Politiikan syksy on käynnistynyt toden teolla. Hallitus löysi sovun budjettiriihessä, vaikka laidat välillä ryskyivätkin. Keltaiset budjettikirjat ilmestyivät eduskuntaan muutama viikko sitten. Se on politiikassa samanlainen syksyn merkki kuin syyssateet ja ruskakin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Elokuussa koimme vakavia hetkiä, kun eduskunta päätti lähettää Afganistanin evakuointioperaation tueksi suomalaisen suojausjoukon. Operaatio oli kaikeksi onneksi onnistunut ja Kabulista onnistuttiin evakuoimaan kansalaistemme lisäksi Suomelle ja EU:lle työskennelleitä ja heidän perheenjäseniään. Viranomaiset kotimaassa ja paikan päällä Kabulin lentokentällä olleet tekivät erinomaista työtä kovan paineen alla. Tuon viikon aikana nähtiin niin rohkeutta, päättäväisyyttä kuin yhteistä tahtoakin.

Puolustusministerin salkku on tänä syksynä täynnä painavaa asiaa. Syyskuussa julkaistiin uusi puolustusselonteko. Selonteko on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa Suomen puolustuksen kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Eduskunnassa selonteko sai kiitosta yli puoluerajojen, myös opposition riveistä. Se tuntuu olevan näinä aikoina aika harvinaista. Se kertoo siitä, että Suomen puolustuksen merkityksestä ollaan tässä maassa laajasti yhtä mieltä. Suomen puolustus nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon, jota löytyy poliittisen kentän eri puolilta.

Loka-marraskuun vaihteessa julkaistaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtineen komitean lausunto. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama komitea on käsitellyt tulevaisuuden asevelvollisuutta muun muassa puolustusvoimiemme tarpeiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyse on siitäkin, miten mahdollisimman moni maanpuolustushenkinen suomalainen voisi suorittaa asepalveluksen, sukupuolesta riippumatta.

Ilmavoimien Hornetien korvaajaa etsivä HX-hanke kaartuu sekin loppusuoralle. Päätökset konemallista on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Hanke herättää kiinnostusta, niin kuuluukin. Kyseessä on arvokas investointi, sen sanon avoimesti. Onneksi tällaisia hankintoja ei tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka vuosikymmenkään. Poistumassa olevat Hornetit ovat palvelleet lähes 30 vuotta, ja uudet koneet lentäisivät jopa 2060-luvulle saakka.

Kaikki tämä pitää puolustusministerin liikkeessä. Syksyä värittävät budjettikeskustelut, kokoukset kotimaassa ja pohjoismaisten kumppaniemme kanssa ja monet erilaiset tehtävät. Nyt käsillä olevat päivät itselläni kuluvat Naton vieraita isännöidessä heidän vieraillessaan pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Talous on lähtenyt hyvin kasvuun ja vauhtikin on monella mittarilla parempi, kuin viime keväänä ehkä osattiin toivoa. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole tässä kyydissä mukana. Monella yrittäjällä on vaikeuksia, eivätkä talouden pidemmän aikavälin haasteet ole miksikään muuttuneet. Velaksi eläminen ei pidemmän päälle kanna, vaikka leikkauksia ei kukaan toivokaan. Kestävä tapa pitää taloudesta huolta on raivata polkua uudelle kasvulle. Osaamista ja uskallusta Suomesta löytyy. Samalla täytyy nostaa jaloilleen niitä, joita korona on kolhaissut pahimmin.

Toivo elää, että tästä koronastakin lopulta päästään. Rokotekattavuus kasvaa hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Sen myötä ja hallituksen koronastrategian mukaisesti Suomessa on otettu askeleita kohti normaalia. Maskit ovat joissain paikoissa hävinneet ja tapahtumia on voitu järjestää myös kasvokkain. Olen iloinen siitä, että tänä syksynä moni ravintola on voinut pitää ovensa auki ja moni opiskelija on päässyt aloittamaan opintonsa paikan päällä. Samalla pitää toki noudattaa varovaisuutta ja meidän päättäjien seurata tilanteen kehittymistä.

Vauhti kiihtyy, kuten iskelmässä lauletaan. Menossa on suurten asioiden syksy.

Kuntavaalit ovat käynnissä. Ennakkoon ehtii äänestää 8.6. saakka ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta.

Kuntavaalit ovat turhaan väheksytyt vaalit. Ne ovat ihmisten arjen kannalta monessa suhteessa itse asiassa tärkeimmät vaalit. Arkeemme vaikuttavista asioista todella monet päätetään juuri kotikuntiemme valtuustoissa.

