britannia on ollut jarrumies EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämisessä. Sen irtautuminen helpottaa yhteistyön tiivistämistä jäljelle jäävien maiden kesken. Oletan, että Suomen Nato-jäsenyyden vastustajat ottavat tästä argumentin käyttöönsä.

Ensi viikolla järjestetään EU-huippukokous, jossa EU-johtajat arvioivat syntynyttä tilannetta. Olen itse kutsunut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan koolle perjantaiksi 1.7. keskustelemaan asiasta. Kuultavana on pääministeri Juha Sipilä.

Tulossa on myös ylimääräinen eduskunnan istunto, jossa asiasta keskustellaan. Ajankohta sille on vielä tätä kirjoitettaessa avoin (nyt pitäisi kai olla juhannuksen vietossa…).

Sattuihan tuossa viikolla muutakin.

Tulin tiistaina valituksi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Eduskuntaryhmä äänesti, toiseksi ehdokkaaksi oli asetettu pitkäaikainen kansanedustaja Satakunnasta, Timo Kalli. Voitin äänestyksen äänin 28-17. Olen kiitollinen vahvasta luottamuksesta.

Aion myös jättää eronpyynnön eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Molemmat ovat niin painavia tehtäviä, että ei kannata yrittää yhdistää. Seuraaja siihenkin on jo valittu, kansanedustaja Matti Vanhanen. Hoidan tehtävää kuitenkin vielä kesän yli ja vaihto tapahtuu syyskauden alussa.

Jouduin saman tien melkoiseen tulikasteeseen, kun eduskuntaryhmässä haluttiin mittauttaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen luottamus. Ryhmässä oli paljon ärtymystä Tiilikaisen Metsähallitukseen tekemien nimitysten johdosta. Päädyimme antamaan ministerille kirjallisen varoituksen, joka on kyllä hyvin harvinainen menettely.

Ainakin ensi viikko menee vielä työn merkeissä, mutta heinäkuu lienee politiikassa hiljaisempaa. Nähtäväksi toki jää. Hyvää Juhannusta!

Ryhmän puheenjohtajaksi?

16.06.2016 - Blogi

Lähetin aamulla sähköpostilla kirjeen Keskustan eduskuntaryhmän jäsenille. Asia koskee sitä, että ensi tiistaina Keskustan eduskuntaryhmä valitsee itselleen uuden puheenjohtajan. Kevään mittaan minulta on kyselty mahdollista ehdokkuutta, kannustettukin. Olen halunnut harkita asiaa perusteellisesti ja ennen kaikkea kuulostella ryhmän tuntoja, ja vähän omianikin. Johtopäätös on hiljalleen kypsynyt. Olen käytettävissä.

Viime ajat olen keskittynyt nykyisten eduskuntatehtävieni mukaisesti nyt varsin ajankohtaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kansainvälinen tilanne on ollut jännitteinen ja vaativa. Henkilökohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikka on mielekästä ja mielenkiintoista, ja olen siihen hyvin motivoitunut.

Siitä huolimatta olen luonteeltani pohjimmiltani enemmän yleispoliitikko kuin sektoripoliitikko. Olen kiinnostunut laajasti politiikan eri osa-alueista.

Keskustalla on väkevä ja osaava eduskuntaryhmä, talon paras. Jos tulen valituksi ryhmäjohtoon, haluan olla keskusteleva ryhmäjohtaja. Olen myös valmis kiertämään kentällä eri puolilla Suomea.

Oleellista on kuitenkin tukea ja välillä kirittääkin hallitusta tekemään päätöksiä, joilla Suomi laitetaan kuntoon ja nostetaan jälleen nousuun.

Ryhmäjohtajan tehtävä on porukan vaikuttavuuden ja hengen kannalta avaintehtävä. Uskon, että homma hoituisi. Tiistaina selviää, mikä on eduskuntaryhmän mielipide asiaan.

