Loppuvuoden kuulumisia

Ajattelin kirjoitella vielä kuulumisia näin joulun alla. 

Tässä ollut vähän kaikenlaista.

Palasin viime viikon keskiviikkoiltana Yhdysvalloista, jonne tein ensimmäisen työmatkani ministerinä. Ohjelmaan kuului osallistuminen Reagan National Defence Forum -konferenssiin ja Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministereiden tapaaminen. Voisi todeta, että olipa reissu! Aikataulu oli erittäin tiivis ja hukkaminuutteja ei kalenterissa pahemmin ollut. Reagan National Defence Forum -konferenssissa oli lukuisia paneeleita ja kahdenvälisiä tapaamisia. Konferenssi itsessään on merkittävä puolustusasioiden keskustelufoorumi, joka kokoaa yhteen puolustusalan asiantuntijoita ja päättäjiä.

Washingtonissa tapasin kollegani, Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esperin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Keskustelimme maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista sekä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Euroopassa ja globaalisti. Toki myös Itämeren seudun tilanne puhututti. Kävimme omista näkökulmistamme läpi alueen tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi ehdimme tapaamisemme aikana keskustella mm. kriisinhallintaoperaatioista, Nato-suhteista, Afganistanin tilanteesta ja aserajoitussopimuksista. Täytyy sanoa, että tapaaminen oli kyllä harvinaisen antoisa ja tehokas, sillä niin laajalla skaalalla ehdimme asioita käydä läpi. 

Yhdysvaltain työmatkan vuoksi minulta jäi väliin tämän vuoden Linnan juhlat, mikä tietysti oli harmillista. Onneksi itsenäisyyspäivä tulee joka vuosi, kiitos sotiemme veteraanien.

Ehtipä reissuni aikana vaihtua myös hallitus. Sanna Marinista tuli pääministeri tiistaina 10.12. Hallituskokoonpanoon tuli jonkin verran henkilömuutoksia, mutta hallitusohjelma pysyy samana. Itse saan kunnian jatkaa puolustusministerinä. Olen tähän tehtävään erittäin motivoitunut. 

Viimeiset vaiheet Suomen politiikassa ovat olleet suorastaan hengästyttäviä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei todellakaan ole puuttunut. Tällä hetkellä keskiössä on myös al-Holin leirin tilanne.

Mitään helppoa ratkaisua tähän ei ole ja asia on erittäin tunteita herättävä – eikä ihme. Vaakakupissa ovat lasten oikeudet ja oikeus elämään, ja toisaalta kansalaisten turvallisuus. Keskusta on linjannut tavoitteeksi, että lapset tulee hakea leiriltä, mutta naisia ei. Naiset ovat itse tiensä valinneet ja he ovat samalla vaarantaneet lastensa hyvinvoinnin viemällä heidät sotaa käyvälle alueelle. Lapset ovat osaansa syyttömiä.

Vaikea asia tämä on ratkaistavaksi, toimettomanakaan ei voi olla. Hallitus vastaa opposition esittämään välikysymykseen tiistaina 17.12.

Mutta vielä muutamia muita ministeriarjen asioita. Ennen Yhdysvaltain reissua ja hallituksen kaatumisvaiheita, on ollut ns. normiarkea eli eduskuntaryhmän kokouksia, ministeriryhmän kokouksia, ministeriön sisäisiä palavereja, sidosryhmien tapaamisia, median haastatteluja jne. 

Marraskuussa kävin pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa Tukholmassa. Kokouksen yhteydessä oli myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunnot. Käsittelimme pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaisia asioita kuten sotilastason yhteistyötä ja kokonaismaanpuolustukseen liittyviä asiakokonaisuuksia. 

Marraskuun 21. päivä on jäänyt erityisesti mieleeni. Tuolloin minulle luovutettiin Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka luovuttivat hallituksen puheenjohtaja, ministeri, Matti Louekoski ja toiminnanjohtaja Heikki Karhu. Olen tästä kunnianosoituksesta erittäin otettu. Rintamaveteraaniliiton edustajat perustelivat kunniamerkkiä erityisesti toimilla sotiemme veteraanien aseman parantamiseksi. Tällä viitattiin 1.11.2019 voimaan tulleeseen lakiin, joka merkittävästi parantaa veteraanien oikeuksia ja mahdollisuuksia kotipalveluihin. Sain itse kunnian olla vetämässä neuvotteluita viime vaalikaudella eri eduskuntaryhmien välillä ja onneksi pääsimme hyvään lopputulokseen asiassa.

