Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut yli kahdeksan kuukautta. Viattomien ukrainalaisten kärsimystä ja kuolemaa, siviilikohteiden pommituksia, ydinasepuhetta. Järjetöntä ja turhaa.

Myönteiset uutiset Ukrainan joukkojen etenemisestä nostavatkin pintaan aina kaivattua toivoa.  Valitettavasti arvioni on tästä huolimatta, että sota ei ihan pian ole loppumassa.

Ukrainan tarve aseavulle tulee jatkumaan. Suomi on tukenut Ukrainaa sodan alusta asti. Valmistelemme parhaillaan 10. tukipakettia Ukrainaan toimitettavaksi.

Kotimaassa seuraamme Nato-jäsenyytemme etenemistä. Tähän asti vauhti on ollut historiallisen nopea. Kärsivällisyyttä meiltä kuitenkin edelleen vaaditaan, kun kahta jäljellä olevaa ratifiointia odotamme. Yhteydenpito Unkarin ja Turkin suuntaan on tiivistä, itsekin tapasin molempien maiden kollegani lokakuun Nato-kokouksen yhteydessä.

Maaliviiva näkyy jo, senkin yli mennään. Natolla ja muun muassa sen suurimmalla jäsenvaltiolla Yhdysvalloilla on intressi saada Suomi ja Ruotsi puolustusliiton jäseniksi ennemmin, kuin myöhemmin. Suomen ja Ruotsin kytkeminen osaksi Naton puolustussuunnitteluprosessia on aloitettu jo nyt, tarkkailijajäsenyyden aikana.

Tätä tehtävää tukee tietysti ennen kaikkea pitkään rakennettu ja syvä kumppanuus Naton kanssa. Me tiedämme, mihin me olemme menossa ja Natossa tunnetaan, kuka on tulossa. Puolustuksemme on hyvässä kunnossa ja täyttää Naton vaatimukset.

Julkisuudessa keskustellaan jo siitä, miten Nato tulee näkymään Suomessa; tuleeko tukikohtaa, osaamiskeskusta tai jotain muuta. Vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Selvitämme erilaisia vaihtoehtoja Naton läsnäololle Suomessa. Mahdollisten ratkaisujen aika on vasta selvästi tuonnempana. Tärkeintä on, että niiden täytyy olla sekä Naton kannalta perusteltavissa, että Suomen turvallisuutta vahvistavia.

Lopuksi vielä eräs asia. Se on muistutus siitä, että turvallisuus on kokonaisvaltaista, ei pelkkiä tykinpiippuja.

Lokakuun lopussa toin eduskuntaan ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvontaa kiristävän esityksen. Jos eduskunta lain hyväksyy, Puolustusministeriö voi jatkossa entistäkin paremmin valvoa ja tarvittaessa estää sellaisten kiinteistöjen myynnin ulkomaalaisille, jotka voisivat uhata suomalaisten turvallisuutta. Keinot tähän on jo nyt, mutta lakia on syytä entisestään tiukentaa.

Työ jatkuu.

Olemme Suomessa syystäkin ylpeitä puolustuskyvystämme. Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta ja rakentaneet hyvin toimivan kansainvälisen puolustusyhteistyön kumppanuuksien verkoston. Tätä työtä on jatkettava edelleen.

Nato-yhteensopivuus on ollut jo pitkään tärkeä osa puolustuspolitiikkaamme. Olemme toimineet Naton kumppaneina niin lähellä Natoa kuin vain voi toimia ilman jäsenyyttä.

Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut. Suomenkin on syytä vetää tästä johtopäätökset.

Riittävä pohjatyö on nyt tehty. On ratkaisujen aika.

Meidän on turvattava rauha Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Nato-jäsenyys nostaa merkittävästi kynnystä sille, että Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tämä on puolustuksellinen ratkaisu, joka ei uhkaa ketään.

Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt on toimittava siten, että se toteutuu mahdollisimman ripeästi.

On toivottavaa, että läheinen kumppanimme Ruotsi päätyy samaan johtopäätökseen, ja voisimme hakea jäsenyyttä yhdessä.

Tärkein tehtävämme on pitää Suomi turvassa ja rauhassa. Nyt ja aina.

Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon.

Surullisinta ja synkintä on se, että sota Ukrainassa jatkuu.