Tältä pohjalta,

Antti

Suuria uudistuksia

20.05.2016 - Blogi

Sote-uudistusta on tehty jo useita vuosia, mutta valmista ei ole tullut. Nyt ollaan lähempänä maalia kuin kertaakaan aikaisemmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakuntatasolle. Tämä on jättiluokan uudistus kuntakentässä, ehkä suurin koskaan.

Tavoitteena pitää olla, että hoitoketjut sujuvoitavat, laatu paranee ja usein tarvittavat palvelut ovat jatkossakin saatavissa kohtuullisen matkan päästä. Jos aikataulun mukaan mennään, lakiluonnos lähtee kesäkuun toisella viikolla lausuntokierrokselle. Sen jälkeen tehdää lopullinen hallituksen esitys.

Aiemmin yhteiskuntasopimukseksi kutsuttua kokonaisuutta kutsutaan nyt kilpailukykysopimukseksi. Tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja julkisen talouden kestävyyttä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa. Niitä todella tarvitaan. Asiaa neuvotellaan nyt kovalla tohinalla työmarkkinajärjestöjen kesken. Ensimmäiset sopimukset ovat jo syntyneet, mutta niitä tarvitaan vielä melkoinen määrä. Toivottavasti sopu syntyy.

Nato puhututtaa

29.04.2016 - Blogi

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia arvioiva selvitys julkaistiin tänään. Se varmaan virittää lähipäiville, vapullekin, keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Selvityksesta Nato-jäsenyyden kannattajat ja vastustajat löytävät ainakin jonkun verran argumentteja kannalleen. Selvitys itsessään ei anna suositusta siitä, pitäisikö Natoon liittyä vaiko ei.

Sinänsä pidän raporttia aivan asiantuntevasti laadittuna, ja useimpiin sen arvioihin voi yhtyä. Selvitykseen liittyy paljon Nato-jäsenyyteen liittyviä faktoja, joista ei tarvitse väitellä. Mielenkiintoisimmat osat ovatkin mielestäni enemmän tai vähemmän spekulatiivisia osuuksia raportissa.

Tällainen osuus liittyy esimerkiksi Venäjän reaktioihin mahdollisesta jäsenyydestä. Selvittäjät arvioivat, että Venäjän reaktio olisi selkeän kielteinen. “Suomen (ja/tai Ruotsin) Nato-jäsenyyteen Venäjä reagoisi; geopoliittinen muutos olisi niin suuri, ettei Moskova voisi jättää sitä huomiotta. Suomen ja Venäjän suhteet kärsisivät huomattavasti ja poliittinen reaktio olisi ankara ja todennäköisesti myös “henkilökohtainen”, kuten silloin, kun Turkin ilmavoimat ampuivat alas venäläisen hävittäjän Syyrian konfliktin aikana”, selvittäjät kirjoittavat.

“Liittymisprosessin aikana ilmapiiri olisi myrkyttynyt ja kauppa voisi kärsiä huomattavasti samaan tapaan kuin nyt tapahtuu Turkin ja Venäjän välisessä kiistassa. Naton laajenemista koskevan keskustelun taustaa vasten Suomen ja Venäjän kahdenvälinen agenda ajautuisi kaaokseen, vaikka Norjan kyky ylläpitää vastaavaa Venäjä-agendaa Nato-jäsenyydestä huolimatta viittaisi siihen, että asiaintila voi muuttua”, kirjoittajat jatkavat.

Tätä alleviivaa myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tuoreet lausunnot Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Lavrov kertoi Dagens Nyheterin eilisessä haastattelussa Venäjän varmasti reagoivan, mutta jätti täsmentämättä, miten.

Mielenkiintoinen osuus liittyy myös arvioihin Suomen ja Ruotsin ratkaisuista. Itse luin raporttia niin, että selvittäjien mielestä Suomen ja Ruotsin perusratkaisun pitäisi olla samanlainen. Joko molemmat pysyvät Naton ulkopuolella, tai sitten molemmat liittyvät jäseneksi. Kirjoittajat pitävät ongelmallisena tilannetta, jossa vain jompi kumpi hakeutuisi jäseneksi. Ymmärrän kirjoittajien näkemyksiä tässä asiassa. On myös todennäköistä, että jomman kumman maan jäsenhakemus nostaisi jäsenyyden kannatusta myös toisessa maassa. Suomi ja Ruotsi ovat tätä nykyä turvallisuuspoliittisesti hyvin lähellä toisiaan.

