Hallitusneuvottelut

08.05.2015 - Blogi

No niin. Asiat ovat edenneet nyt siten, että hallitusneuvottelujen ensimmäinen päivä oli tänään. Hallituksen muodostaja Juha Sipilä koettaa muodostaa hallitusta vaalien kolmen suurimman puolueen pohjalle, eli keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen. Tämän kuun aikana selviää, onnistuuko yritys.

Tulin itsekin nimetyksi mukaan hallitusneuvotteluihin. Tämä on otettava ilman muuta vahvana luottamuksen osoituksena, koska neuvotteva joukko ei ole kovin suuri. Omat vastuualueeni koskettavat ennen muuta ympäristöä, ilmastoa, vesistöjä, energiaa ja asumista. Ja äsken sain juuri tiedon, että tehtäväni on maanantain neuvotteluissa tuurata Olli Rehniä EU-linjauksia koskevissa neuvotteluissa. Onhan tuossa työsarkaa.

Olin myös viimeksi hallitusneuvotteluissa ja kokemuksesta tiedän, että näiden viikkojen aikana neuvotteluissa pystyy käytännössä vaikuttamaan enemmän kuin vuoden aikana eduskunnassa. Sen verran painavia ovat ne linjaukset, mitä hallitusohjelmaan tehdään.

Mutta kovia aikoja valitettavasti elämme. Kun yritys tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavasta yhteiskuntasopimuksesta kaatui, merkitsee se sitä, että aloittava hallitus joutuu sopeuttamaan entistä enemmän. Suomeksi tämä tarkoittaa leikkauksia.

Leikkauksia on tehtävä, jotta Suomen velkaantuminen saadaan aisoihin lähivuosina. Mutta ne pitää tehdä mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Helppoja päätöksiä ei ole luvassa. Mutta tehtävä ne on silti.

Samalla pitäisi pitää huolta siitä, että saisimme aikaiseksi talouskasvua ja parempaa työllisyyttä. Ennen muuta se voisi onnistua oman käsitykseni mukaan yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Mutta katsotaan nyt, mihin neuvotteluissa päästään.

Tässä viikolla on ollut myös hivenen erikoistakin keskustelua keskustan asuntopolitiikasta. Siksipä joudun avaamaan sitä hieman, varsinkin kun satun olemaan puolueen asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtaja.

Keskustalla on ollut useita erilaisia työryhmiä pohtimassa erilaisia politiikkavaihtoehtoja. Talousmaantieteellisen työryhmän raportti on tällainen, mutta sitä ei voida pitää puolueen virallisena kantana asuntopolitiikkaan, kuten puoluesihteeri Timo Laaninenkin toteaa (HS 4.4.). Keskusta ei ole lopettamassa asuntotuotantoa metropolialueella. Sen sijaan haluamme olla avaamassa asumisen pullonkauloja, kuten pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Niitä tarvitaan lisää, ja tähän voidaan myös poliittisin päätöksin vaikuttaa.

Keskustan asuntopolitiikka nojautuu kol­meen pääperiaatteeseen. Päätöksenteon ytimessä on asumisen kustannuksien koh­tuullisuus, erilaisten tarpeiden huomioon­ottaminen sekä ihmisten valinnanvapaus asuinpaikkansa ja -muotonsa osalta. Jotta nämä tavoitteet voivat toteutua, tarvitaan asuntopolitiikkaan sekä kokonaan uusia ava­uksia että vanhojen säädösten päivittämistä.

Asuntopolitiikka oli edellisellä vaalikaudella pysähtyneisyyden tilassa ja on nyt huonommassa tilassa kuin Kataisen hallituksen aloittaessa toimin­tansa.

Keskustan mielestä on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevaa, koko maan kattavaa yhdyskun­tarakennetta tehokkaalla tavalla. Hallitsematon muuttoliike suurimpiin keskuksiin aiheuttaa ongelmia sekä keskuksissa että niillä alueilla, jotka tyhjenevät. Hyödyntämällä jo olemassa olevaa rakennuskantaa entistä paremmin voimme hidastaa asuntojen hinto­jen ja vuokrien nousua pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvu­keskuksissa. Pääkaupunkiseudun hinta­taso on noussut jo aivan liian korkeaksi esimerkiksi poliisin, palomiehen tai sairaanhoitajan palkkatasoon verrattuna.

Aktiivisella asuntopolitiikalla on torjuttava asuinalu­eiden eriytyminen rikkaiden ja köyhien alueiksi tai kantaväestön ja maahanmuuttajien alueiksi.

