Blogi

Järeät keinot käyttöön

10.02.2019 - Blogi

Olemme saaneet lähes päivittäin lukea uusia ikäviä uutisia isoista ja merkittävistä vanhuksiin kohdistuneista laiminlyönneistä. Toistuvasti laiminlyönnit sattuvat nimenomaan alan suurille toimijoille, jotka ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla ja laajentaneet toimintaansa eri puolille maata. Laiminlyönnit likaavat myös hyvin toimivien yritysten ja pk-yritysten mainetta.

Vaikuttaa siltä, että yritysten voittoja on kasvatettu suurella riskillä inhimillisen ja laadukkaan hoidon kustannuksella. Tällaista ei pidä hyväksyä. Lisäksi joutuu kysymään, onko sama meininki päällä myös vammaispalveluissa?

Törkeästi toimineiden yritysten pitäisi kantaa vastuuta myös siitä, millaisen vahingon ne ovat aiheuttaneet hoiva-alan houkuttelevuudelle työpaikkana.

Ministeri Saarikko (kesk) piti hoiva-alan toimijoiden kanssa työkokouksen helmikuun alussa. Kokouksessa päädyttiin 25 toimenpiteeseen, joilla alan toimintaa tervehdytetään. Alan toimijat lupautuivat sitoutua toimenpiteisiin. Mutta ehkäpä tarvitaan vielä esillä olleitakin järeämpiä keinoja.

On syytä selvittää väärin toimineihin yhtiöihin kohdistuvia sanktioita mahdollisten sopimussanktioiden lisäksi. Voidaanko pahoista hoivapalveluvelvoitteiden laiminlyönneistä asettaa esimerkiksi yhteisösakko ja tilapäinen kielto voitonjaolle?

Vastuualansa puolesta em. asia kuuluu oikeusministeri Häkkäsen (kok) pöydälle. Olisi perusteltua, että hän ryhtyy asiassa ripeästi toimiin ja selvityttää tarvittavat lakimuutokset, joilla alan mädät omenat karsitaan pois.

Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Nyt esille tulleiden laiminlyöntien selvitys tulisi aloittaa pikaisesti erityistarkastuksilla. Erityistarkastusten kustannukset tulisi sälyttää väärin toimineiden yhtiöiden vastuulle.

Eduskunnan tiukka kevätkausi

16.01.2019 - Blogi

Eduskunnan kevätistuntokausi alkoi. Se jatkuu maaliskuun puolivälin paikkeille, ja sen jälkeen on muutama viikko vaalikamppailua, ja eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Ennen sitä on vielä paljon tehtävänä. Isoimmat asiat ratkaistavana eduskunnan keväässä ovat sote-uudistus ja tiedustelulait, mutta kymmeniä pienempiä lakiesityksiä on myös käsittelyssä.

Sote-uudistusta on nyt eri muodoissaan yritetty monen eri hallituksen toimesta saada aikaiseksi jo yli kymmenen vuotta. Nykyisessä versiossakin on varmasti pulmansa, mutta jossain vaiheessa on vain todettava, että nyt on hiottu riittävästi, on aika tehdä päätöksiä. Se aika on omasta mielestä tänä keväänä. Jos päätökset lykkääntyvät tai sote-uudistus kaatuu, on satavarmaa, että seuraava hallitus joutuu sen taas ottamaan työlistalleen. Taas kuluisi vuosia ja vuosia, vaikka yhteiskunnassa olisi paljon muutakin korjaamisen tarvetta. Toivon todella, että tämä saadaan siis nyt ratkottua.

Tiedustelulakien osalta tilanne näyttää varmemmalta. Joulun alla käytyjen neuvottelujen pohjalta on puolueiden kesken päästy varsin laajaan yhteisymmärrykseen ja lait saadaan keväällä voimaan. Tiedustelulaeilla vahvistetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Mutta on muutakin. Tulossa on esimerkiksi hallituksen lakiesitys, jolla ulkomaiselle rekkaliikenteelle määrätään maksut suomalaisten teiden käytöstä. Tällä hetkellähän suomalaiset rekat maksavat useimmissa EU-maissa, mutta meidän teillämme on saanut huristella vapaasti ja maksutta. Nyt esityksenä on se, että ulkomainen raskas liikenne jatkossa osallistuu suomalaisen tieverkon ylläpidon kustannuksiin. Pidän esitystä perusteltuna.