Raportissa arvioidaan, että Naton artikla 5 toisi lisäturvallisuutta Suomelle. Puutteena raportissa voi pitää sitä, että se ei juurikaan käsittele jäsenyyden tuomia velvoitteita Suomelle, mitä tulee muihin jäsenmaihin tai Naton erilaisiin operaatioihin.

Vaikka raportti tuo ainakin jonkun verran lisää aineksia ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, ei se silti anna mielestäni aihetta äkkikäännöksille asiassa. Pienen maan kannattaa pitää pitkät ja tarkasti harkitut kaaret keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuissaan. Kaiken perusta on viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Suomen ja Ruotsin kannattaa ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jos joskus sen perustelluksi koemme. Molemmat maat harjoittavat jo nyt tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Tämä on perusteltua, mutta yhteistyön pitää tapahtua omista lähtökohdistamme.

Tällä hetkellä oma arvioni on, että Pohjois-Euroopan vakautta edistää se, että Suomi ja Ruotsi pysyvät sotilasliiton jäsenyyden ulkopuolella.

Osuustoimintaa

21.04.2016 - Blogi

Olen parhaillaan liittymässä myös paikalliseen valokuituosuuskuntaan, joka vetää tämän vuoden aikana meidän kulmille valokuituyhteydet sitä haluaville kiinteistöille.

Pankkimaailmasta tunnettu osuusliike on tietenkin Osuuspankki.

Osuustoiminta on mielestäni hyvä malli moneenkin tilanteeseen ja uusiakin osuuskuntia kannattaa monessa kohtaa perustaa. Osuustoiminta hyödyttää sen omistajia ja käyttäjiä. Voitot eivät valu ulkomaille.

HOK-Elantoa haluan kehittää eettisesti ja ekologisesti ja muutoinkin vastuullisesti toimivana kauppaketjuna, joka tarjoaa hyvää laatua ja kohtuuhinnat. Pidän tärkeänä, että HOK-Elanto voisi myös suosia kotimaista ruuantuotantoa ja muutenkin kotimaisuutta ja paikallisuutta.

En näe tarvetta sille, että ainakaan kovin monta hypermarkkettia enää rakennetaan toimialueelle. Toimivat lähipalvelut ovat monessa kohtaa tärkeämpiä.

HOK-Elannon markkina-asema on nyt jo vahva. Mielestäni pitää välttää sen vahvistamista enää kovin paljoa. Myös kilpailijoille pitää olla tilaa, koska yleensä ottaen se on kuluttajan etu.

Uskoisin tuntevani myös asiakkaan näkökulmaa, sillä perheemme työnjako on sellainen, että käyn usein hoitamassa talouden kauppaä-asiat. Tiedän, mitä maksaa vaikkapa jauheliha, omenat tai maitolitra.

Jos Sinulla on HOK-Elannon vaaleissa äänioikeus, ja haluat edustajistoon ehdokkaan, joka tuntee toimialueen, tietää, mistä puhutaan ja saa suunsa auki tarvittassa, pistä harkintaan numeroni 946.

Irania ja Venäjää

14.04.2016 - Blogi

Iran on yli 80 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä. Monelle suomalaiselle se on aika vieras. Vähän varttuneemmat muistavat 1980-luvulta pitkän sodan Iranin ja Irakin välillä.

Maa on ollut eristyksissä viime vuodet, sillä kansainvälinen yhteisö on asettanut Iranille ison joukon talouspakotteita. Syynä on Iranin ydinohjelma, joka länsimaiden arvion mukaan on tähdännyt oman ydinaseen kehittelyyn. Vuodenvaihteessa saatiin voimaan vuosien neuvottelujen jälkeen Iranin ydinsulkusopimus, jossa Iran sitoutuu jäädyttämään ydinohjelmansa. Vastineeksi talouspakotteista suurin osa puretaan. 