Päiväkodit, koulut, kirjastot, harrastuspaikat, joukkoliikenne, kaavoitus, rakentaminen ja niin edelleen. Ei ole ihan sama, millaiset ihmiset näistä yhteisistä asioistamme ovat päättämässä.

Sote-uudistus toteutuessaan vaikuttaa kuntien tehtäviin, mutta silti kunnilla on jatkossakin keskeinen rooli arkemme asioissa.

Itse ajattelen niin, että ne palvelut, joita usein tarvitsemme, on hyvä olla lähellä. Kuntasuunnittelussa haluan riittävästi luonnonläheisyyttä. Pelkkää betoniviidakkoa en kannata. Puolueissa ja ehdokkaissa on eroja esimerkiksi näissä asioissa.

Kannustan vahvasti Sinua käyttämään äänioikeutta. Suomessa meillä sellainen on, ja sitä kannattaa arvostaa.

Kesäisin terveisin,

Antti K.

Valoa kohti

Tässä on takana melkoiset viikot, melkoiset päivät. Monikaan ei varmasti ole välttynyt kuulemasta eri viestintävälineistä hallituskauden puolivälin kehysriihestä tai ”JTS”-neuvotteluista eli julkisen talouden suunnitelman neuvotteluista vuosille 2023-2025. Näissä luodaan raamit sille, paljonko kyseessä olevina vuosina valtio voi rahaa käyttää, ja mihin se sitä käyttää. Ja toisaalta myös linjaa sille, millä se rahoitetaan. Näitä kehysneuvotteluita hallitus kävi tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään. Poikkeukselliset ajat, poikkeukselliset neuvottelut.

Vaikeusastetta lisäsi huomattavasti koronakriisi, joka on Suomeenkin aiheuttanut melkoisia vaikeuksia, myös taloudellisia. Niitä jälkiä pitää pikkuhiljaa alkaa siivoamaan.

Talous, työllisyys, valtion menot. Turve. Muiden muassa näistä tärkeistä teemoista ministerit joukkueineen neuvottelivat pitkiä päiviä, öitäkin. Otsikot kertoivat päivästä toiseen vaikeasta neuvotteluasetelmasta. Oli julkista puhetta kirstunvartijan roolin ottaneesta keskustasta, pääministerin tarjoamista kompromisseista, pehmeistä ja kovista työllisyyskeinoista. Viiden puolueen kesken riittää luonnollisesti erilaisia näkemyksiä. Itse olin jo jossain vaiheessa siivoamassa työpöytääni, niin vaikealta tilanne näytti. Hallitus todella oli lähellä kaatua. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että Suomen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Hallituksen kaatuminen olisi aiheuttanut Suomeen poliittisen kaaoksen, joka olisi voinut olla pitkäkestoinenkin. Se ei olisi ollut suomalaisten etu.

Riihineuvotteluissa oma joukkueeni Keskusta piti talonpoikaisen taloudenpidon puolta eli eletään suu säkkiä myöten. Menojen pitää vastata tuloja, ainakin pidemmällä tähtäimellä. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kestävän talouden perusta on korkea työllisyysaste ja yritysystävällinen toimintaympäristö. Pidimme kiinni siitä, että julkisen talouden velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen taittuu vuosikymmenen puolivälissä. Saimme lisäksi torjuttua suurimmat veronkorotussuunnitelmat ja tukikeinoja turvealan ihmisten akuuttiin suureen hätään. Työllisyydestä hallitus sai sovittua kokonaisuuden, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja työllisyyttä.

Eipä muuten vältytty leikkauksiltakaan. Ei niitä kukaan tietenkään halua, mutta ei niitä paetakaan voi jos rahat eivät riitä. Omalle hallinnonalalleni puolustushallintoonkin niitä valitettavasti tulee kohdistumaan vuodesta 2023 eteenpäin, mutta määrillä, joiden kanssa vielä pärjätään. Saimme vältettyä pahimmat leikkuriskenaariot neuvotteluissa.

Uskon, että hallituksen sopimalla paketilla pystymme laittamaan Suomen pyöriä pyörimään aivan hyvin. Täydellinen paketti ei ole, mutta kuten puheenjohtaja Saarikkokin totesi: harvemmin elämä on.

Varmasti kritisoitavia asioita kokonaisuudesta löytyy. Kuten myös hyviä elementtejä. Työn tekemisen verotusta ei kiristetä. Yrittämisen verotusta ei kiristetä. Autoilun ja liikenteen verotusta ei kiristetä. Sen sijaan verotuksen kotitalousvähennystä laajennetaan ja parannetaan.