Reilu pari viikkoa sitten oli Keskustan jalkautumistilaisuuksia ympäri Suomea. Itse jalkauduin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Väkeä oli niin kahviloissa kuin markkinoillakin oikein hyvin liikkeellä. Kansalaisten kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan aina liikenneasioista perheiden aseman parantamiseen. Hyviä kohtaamisia ja keskusteluita. 

Viime lauantaina esiinnyin Ylen Ykkösaamussa ja julkaisin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa yhteiskirjoituksen maidemme välisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä. Mikään ihan uusi asia tämä maidemme välinen yhteistyö ei ole, sillä yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuonna 2015. Olennaista yhteistyössä ovat mm. yhteiset harjoitukset ja ennakkovalmistelut. 

Olin luvannut palata Suomi-Ruotsi –puolustusyhteistyön kuvioista, kun lumi saadaan maahan. Moni taho tarttuikin tähän lausahdukseeni hanakasti. No, ihan kaikkialla lunta ei vieläkään ole ehtinyt tulla, mutta ehkäpä sanomamme kuitenkin saavutti kaikki kiinnostuneet. 

Ennen joulua eduskunnassa käsitellään vielä budjettiasioita. Niiden puitteissa meneekin tämä viikko vielä kokonaisuudessaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Blogi 12.11. 

Marraskuun kuulumisia

Tässä on viimeisten viikkojen aikana ollut taas monenlaista. Lupasin alkusyksystä kirjoittaa aika ajoin kuulumisia blogin muodossa ja nyt tuli sopiva hetki luoda taas katsausta siihen, mitä kaikkea on tapahtunut. 

Viimeksi kirjoitin mm. siitä, että Suomi ei myönnä uusia asevientilupia Turkkiin sen Pohjois-Syyriaan kohdistamien iskujen vuoksi. Päätös on edelleen voimassa. 

Kuluneen kuukauden aikana on ollut monenlaista reissua ja tapahtumaa. Yksi mielenkiintoisimmista oli matka Libanoniin tutustumaan suomalaisten rauhanturvaajien toimintaan UNIFIL-operaatiossa. Suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kyseisessä operaatiossa jo peräti neljällä eri vuosikymmenellä. Tapasin reissun aikana myös Libanonin puolustusministeri Elias Bou Saabin. Matka oli hyvin informatiivinen ja avartava. Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä alueen vakauden ja rauhan eteen. Suomi on ylipäätään haluttu ja arvostettu rauhanturvakumppani. Saamme olla tästä erittäin ylpeitä. 

Lokakuun loppupuolella osallistuin Naton puolustusministerikokouksen työillalliselle Brysselissä. Työillallisen teemana olivat hybridiuhkien torjuminen ja kriisinsietokyvyn parantaminen. Illalliselle osallistui myös Ruotsin ja muiden EU-maiden kollegoita. Tapaamisen aikana käytiin hyviä keskusteluita mainitsemistani teemoista. Ihan pienistä asioista ei muuten ole kyse ja kumppanimaiden on hyvä pitää näistä toisiaan kartalla puolin sun toisin.

Aivan lokakuun lopussa sain tutustua Merivoimien toimintaan miinalaiva Hämeenmaalla. Neljän tunnin vierailu piti sisällään niin briifausta Merivoimien toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista kuin itse miinalaivan tiloihin ja ihmisiin tutustumista. Ei voi muuta sanoa kuin että meillä on huikeaa osaamista tässäkin suhteessa ja merellinen puolustuskykymme on luotettavissa käsissä. Mieltäni lämmitti erityisesti myös paikalla olleiden varusmiesten tapaaminen. Näillä nuorilla miehillä ja naisilla oli motivaatio huipussaan! Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. 

Muuten viikot koostuvat lukuisista eri briiffauksista, sidosryhmien tapaamisista ja median haastatteluista. Briiffauksia on laidasta laitaan ja tietoa pitää omaksua paljon ja monesti nopealla aikataululla. Suurten tietomäärien omaksuminen kuuluu olennaisena osana tähän hommaan. Täytyy antaa kiitos oman ministeriöni virkamiehille ja avustajilleni selkeistä ja napakoista briifeistä. Asiat tapahtuvat sotilaallisen jämptisti ja mallikkaasti.