Asunnottomien määrä ei ole erilaisista ohjelmista huolimatta viime vuosina laskenut. Maan yli 8000 asunnottomasta suurin osa kärvistelee pääkaupunkiseudulla. Nuorten asunnottomuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä jo joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias. Ilmiön taustalla vaikuttaa etenkin pienten, kohtuu­hintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunki­seudulla. Nuoria, kuten muitakaan asunnottomia ei saa jättää heitteille oman onnensa nojaan, vaan on ryhdyttävä ripeästi toimiin tilanteen ratkaisemiseksi tarjoamalla niin väliaikaista majoitusta kuin lisäämäl­lä pienten vuokra-asuntojen tuotantoa. Asunnotto­muus on hyvinvointiyhteiskunnan häpeätahra.

Edellisellä vaalikaudella asu­misen kustannuksia on nostettu monin erin tavoin. Harjoitettu asuntopolitiikka ei ole vastannut ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi lapsiperheillä, sinkuil­la ja senioreilla on usein erilaiset toiveet ja tarpeet asumisen suhteen.

Kaavoituksessa tulee ottaa entistä paremmin huo­mioon ihmisten asumisen toiveita, kuten pientalo­valtaisuutta ja puurakentamista. On huomioitava, että myös pientaloalueet on mahdollista kaavoittaa tehokkaasti, ekologisesti kestävällä tavalla ja siten, että niihin voidaan järjestää joukkoliikenneyhteydet.

Asuntopolitiikan pahimmat pullonkaulat ovat tällä hetkellä Helsingin seudulla, mutta muutakaan maata ei pidä unohtaa. Valtion taloustilanteen liikkumava­ran kavetessa asuntotuotannon edistämiseksi tulisi kehittää sellaisia malleja ja epäsuoria keinoja, jotka eivät vaadi valtion suoranaisia rahallisia panoksia. Lainsäädäntöä ja korkotukia pitää kehittää sellaiseksi, että ne kannustavat perinteisiä Ara-toimijoita uu­sien vuokra-asuntojen tuotannon käynnistämiseen. Lainoihin liittyviä rajoitusaikoja tulisi lyhentää. Näin tuotantoa saataisiin käyntiin jopa vähäisellä valtion suoralla rahallisella tuella.

Varsinkin Helsingin seutua vaivaavan tonttipulan ratkaisemi­seksi tarvitaan aktiivista kaavoituspolitiikkaa ja muun muassa veroporkkanoita. Kaavamääräyksissä on voitava ainakin joissain kohdin joustaa. Rakentaminen tarvitsee nyt omat normitalkoonsa.

Tulevan hallituksen on syytä laatia oma asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jossa tavoitteena pitää olla, että asuntopolitiikan tilanne on parempi neljän vuoden kuluttua kuin tällä hetkellä.

Tämä koskee myös Helsingin seutua.

Kiitos

21.04.2015 - Blogi

Haluan lämpimästi kiittää jokaista äänestäjääni luottamuksesta. Kiitos. Kiitos myös kaikille muille hengessä mukana olleille ympäri Suomen. Tiedän, että moni piti peukkuja läpimenon puolesta. Se onnistui, ja vieläpä todellisella äänivyöryllä

Kun ääntenlaskenta vaali-iltana eteni, tuntui kuin pato olisi murtunut. Lopulta äänimäärä lähes kolminkertaistui neljän vuoden takaisesta. 10 524 ääntä on myös valtakunnallisesti kova äänimäärä. Koko Suomessa se on kuulemma neljänneksi eniten kaikista keskustan ehdokkaista. Olen näin vahvasta tuesta nöyrän kiitollinen. 

Lepäämään tässä ei kyllä ole ehtinyt. Jouduin lähtemään heti maanantaina jo aiemmin sovitulle työmatkalle Strasbourgiin, josta tätä nyt kirjoitan. Täällä on käynnissä Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous. Olenhan yksi Suomen eduskunnan nimeämästä viidestä edustajasta täällä. Palaan keskiviikkoiltana, sillä torstaiaamuna on keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen kokous. Torstai-illaksi olen lupautunut televisioon keskustelemaan vaalien jälkeisestä elämästä ja hallitusneuvotteluista A-Talkiin.