Suunta on nyt ylöspäin koronakurimuksesta ja muutenkin. Yli puolitoista miljoonaa ihmistä on saanut ensimmäisen koronarokotteen, rokotetoimituksia tulee Suomeen nyt hyvällä tahdilla ja lähestyvä kesä on tuomassa pandemian keskelle positiivista kausivaihtelua. Yhteiskuntaa avataan asteittain. Talouden vankkurit saavat pian kunnon vauhdin alleen.

Joten valoa, kevättä ja kesää kohti.

Toivotan kaikille oikein leppoisaa, koronarajoitukset vielä huomioon ottavaa, vappua!

Hiljennymme pääsiäisen viettoon. Monelle pääsiäinen on tarkoittanut kautta aikain levon hetkeä kiireisen kevään keskellä, mahdollisesti reissua läheisten tai sukulaisten luo.

Tänä vuonna monet asiat ovat eri tavalla kuin aiemmin, mutta pääsiäisen perinteet tai mahdollisuus lepoon eivät ole kadonneet mihinkään. Vaalikaamme niitä nytkin.

Pääsiäisen sanoma sopii hyvin näihin viikkoihin ja kuukausiin. Kärsimyksen jälkeen tulee uusi aika.

KOKO MAAILMA on elänyt poikkeuksellista, raastavaa aikaa jo yli vuoden. Vuosi sitten pääsiäisenä olimme Suomessa eläneet poikkeusoloissa muutaman viikon. Yhteiskuntamme monet toiminnat jouduttiin laittamaan uuteen uskoon hyvin nopeassa ajassa.

Aika oli, ja on, haastavaa niin henkisesti kuin taloudellisesti, mutta Suomi selvisi pandemian ensimmäisestä vuodesta varsin hyvin. Tartuntamäärät olivat EU:n pienimpiä. Velkaa jouduimme ottamaan työpaikkojen säilyttämiseksi ja ihmisten tärkeiden palveluiden ylläpitämiseksi, mutta vähemmän kuin useammissa muissa maissa.

Kesällä saimme maistaa jo lähes normaalia elämää. Virus teki voimallisen ”comebackin” syksymmällä. Tämä ei ollut yllättävää, sillä virusten toiminnassa on kausivaihtelua ja kesällä niiden suhteen on yleensä seesteisempi vaihe. 

ROKOTTEITA kehitettiin koko viime vuosi ja saimme niitä ensimmäisen erän Suomeen tapaninpäivänä. Ensimmäisten rokotteen saajien joukossa oli teho-osastojen henkilökuntaa, jotka ovat eturintamassa pelastamassa ihmishenkiä.

Vaikka monesta tuntuu, että rokotukset etenevät kovin hitaasti, niin itse asiassa Suomi on niiden suhteen varsin hyvässä vauhdissa. Noin 16 prosenttia väestöstä on jo saanut rokotteen ensimmäisen annoksen ja näillä luvuilla olemme maailman rokotustehokkuudessa 8. paras. En pidä tätä ollenkaan hullumpana saavutuksena.

Muutamien viikkojen sisällä riskiryhmät on saatu rokotettua. Rokotetoimituksiin on kaiken lisäksi tulossa lisää vauhtia, mikä antaa valon pilkahduksia tulevaan. Miljoonas rokote annettiin tänään ja näillä näkymin jo parin kuukauden päästä suomalaisten enemmistö on rokotettu.

MEISTÄ JOKAINEN on varmasti väsynyt koronaan ja sen myötä tulleisiin rajoitteisiin. Vielä pitäisi kuitenkin jaksaa vähän aikaa. Elämme tartuntalukujen suhteen kriittisiä viikkoja.

Päivittäiset tartuntaluvut ovat olleet välillä jopa yli 800. Pahimman epidemia-alueen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntaluvut näyttävät kuitenkin olevan nyt hienoisessa laskussa. Tämä antaa toivoa, vaikka vielä ei pidä hengähtää helpotuksesta. Taistelu jatkuu.

Nyt olisi tärkeää varmistaa, että saisimme elää kesän melko normaaleissa olosuhteissa. Toivoa on. Valonpilkahduksia on. Mutta vielä on jaksettava.

EMME VOI tänä pääsiäisenä kokoontua yhteen tapahtumissa tai isolla porukalla kokkojen äärellä, mutta voimme muistaa läheisiämme muilla tavoilla.

Presidentti Niinistön viime vuonna toteama sanoma fyysisen etäisyyden, mutta henkisen läheisyyden ottamisesta, pitää kutinsa tässäkin hetkessä.

Rauhallista ja hyvää pääsiäistä kaikille.