HX-hankkeen osalta haluan mainita tarkennettujen tarjouspyyntöjen lähettämisen viidelle eri tarjoajalle lokakuun viimeisenä päivänä. Tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville tarjoajille: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafaele (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Vastauksia tarkennettuun tarjouspyyntöön odotetaan 31.1.2020 mennessä. Hintakatto tarjouspyynnöissä on 10 miljardia euroa ja hintakaton puitteissa on rakennettava suorituskyvyn kokonaisuus, joka sisältää paitsi koneet ja niiden asejärjestelmät, myös muut HX-järjestelmän vaatimat osat. Summa on suuri, mutta samalla on hyvä muistaa, että hankinnoilla on vaikutus puolustuskykyymme aina jopa 2060-luvulle saakka. Ihan joka vuosi tai vuosikymmen näitä ei tehdä. Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähetetään 2021 syksyllä.

Eilen pidin puheen Maanpuolustuskurssi 231:n avajaisissa. Puheessani nostin esille erityisesti kyberturvallisuusasiat. Puheeni on luettavissa puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi

Tänään olin Brysselissä EU:n ulkoasianneuvoston puolustusministereiden kokouksessa. Kävimme keskustelua etenkin pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja puolustusaloitteiden välisistä yhteyksistä. Kävimme myös läpi EU:n kuutta sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota. Suomi on niistä mukana kolmessa. Hyvä päivä taas niin asioiden kuin kohtaamisten puolesta. 

Loppusyksyn terveisin,

Antti

Tässä on taas kulunut pari viikkoa edellisestä blogikirjoituksesta. Olen ajatellut, että kirjoitan aika ajoin ministeriarjestani. Minulle on esitetty kovasti toiveita siitä, että kertoisin, mitä kaikkea tämä ministerihomma pitää sisällään. No, kaikenlaista.

Täytyy sanoa, että hektisiä nämä kuluneet kaksi viikkoa ovat taas olleet, ja itse asiassa eilinen ja keskiviikko taisivat olla ministeriurani tähänastisista päivistä haastavimmista päästä.

Ennen näitä päiviä ehdin mm. toissa maanantaina käydä Ranskan entisen presidentin Jacques Chiracin hautajaisissa Pariisissa. Sain tehtäväkseni edustaa Suomea. Merkittävä mies sai arvoisensa hautajaiset. Hautajaisista poistuttaessa sain kunnian vaihtaa muutaman sanan Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin kanssa. Hän mainitsi minulle Ahvenanmaan vierailustaan. Muuten viime viikolla oli ministeriarjen rutiineja kuten ministeriryhmää, täysistuntoja, kyselytunti ja sidosryhmien tapaamisia.

Mutta tosiaan tämä viikko onkin ollut melkoinen. Turkin sotilaallinen operaatio Pohjois-Syyriaan on erittäin vakava ja tuomittava teko. Suomi on myöntänyt puolustustarvikkeille vientilupia Turkkiin, mutta uusia lupia ei tällä hetkellä myönnetä Syyriaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Paljon on ollut keskustelua siitä, että miksi Turkkiin on ylipäätään viety puolustustarvikkeita aikojen saatossa ja miksi esimerkiksi vielä syyskuussa valtioneuvosto myönsi uuden luvan. Tämä kyseinen vientilupa koskee miehittämättömien ilma-alusten lähetysalustojen (2 kpl) ja niihin liittyvien varaosien, adaptereiden, dokumentaation ja teknisen tuen vientiä Turkkiin. Tuotteiden loppukäyttö on maalilennokkitoiminta, jolla harjoitellaan ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä.

Jokaisen vientiluvan ulko- ja turvallisuuspoliittinen arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa on keskeistä arvioida sekä hakijaa ja loppukäyttäjää että määrämaata ja lähialuetta. Vientilupaa koskevan tuotteen ominaisuudet ja niille esitetty käyttötarkoitus ovat myös olennainen osa harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan suorittaa ulkoministeriö. Kokonaisharkinnan pohjalta katsottiin, että tälle tuotteelle vientilupa voidaan myöntää.

Korostan, että ihan herkästi näitä lupia ei myönnellä ja mitä tahansa ei viedä minne tahansa. Turkkiinkaan ei ole varsinaista raskasta aseistusta viety. Viime vuosien merkittävimmät viennit Turkkiin ovat olleet suojausterästä.

Tällä viikolla on käsitelty valtion talousarvioesitystä ensi vuodelle. Eilen kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely täysistunnossa. Kyselytunnista muuten sen verran, että minulle esitettiin vasta nyt ensimmäistä kertaa kysymys ministerinä ollessani. Olinkin hieman aavistellut, että Turkin tilanne ja asevienti herättää kysymyksiä.