Ydinsulkusopimus on hyvä asia. Sen toteuttaminen vaatii kuitenkin tarkkaa seurantaa. Siitä on vastuussa ennen muuta Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA.

Tämä johtaa Iranin markkinoiden avautumiseen. Maan valtavat öljy- ja kaasuvarat tulevat markkinoille ja samalla muu maailma voi kokolailla vapaasti myydä omia tuotteitaan Iraniin. Maa ei ole köyhä, ja koulutustasokin on suhteellisen hyvä. 

Suomalaisenkin liike-elämän kannattaa mielestäni harkita, voisiko Iranista löytyä omille tuotteille markkinoita. Nopeimmat syövät hitaat, ja nopeimmat ovat jo liikkeellä. Pienemmätkin yritykset voivat pärjätä. Vuokkoset -tuotteita kuulemma myydään jo tuhansissa Iranilaisissa marketeissa ja eteläpohjalaista lämpöpuuta rahdataan Iraniin kasvavat määrät. Hintakaan ei ole suurin kysymys, suomalainen laatu kiinnostaa. Tämä vinkkinä mainittakoon. Jos bisnestä kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä Suomen suurlähetystöön Teheranissa. 

Vedin ulkoasiainvaliokunnan delegaation matkan Iraniin 7.-12.4. Matkalla oli lisäkseni valiokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) ja kuusi muuta kansanedustajaa.

Meille järjestyi korkeatasoinen ohjelma Teheranissa. Tapasimme mm. varapresidentti Ebtekarin, ulkoministeri Zarifin, parlamentin puhemiehen ja kollegani, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ja muita kollegoja.

Keskustelut olivat suoria ja hyviä. Saimme arvokasta tietoa maan näkemyksistä ja koko jännitteisen Lähi-idän tilanteesta. Samalla koetimme osaltamme edistää suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Iranissa. Otimme esiin myös vaikeampia kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia. Niissä on tekemistä vielä. Esimerkiksi kuolemanrangaistuksia käytetään Iranissa yleisesti. Viime vuonna teloitettiin lähes tuhat ihmistä, mukana myös alaikäisiä. Myös naisten asema kaipaisi parannuksia.

Iranin potentiaali on valtava. Oma arvioni on, että Iranin rooli tulee Lähi-idässä kasvamaan voimakkaasti lähivuosina, sekä taloudellisesti että poliittisesti. Kannattaa siis pitää seurannassa. 

Viime päivinä on Suomessa ollut keskustelua Suomen ja Venäjän rajasopimuksesta. Taustalla on blogissanikin kirjoittama turvapaikanhakijoiden erikoinen virta Suomeen kahdelta pohjoisimmilta raja-asemalta, Sallasta ja Raja-Joosepista. Turvapaikanhakijat eivät niinkään olleet Syyrian pakolaisia, vaan pikemminkin usean kansallisuuden ihmisiä (mm. Intia ja Pakistan), jotka olivat asuneet jo vuosia Venäjällä. Jostain syystä tällainen virta yhtäkkiä alkoi. Sattumaan en usko. Taustalla on ollut organisointia ja rikollisuutta.

Maamme poliittinen johto eri tasoillaan kävi asiasta kuukausia neuvotteluja Venäjän kanssa ja lopulta päästiin asiassa ratkaisuun. Raja pitää jälleen.

Jotkut ovat kritisoineet, että EU:n olisi pitänyt hoitaa tämä asia. Henkilökohtaisesti pidän perusteltuna, että tämä asia hoidettiin kahdenvälisin neuvotteluin. Presidentti Niinistön mukaan sellaista toivettakin EU:n piiristä tuli.

Jos tämä olisi jätetty Brysselin hoidettavaksi, veikkaan, että asia olisi edelleen kesken, ja Ladat kurvailisivat kohti Raja-Jooseppia.

Sopimus ei ole täydellinen, mutta paras, mikä nyt oli saatavissa. Se on Suomen etujen mukainen. Kritisoijilta kysyn, olisiko todella ollut parempi jättää sopimus tekemättä.