Teinipojan surma Koskelassa on järkyttävä ja ahdistava tositarina lapsen kauheasta kohtalosta ja vaikeasta taipaleesta. Elämä jäi liian lyhyeksi. Ja sitäkin lyhyttä aikaa määrittivät pitkään jatkunut kiusaaminen, masennus, perheen voimien loppuminen. Yhteiskunta ammattilaisineen ja palveluineen ei kyennyt antamaan riittävää apua ja estämään tapahtunutta.

Tämä surullinen tapaus ei jätä rauhaan. Eikä sen pidäkään.

Suomi ei ole täydellinen tai kaikille hyvä yhteiskunta. Apua ja tukea tarvitaan koteihin enemmän, oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä. Opettajilla pitää työssään olla mahdollisuus nähdä ongelmat ajoissa ja puuttua niihin. Ja lastensuojelu, jonka ammattilaiset tekevät äärimmäisen vaativaa työtä, pitää saada toimimaan paremmin.

En väheksy aiemmin tehtyä eurojen lisäämistä ja lainsäädännön kohentamisesta. Varmasti niillä on saatu hyvää aikaan. Mutta työ on kesken. Kun kouluissa ja kodeissa asiat ovat paremmalla tolalla ja ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, vähenee tarve turvautua lastensuojeluun.

Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen, jolla on voimavarat olla tukena ja välittää. Kiusaamiseen ja masennukseen on puututtava ajoissa. Tässä emme onnistu tarpeeksi hyvin. Kun hehkutamme Suomen hyviä puolia, muistetaan myös asiat jotka on korjattava ja tapahtumat, jotka eivät saa koskaan enää toistua.

Blogi 9.2.2021

Pormestarimalli on Tuusulassa nähty – kunnanjohtajan paikka hakuun

Kirjoitan vaihteeksi blogiin paikallisesta asiasta, Tuusulan pormestarimallista. En ole kategorisesti pormestarimallia vastaan, siitä ei ole kysymys, se saattaa joihinkin isoimpiin kaupunkeihin sopiakin. Mutta kotikuntani suhteen en ole siitä tullut vakuuttuneeksi. Siksi jätin aloitteen, johon yhtyi valtuuston koko keskiryhmä (kesk+kd+rkp) ja ainakin yksi valtuutettu Tuusulan puolesta -ryhmästä.

Tuusula on vaalikauden 2017-2021 toteuttanut pormestarimalliin perustuvaa kuntajohtamisjärjestelmää. Kokeilun tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Pormestariohjelman keskeisistä tavoitteista on lipsuttu, eivätkä kuntalaiset tunnu ottaneen pormestarimallia omakseen. Yhden valtuustokauden kokeilun jälkeen onkin aika todeta, että tämä on nähty. Esitämme, että Tuusula palaa normaalin kuntajohtamisen aikaan.

Tuusulassa pormestarimalli on käytännössä tarkoittanut mm. sitä, että kunnalla on valtuustokauden 2017-2021 ollut palkattuina pormestari ja kaksi apulaispormestaria. Valinnat ovat tehneet kunnanvaltuuston suurimmat valtuustoryhmät keskuudestaan.

Vaalien jälkeen kunnassa laadittiin pormestariohjelma, jossa asetettiin valtuustokauden toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Monilta keskeisiltä osin ohjelman toteuttamisessa epäonnistuttiin. Kunnan taloutta ei saatu tasapainoon, eikä kunnan vetovoimaa kasvuun. Palvelupuolella päädyttiin kunnan kyläkouluverkkoa karsivaan linjaan.

Uuden valtuustokauden taitteessa on luonteva hetki tehdä ratkaisuja pormestarimallin jatkon suhteen. Neljän vuoden kokemusten perusteella voidaan hyvin vetää johtopäätös, ettei pormestarimalli Tuusulassa täyttänyt sille asetettuja odotuksia tai tavoitteita. Tätä kokeilua on turha jatkaa, tämä on nähty.

Esitämme, että pormestarimallista luovutaan ja Tuusulan kuntaa johdetaan jatkossa samaan tapaan kuin ylivoimaista valtaosaa Suomen kunnista. Ammattimaisen kuntajohtamisen mallin ovat valinneet myös lähes kaikki Tuusulan kaltaiset kehyskunnat.

Kun Tuusulan kunnanjohtajan paikka pannaan avoimeen julkiseen hakuun, siihen varmuudella saadaan tukku hyviä hakijoita, joilla on tehtävään vaadittavaa koulutusta, työkokemusta ja näyttöjä. Näistä valitkaamme pätevin ja lähdetään kehittämään Tuusulaa ammattimaisella otteella kohti uutta nousua.