Mutta tosiaan kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely. Viiden minuutin puheeni jälkeen alkoi debatti. Kansanedustajat esittivät kymmeniä kysymyksiä laidasta laitaan aina puolustuskiinteistöistä Raaseporin tapaturmaan. Tulitus oli melkoinen, mutta taisin selvitä aivan kunnialla.

Huomenna onkin kotikonnuillani Tuusulassa vielä pari tilaisuutta, joissa minulla on puheenvuorot. Sitten viikko taitaakin olla paketissa.

Blogi 27.9.19

Ministeriarkea

Keskustan Kouvolassa järjestetystä ylimääräisestä puoluekokouksesta on kulunut nyt lähes kolme viikkoa. Ministeriarki palautti elämän uomiinsa hyvin nopeasti. Tekemistä ja vauhtia näissä hommissa riittää.

Vaikka puheenjohtajavaalin lopputulos ei ollut se, mitä toivoin, annoin ja annan kaiken tukeni kilpakumppanilleni Katri Kulmunille. Toivon tätä myös muilta. Ajat ovat Keskustan kannalta äärimmäisen haastavat ja puheenjohtajan tehtävä ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Näen kuitenkin samalla myös toivoa. Keskikentän äänelle ja ratkaisuille on tilaa tässä polarisoituneen keskustelukulttuurin maailmassa. Keskusta on ratkaisukeskeinen puolue ja meidän sanomallemme on kysyntää, mutta sanomaa tulee terävöittää ja selkeyttää. Ajan kanssa se onnistuu.

Mutta siihen ministeriarkeen. Puoluekokouksen jälkeen ei ollut aikaa jäädä ihmettelemään. Arki alkoi heti seuraavana maanantaina puheella Puolustusvoimien ylemmän johdon kurssilla. Viikko piti sisällään myös ministerin johtoryhmän kokouksen, iltatilaisuuksia, puoluehallitusta, tasavallan presidentin tapaamisen, mediahaastatteluita ym.

Viimeisten kahden viikon aikana merkittävä tapahtuma oli päätöksen saaminen Laivue2020-hankkeesta. Valtioneuvoston yleisistunto päätti 19.9., että Puolustusvoimat hankkii neljä monitoimikorvettia Rauma Marine Constructions -telakalta. Hankkeen kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa.  Laivat rakennetaan Raumalla ja taistelujärjestelmien päätoimittaja on ruotsalainen Saab.  Hankinta on merkittävä huoltovarmuuden ja työllisyyden kannalta ja varmistaa merellistä turvallisuuttamme aina 2050-luvulle saakka. Kaikkine kerrannaisvaikutuksineen työllistävä vaikutus on jopa 6000 henkilötyövuotta. Olen tyytyväinen tähän päätökseen.

On tässä tullut oltua myös reissun päällä melko ahkerasti. Viime viikon perjantaina kävin Alankomaiden Hilversumissa E12-maiden puolustusministerikokouksessa.

Allekirjoitimme siellä kollegoideni kanssa interventioaloitetta koskevan asiakirjan ja keskustelimme maaryhmän yhteistyön edistymisestä, laajentumisesta ja viestinnästä. Suomi on aktiivisesti mukana eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä- ja verkostoissa. Tarkoitukseni on avata puolustusyhteistyötä ja siihen kytkeytyviä verkostoja myöhemmin erillisessä blogikirjoituksessa. On hyvä avata tarkemmin, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

Tämän viikon maanantaina pidin puheen Maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puheessani nostin esille sen, että meidän tulee huolehtia uskottavasta kansallisesta puolustuksesta ja sen riittävästä resursoinnista. Tulevinakin vuosina Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Viikkooni mahtui myös tutustuminen Rauman telakkaan ja vierailu Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Raumalla tapasin RMC:n johtoa ja median edustajia. Puitteet työn aloittamiselle ovat hyvät. Maavoimien vierailulla taas sain tutustua maavoimien toimintaan, valmiuteen liittyviin asiakokonaisuuksiin sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Lisäksi tapasin henkilöstöryhmiä. Molemmat vierailut olivat antoisia ja on hyvä nähdä toimintaa paikan päällä. Ensi viikolla suuntana onkin sitten Merivoimat.

Vierailuiden ja kokousten lisäksi olin keskiviikkona A-Studiossa keskustelemassa hävittäjähankinnasta Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ja kokoomuksen Sofia Vikmanin kanssa. Kyse on siitä, että nykyiset Hornet-hävittäjät vanhenevat 2020-luvulla, ja niiden korvaajan valinta on työn alla. Keskustelua käytiin ihan rakentavassa hengessä. Hävittäjähankinta on Suomen historian merkittävimpiä ja se pitää hoitaa vastuullisella  ja pitkäjänteisellä tavalla. Lopullinen hankintapäätös tehdään vuonna 2021. Palataan tähänkin aiheeseen.