Huhtikuun alussa kehysriihessä hallitus päätti esityksestäni merkittävästä lisärahoituksesta puolustuksemme tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan kyse on 2,9 miljardin lisäpanostuksesta vuosina 2022-2026. Puolustusvoimien perusteltu pyyntö lähivuosille hyväksyttiin sellaisenaan, mikä taitaa olla kovin harvinaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tälle on vahvat perusteet. Meidän on pidettävä puolustuksemme kunnossa.

Lisäykset kohdistuvat puolustusmateriaaliin ja henkilöstöön. Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia. Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta. Pidämme puolustuksestamme huolta.

Näin toimimalla nostamme kynnystä sillä, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

Samalla viikolla Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Vaasassa. Valtuustossa käytiin pitkä ja perusteellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti antaa puoluejohdolle ja valtioneuvoston jäsenillemme valtuudet tehdä kaikki Suomen turvallisuuden kannalta tarpeelliset ratkaisut, mikä pitää sisällään myös Nato-jäsenyyden hakemisen.

Viime viikolla hallitus julkisti ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristömme muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hybridivaikuttamista, kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta, vain muutamia mainitakseni.

Nyt selonteko on lähetetty eduskuntaan, jossa kansanedustajat pääsevät käsittelemään sitä ja kuulemaan asiantuntijoita. Myös Nato-jäsenyyttä punnitaan selonteossa. On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Samalla on tärkeää kartoittaa myös jäsenyyden hakemisen riskit. 

Johtopäätösten aika lähestyy.

Kaiken tämän keskellä mielissämme on ukrainalaisten taistelu itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Tällä viikolla Suomi päätti lähettää Ukrainan avuksi puolustusmateriaalia jo kolmannen kerran.

Syy tälle on selvä. Jokainen päivä sotaa on liikaa. Seuraavien askelten tulee olla: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.

Elämme nyt merkittäviä aikoja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän kevään päätökset jäävät historiaan. Ne tehdään tulevaisuutta varten.

Vanhan sanonnan mukaan median valokeilaan mahtuu aina vain yksi kriisi kerrallaan.

Ukrainan tilanne on ottanut tämän ykköspaikan julkisuudessa. Ymmärrettävästi ja perustellusti. Ukraina ansaitsee kaiken tuen kriisin keskellä. Tiivis uutisointi takaa sen, että Ukraina pysyy ihmisten mielissä.

Näyttää jopa siltä, että tiedustelutiedon julkisuus on valjastettu heikentämään Venäjän yllätysmahdollisuuksia. Kertomalla julkisuuteen tiedustelupalvelujen arvioita tulevista Venäjän operaatioista Yhdysvallat halunnee nostaa niiden toteuttamiskynnystä.

Kansainvälisessä diplomatiassa seurataan joka päivä myös paljon sellaisia kriisejä, jotka eivät ylitä uutiskynnystä.

Tämä pätee myös Valko-Venäjään. Valko-Venäjän tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Sitä ei ole unohdettu eikä sitä saa unohtaa.

Venäjä on siirtänyt merkittävästi joukkojaan myös Valko-Venäjälle käynnissä olevien yhteisten sotaharjoitusten nimissä. Lienee mahdollista sekin, että maahan jäisi pysyvästi venäläisiä joukkoja. On vielä liian aikaista ennustaa, tuleeko näin tapahtumaan.

Muuttuuko tähän asti kohtuullisen löyhä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto joksikin paljon tiiviimmäksi ja mitä se tarkoittaisi? Kysymys on yhtä vaikea kuin se, mikä on Venäjän lopullinen tavoite Ukrainan suhteen.

Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Tilanteen huonontumisella olisi todennäköisesti selkeät heijastusvaikutuksensa myös Itämeren alueelle, meidän lähimerellemme.

Itämeri on Suomelle tärkeä alue. Merenkulun toimivuus ja merireittien pitäminen auki kaikissa olosuhteissa ja turvallisuustilanteissa on meille aivan keskeistä. Itämeren alueen tilanteella on suora vaikutus Suomeen.

Suomen omilla rajoilla on rauhallista. Välittömässä läheisyydessämme turvallisuustilanne on vakaa. Puolustusvoimat valvoo tilannetta herkeämättä päivin ja öin, ilman suuria otsikoita.