Työ uuden hallituksen muodostamiseksi alkaa heti Juha Sipilän johdolla. Neuvottelujen pohjalta syntyy runko hallitukselle, jolla lähdetään neuvottelemaan hallitusohjelmasta. Vielä on liian aikaista sanoa, mikä on tulevan hallituksen pohja. Mutta eiköhän se lähiaikoina selviä.

Omalta osaltani olen vahvasti motivoitunut uudelle eduskuntakaudelle. Suomi pitää saada nyt uuden nousun tielle. Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin.

Vaalipäivä

18.04.2015 - Blogi

Huh huh! Vaalipäivä koittaa. Lähes 150 vaalitilaisuutta kahden viime kuukauden aikana eri puolilla Uuttamaata, reunoja myöten. Hienoja kohtaamisia ja keskusteluja. Samalla olen saanut myös paljon evästyksiä tulevalle vaalikaudelle, jos sinne tulen valittua. Sehän selviää pian, sunnuntai-iltana.

Suurin osa äänestäjistä tosin taitaa jättää perinteiset vaalitilaisuudet väliin. Politiikkaa ja päättäjiä seurataan median kautta, ehkä sosiaalisenkin median. Siksi koetamme päivittää näitä nettisivuja riittävän usein, ja sama tapa jatkuu tulevaisuudessakin. Blogissani kerron politiikan asioista niin kuin olen niitä itse kokenut. Lisäksi kerron poimintoja työstäni, aloitteistani ja puheenvuoroistani. Jos tulen valittua, niin työ varmasti näkyy ja kuuluu jatkossakin.

Tunnelma vaalikentillä on ollut itse asiassa sellainen, että olen toiveikas vaalituloksen suhteen. Oma tuntumani on, että uudelleenvalinnan pitäisi hyvinkin olla mahdollinen. Myös gallupit ovat sitä lupailleet. Vaalityössä on ollut hyvä pöhinä päällä – itse asiassa parempi kuin koskaan aikaisemmin.

Varma en kuitenkaan voi olla, joten jännitys on kyllä sunnuntai-iltana melkoinen. Joskus viimeisiä paikkoja on ratkennut vain muutamienkin äänien erolla. Jokainen ääni on tärkeä. Myös Sinun.

Eräissä vaaleissa Johannes Virolainen jäi valitsematta, kun häntä pidettiin varmana läpimenijänä, ja Johanneksen kannattajatkin äänestivät muita ehdokkaita. Yritän sanoa, että jos haluat nähdä Kaikkosen eduskunnassa ensi kaudella, niin silloin oikeastaan pitäisi käydä äänestämässä numeroa 362.

Tässä kohtaa haluan myös kiittää tukijoukkojani. Talkootyötä on tehty todella paljon. Vaalimainoksia on jaettu 50 000 kappaletta. Ihan joka kotiin jaettavaksi meillä ei budjetti riittänyt, mutta näiden nettisivujen kautta samat sisällöt kyllä löytyvät. Tienvarsimainoksia on 150 kappaletta, joiden kanssa on taistelu säitä vastaan. Toreilla ja turuilla on ollut ihmisiä puhumassa puolestani. Tiedän, että moni on sitä tehnyt myös tietämättäni – näin olen sieltä täältä mutkan kautta saanut kuulla. Olen kaikesta avusta ja tuesta sekä jokaisesta äänestä kiitollinen. Koetan olla kaiken tämän luottamuksen arvoinen.

Jännitys alkaa nousta. Käykäähän äänestämässä ja pitäkäähän peukkuja, että hyvin menee!

Terveisiä vaalikentiltä

12.04.2015 - Blogi

Jo yli sata vaalitilaisuutta takana, ja muutama kymmen taitaa olla vielä edessä. Osa äänestäjistä haluaa tavata ehdokkaita myös ihan livenä, ja haluan omalta osaltani tarjota siihen mahdollisimman monelle mahdollisuuden. Se on sikäli helppoa, että tykkään näistä kiertuesta. Näissä tapaa todella ison joukon ihmisiä, ja saa samalla itsekin evästyksiä työhön.

Keskustelussa ovat olleet monet asiat. Eläkeläiset ovat olleet kiinnostuneita eläkkeiden tasosta. Keskustan linjana on, että sovitut työeläkeindeksit maksetaan täysimääräisenä. Lisäksi tavoittelemme kaikista pienimpiin eläkkeisiin tasokorotusta.