Uuden punamultahallituksen ensimmäinen budjetti on valmis. Paketissa huomioidaan etenkin lapset ja vähävaraiset vanhukset. Moni lapsiperhe ja moni ikäihminen on tiukoilla arjessaan.

Samalla kylvetään kasvun siemeniä, kun satsataan koulutukseen, liikenneverkon kuntoon ja työllisyystoimiin.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamiseksi tehdään tuntuvia taloudellisia lisäyksiä. Kovasti tarpeellisia ratkaisuja ovat myös esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisän korotus (10€/kk) sekä opiskelijoiden huoltajakorotuksen nosto (25€/kk). Lapsiperheköyhyys on todellinen ongelma ja näissä kodeissa jokaisella eurolla on merkitystä. Samasta syystä pienimpien eläkkeiden viidenkympin korotus kuukaudessa on iso juttu.

Puolustusministerinä pidän myös hyvänä, että ensi vuonna kertaamassa käy 1200 reserviläistä enemmän kuin tänä vuonna. Turvallisuutta pönkitetään myös palkkaamalla lisää poliiseja kenttätyöhön. Ja lisää aiotaan palkata myös jatkossa, kunhan Poliisiammattikorkeakoulusta konstaapeleita valmistuu.

Paljon muutakin myönteistä kokonaisuudesta löytyy myös mm. yrittäjyyden, maatalouden ja koulutuksen kannalta. Hyviä uutisia ja uusia panostuksia tarvitaan myös jatkossa. Se on mahdollista, jos punamultahallitus onnistuu siinä missä viime hallituskin: yrittämisen pitää olla kannattavaa ja yhä useammalle pitää saada töitä. Samoin jokainen suomalainen ja koko maa on pidettävä mukana.

Hyvät ystävät ja rakkaat keskustalaiset,

kansanvalta on puhunut, pulinat pois. Täytyy tunnustaa, että keskustan puheenjohtajavaali ei mennyt, kuten toivoin. Mutta niin on hyvä kuin käy.

Tärkeintä on, että Keskusta menee eteenpäin. Minulle on ollut kunnia saada kisata minulle rakkaan Keskustan johtotehtävistä. Tilaisuudet ympäri maata ovat olleet huikeita. Tuvat ovat olleet täpötäynnä, kun väki on lähtenyt liikkeelle Keskustan ja Suomen asia mielessä. Tällaista ei ole hetkeen nähty. Keskustan sanoma kiinnostaa. Kierroksella näkemäni lupaa Keskustalle hyvää.

Katri, sinulle vilpittömät ja lämpimät onnittelut. Oli hienoa käydä kisaa kanssasi. Olet tämän voiton ansainnut, onneksi olkoon!

Haluan todella lämpimästi kiittää kaikkia kampanjassa mukana olleita, minua tukeneita ja muutoin hengessä mukana olleita. Teimme hienon tuloksen! Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta, en tule koskaan unohtamaan tätä. Erityiskiitos kampanjapäällikölleni Hanna Markkaselle upeasta työstä, jonka teit kampanjan eteen. Kiitos.

Nyt meidän keskustalaisten on mentävä eteenpäin yhtenäisenä joukkueena. Ei enää kahta porukkaa, vaan yksi porukka, yksi entistä vahvempi Keskusta.

Keskustaa tarvitaan. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun miettii, millaisia ratkaisemattomia ongelmia tässä maassa on, ja mitä kaikkea tulevaisuus eteemme tuo.

Keskustaa tarvitaan myös sillanrakentajana. Yhdistämään ihmisiä, ja tuomaan ihmisten ääni ja arjen kaiku päätöspöytiin. Ratkaisujen lisäksi meidän tehtävämme on tuoda myös sydämen sivistystä ja malttia yhteiskunnalliseen keskusteluun, sitä nimittäin tarvitaan. Keskustalaisille ratkaisuille on kipeä tarve tämän päivän polarisoituneessa keskusteluympäristössä.

Annan Katri Kulmunille täyden tukeni. Keskusta nousee yhdessä tekemällä, ja lupaan tehdä kovaa työtä keskustalaisten puolesta omalta paikaltani. Näytetään yhdessä, että täältä kyllä pesee!