Suomalaiset voivat luottaa Puolustusvoimiemme kykyyn pitää turvallisuudestamme huolen. Suomen kansallinen puolustuskyky on hyvä.

Saamme kiittää edellisiä sukupolvia siitä, että olemme ylläpitäneet vahvaa puolustuskykyämme. Hallitusten kokoonpanoista riippumatta omasta puolustuskyvystä on haluttu pitää huolta. 

Niin tekee myös nykyinen hallitus. On ollut suurta viisautta varautua.

Olemme muun muassa säilyttäneet asevelvollisuuteen perustuvan laajan reserviläisten joukon silloinkin, kun sotilaallisen kriisin uhka näytti epätodennäköiseltä. Puolustusvoimiemme varustus kestää kansainvälisenkin vertailun.

Puolustuskykyämme rakentuu myös yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Kriisiaika on tiivistänyt tätä yhteydenpitoa. Kumppaneistamme läheisin on Ruotsi.

Rauhan aikana rakennetaan kriisin ajan työkalut. Tämä pätee niin sotilaalliseen puolustuskykyyn kuin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on tehty kestämään myös kriiseissä. Pienellä maalla voi kriisissä olla kokoaan suurempi merkitys. Tästä todistaa tasavallan presidentin aktiivinen ja maailmallakin arvostettu puhelindiplomatia. 

Näyttää siltä, että Ukrainan kriisin suhteen ollaan tulossa kohtaan, jossa latu haarautuu useampaan suuntaan. Diplomatia on ainoa järkevä latu eteenpäin jännitteisestä tilanteesta. 

Suomi on mukana kriisin ratkaisemisessa meille luontevalla tavalla – pitämällä omalta osaltaan diplomatian latua auki hankalillakin keleillä.

Hiihtokansalle diplomatian latu sopii, huonommallakin kelillä.

Onpahan ollut vuosi. Koronan kanssa on nähty ylä- ja alamäkiä, valoisampia ja synkempiä aikoja. Nyt ollaan taas vaikeammassa vaiheessa, mutta eiköhän täältäkin valoa kohti vielä päästä.

Puolustuksen saralla varsinkin syksy oli melkoinen. Se alkoi Kabulin evakuointioperaatiolla, joka oli aivan poikkeuksellinen. Onneksi se onnistui suunnitellulla tavalla.

Alkusyksystä saimme valmiiksi pitkään työstetyn puolustusselonteon. Se linjaa puolustuksemme kehittämistä tämän vuosikymmenen loppuun. Paikallisjoukkoihin panostetaan, kyber saa myös tarvittavaa huomiota.

Loppusyksystä taasen valmistui asevelvollisuuskomitean mietintö. Sen pohjalta ryhdytään mm. valmistelemaan kutsuntoja koko ikäluokalle.

Joulukuussa tehtiin historiallinen HX-päätös. Käyttöikänsä päätä lähestyvät Hornetit korvataan nykyaikaisilla F-35 -koneilla, joissa on kehityspotentiaalia pitkäksi aikaa eteenpäinkin.

Olen tyytyväinen, että edellä mainittuihin asioihin on saatu varsin laaja tuki eduskunnassa, ja yhteiskunnassa laajemminkin. Nykymaailma on sellainen, että Suomen on viisautta huolehtia puolustuksestaan.

Tämä kaikki on tapahtunut jännitteisessä toimintaympäristössä. Sitä ovat värittäneet mm. Valko-Venäjän rajojen hybridioperaatio ja maailmanpolitiikan muut tuulet. Tällä hetkellä katseet ovat ennen muuta Ukrainassa, jossa on iso huoli Venäjän joukkojen liikkeistä rajan tuntumassa.

Onko ihmiskunta joskus niin viisas, että saavutamme maailmanrauhan? Toivottavasti, mutta aikaa siihen näyttää vielä kuluvan.

Ideaalimaailmassa asioita ratkotaan keskustellen ja diplomatialla, ei aseilla. Siihen on hyvä pyrkiä jo tänä päivänä.

Joulun aika toivottavasti on rauhan aikaa kaikkialla. Ja rauha mieluusti jatkukoon myös vuonna 2022.

Toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää joulun aikaa ja myötätuulta vuodelle 2022.