Moni on ollut huolissaan Suomen suunnasta, lisääntyvästä työttömyydestä ja velkaantumisesta. Tässä onkin yksi suurimmista tehtävistä tulevalle hallituskaudelle. On tehtävä iso joukko erilaisia työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja, ja lähdettävä nostamaan Suomea ylös tästä lamasta. Yhtenä esimerkkinä mainitsen yksinyrittäjät. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää, joista moni painaa pitkää päivää, koska kynnys ensimmäisen vieraan työntekijän ottamiseen on liian suuri. Jos tähän saataisiin oleellisia helpotuksia, esimerkiksi sivukuluihin, voisi aika nopeastikin syntyä 10000-30000 uutta työpaikkaa, ehkä enemmänkin. Ylipäätään pienet ja keskisuuret yritykset ovat se sektori, joka Suomessa lisää työpaikkoja luo. Toki myös kaiken vientiteollisuutemme menestys on erittäin tärkeää.

Eri puolilla Uuttamaata olen saanut kuulla, että terveyskeskukseen ei tahdo päästä kohtuullisessa ajassa. Se on yksi syy jatkaa työtä keskenjääneessä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Apu on saatava terveyskeskuksesta kohtuullisessa ajassa. Henkilökunta tekee varmasti parhaansa, mutta paremmalla organisoinnilla ja johtamisella palvelu voidaan saada nykyistä sujuvammaksi.

Kannattaa ottaa mallia sieltä, missä homma on saatu toimimaan. Yksi esimerkki on Etelä-Karjalan sote-piiri (EKSOTE). Siellä kustannusten kasvu on saatu uudella organisaatiolla toimimaan ja samalla asiakastyytyväisyys on parantunut. Tähän pitää muuallakin päästä.

Toimivia osia nykyisestä järjestelmästä ei kannata romuttaa. Esimerkiksi työterveydenhoito pelaa meillä pääsääntöisesti erittäin hyvin. Lisäksi meillä on monen sairauden hoitoon erittäin hyvää osaamista. Siitä kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Terveys on niitä ihmisen tärkeimpiä asioita. Hieman siihen voi vaikuttaa muuten itsekin.

Pidän tämän sunnuntain lepopäivänä perheen parissa. Sitten alkaa viimeinen rypistys ennen vaalipäivää, joka on sunnuntai 19. huhtikuuta. Ennakkoonhan voi äänestää tiistaihin 14.4. saakka, tänäänkin, mikä vinkkinä mainittakoon.

Suomi kuntoon

08.04.2015 - Blogi

Ennakkoäänestys on alkanut. Nyt on vaikuttamisen paikka. Käynnissä olevissa eduskuntavaaleissa päätetään Suomen suunnasta. Ajankohtaisin asia näissä vaaleissa on Suomen nostaminen nousun uralle. Avain tähän on osaaminen sekä varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistaminen. Yritystemme pärjääminen luo työpaikkoja, mikä puolestaan luo uusia verotuloja sen sijaan, että yhteiskunnan varoja kuluu työttömyyskorvauksiin.

Nyt tarvitaan uudistuksia ja tekemisen meininkiä, joilla Suomeen luodaan myönteinen nousukierre. Oman käsitykseni mukaan tähän tarvitaan nyt myös uusi pääministeri. Oma suosikkini tehtävään on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Yhteiskunnan ei pidä olla järkevää toimintaa estävä jarrumies. Se tarkoittaa sitä, että on aika aloittaa turhan byrokratian ja sääntelyn purkaminen. Se ei maksa mitään, mutta päinvastoin voi vapauttaa ihmisiä ja yrityksiä aktiivisuuteen.

Olemme tavattoman riippuvaisia energian tuonnista. Suurin osa tuonnista tulee Venäjältä. Samaan aikaan jätämme omia mahdollisuuksia energiantuotantoon käyttämättä. Voimme luoda Suomeen huomattavasti uusia työpaikkoja hyödyntämällä kotimaista uusiutuvaa energiaa. Se myös parantaisi omavaraisuuttamme. Tähän työhön pitää saada nyt vauhtia.

Varsinkin vaikeina aikoina perusasiat on pidettävä kunnossa. Peruspalveluiden hyvä laatu neuvolapalveluista ja päivähoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten hoitoon on turvattava. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen alasajo on pysäytettävä. Nuorille on turvattava asianmukainen koulutus, jotta he pääsevät oman itsenäisen elämän alkuun. Osalle paras vaihtoehto on oppisopimuskoulutus.

Sote-uudistusta jatkettaessa on pidettävä huolta siitä, että usein tarvittavat peruspalvelut on saatavissa läheltä. Jos onnistumme, voimme parantaa palveluiden laatua ja sujuvuutta. Tällä hetkellä ajan saaminen terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle kestää aivan liian kauan.

Käynnissä olevien suurten uudistusten rinnalla on myös hyvä muistaa se arvokas työ, jota esimerkiksi omaishoitajat ja perhehoitajat tekevät. Ja kaikki se, mitä esimerkiksi aivan tavallisissa lapsiperheissä tehdään joka päivä. Maamme on täynnä erilaisia arjen sankareita.

Kun valtiontalous on tiukalla, ei vastuullinen ehdokas uskalla paljoa luvata. Joudumme tekemään lähivuosina säästöjä, joiden oikeudenmukainen kohdistuminen on erityisen tärkeää. Tämä korostuu Uudellamaalla, jossa asumisen kustannukset ovat korkeat. Esimerkiksi pienistä eläkkeistä ei ole mahdollista leikata.

Oleellisinta on saada aikaan ratkaisut, joilla työllistäminen ja yrittäminen saadaan nykyistä kannattavammaksi. Näin syntyy työpaikkoja ja verotuloja, jota kautta myös talous saadaan tasapainoon.

On aika laittaa Suomi kuntoon.

Pääsiäistervehdys

05.04.2015 - Blogi

Hyvää Pääsiäistä! Täytyy sanoa, että pari vapaapäivää tuli kyllä tällä kertaa oikeaan saumaan. Pieni rauhoittuminen vaalirumban keskellä on nyt aivan paikallaan. Kampanjan viimeinen kuukausi on nimittäin aika lailla vauhdikas. Reilusti yli sata erilaista tilaisuutta eri puolilla Uuttamaata. Pieni pääsiäisrauha on siis hyvä.

Sinänsä kampanjointi on mennyt aivan hyvin. Vaikka vaalitilaisuuksissa ehdokkaita käy tapaamassa vain aika pieni osa suomalaisista, väkeä on silti ollut mukavasti liikkeellä. Suurin osa taitaa muodostaa mielipiteensä mediasta syntyneen mielikuvan tai vaikkapa sosiaalisen median välityksellä. Ehdokkaistahan saa toki tietoa lehdistä tai netistä lukemalla. 

Kovin suuria vaalilupauksia en aio tällä kertaa olla antamassa, käy vaaleissa sitten sen johdosta miten käy. Sen voin luvata, että olen tavoitettavissa myös vaalien välillä ja toimin jatkossakin ahkerana ja aktiivisena kansanedustajana – olen aloitteellinen ja otan kantaa. Pyrin päätöksissäni ottamaan huomioon ihmisten toiveita ja ongelmia ja pyrin oikeudenmukaisuuteen.

Mutta en kuitenkaan halua luvata sellaista, mitä en välttämättä pysty pitämään. Valtiontalous on tällä hetkellä niin huonossa jamassa, että kuluja ei voi paljoa lisätä. Suomi velkaantuu yli miljoona euroa joka tunti. Tähän on saatava muutos. Sen verran meidän on ajateltava tulevia sukupolviakin.

Kaikista tärkeintä on saada Suomi takaisin nousun tielle. Siihen tarvitaan nippu toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjyyttä ja ihmisten työllistymistä. Luulenpa, että siihen tarvitsemme nyt myös henkisen ilmapiirin muutosta, jossa yhdessä lähdemme nostamaan maatamme ylös suosta. Siihen taidetaan tarvita myös uutta pääministeriä, johon tehtävään oma ehdokkaani on Juha Sipilä. 

Kun työllisyys paranee, velkaantuminen vähenee ja voimme puuttua yhä enemmän myös erilaisiin yhteiskunnan kipukohtiin. Erityisen tärkeää olisi mielestäni ennalta ehkäisevä työ. Se on yleensä myös kaikista inhimillisin tapa toimia, ja samalla edullisin. Tätä meidän päättäjien tuntuu vain olevan vaikea usein ymmärtää.

Näiden sivujen vasemmasta laidasta löytyvän “Eduskuntavaalit 2015” -linkin takaa löytyy vähän enemmän tietoa vaalitavoitteistani.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 8. huhtikuuta ja jatkuu tiistaihin 14. huhtikuuta asti. Varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta. Toivottavasti voit laittaa numeron 362 harkittavien joukkoon.

Pääsiäisterveisin, Antti