Mainittakoon myös, että lakiesitys kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden lakkautuksesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksellä lakkautetaan entiset sopeutumiseläkkeet, joita on voinut saada aina eläkeikään saakka, vaikka olisi esimerkiksi nelikymppisenä tippunut eduskunnasta. Vanha malli on ollut kohtuuttoman antelias, eikä istu yhteen ihmisten yleisen oikeuskäsityksen kanssa. Tämä loppuu ja tilalle tulee lyhytaikaisempi sopeutumisraha, jota voi saada korkeintaan 1-3 vuotta riippuen siitä, kuinka pitkään on toiminut kansanedustajana. Pidän tärkeänä, että asia saadaan käsiteltyä nykyisen eduskunnan aikana, eikä päätös siirry enää eteenpäin.

Paljon muutakin tavaraa on, mutta mainittakoon nämä nyt tässä.

Pikkuhiljaa katsetta on syytä siirtää myös kohti huhtikuun eduskuntavaaleja ja tulevaa vaalikautta. Kulunut vaalikausi on ollut niukkaa aikaa, kun valtiontaloutta on laitettu kuntoon. Kun vaalikausi vajaat neljä vuotta sitten alkoi, valtio velkaantui hurjaa tahtia. Se kehitys on nyt viimein saatu hallintaan, joskin se on vaatinut useita viheliäisiä säästöjä ja vaikeita uudistuksia. Työttömyyttä on myös saatu painettua selvästi alaspäin ja maan talous kasvaa. Tulevalla vaalikaudella voidaan tältä pohjalta tehdä jo jonkun verran parannuksiakin, siinäkin mielessä kevään vaaleihin on parempi lähteä kuin neljä vuotta sitten.

Olen itse ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. Vaalityötäni ryhdytään pikkuhiljaa suunnittelemaan ja aktiivista kampanja-aikaa on maalis-huhtikuu. Jos haluat mukaan vaalityöhön, laita ihmeessä mailia vaalipäällikölleni Terhi Haapaniemelle, terhihaapaniemi@gmail.com. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. 

Talvisin terveisin,

Antti Kaikkonen

Joku roti

13.01.2019 - Blogi

Viime päivinä on käyty keskustelua vakavasta ongelmista, seksuaalirikoksista. Niitä tapahtuu maassamme huomattava määrä. Maahanmuuttajat ovat määräänsä nähden yliedustettuina näissä tilastoissa. Yksikin tapaus on liikaa.

Näin ei voi jatkua, joku roti pitää olla. Tähän on saatava muutos.

Koollekutsumani eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokous päätti toimenpiteistä, joilla seksuaalirikoksia estetään jatkossa entistä tehokkaammin.

Sovimme, että eduskunnassa jo käsittelyssä olevat lakiesitykset priorisoidaan siten, että niistä saadaan päätökset 15.3.2019 mennessä.

Päätös koskee kolmea lakihanketta.

1) Lakiesitys rikoslain muuttamisesta
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisättäisiin törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös. Sovimme, että valiokuntakäsittelyssä on kiristettävä myös törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia.

2) Lakiesitys poliisin henkilötietolaista
Laissa parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia käyttää monipuolisemmin olemassa olevilla toimivaltuuksilla saatuja henkilötietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Lakiesitys on merkityksellinen erityisesti seksuaalirikosten torjunnassa ja on tärkeää viedä se ripeästi läpi.

3) Lakiesitys kansalaisuuslain muutoksesta
Lakiesityksessä rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Näitä rikoksia olisivat sellaiset Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneet vakavat maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset. Velvoitamme hallituksen nopealla aikataululla arvioimaan mahdollisuuden täydentää esitystä törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla.

Painotimme myös, että hallituksen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota erilaisiin seksuaalirikoksia ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Nettipoliisitoiminnalla, poliisin rikostutkinnalla, valistuksella ja rikoksen uhrien auttamisella on oltava riittävät resurssit.
Turvapaikanhakijoiden osalta painotimme riittävän vahvaa maamme kielen, kulttuurin ja lainsäädännön opetusta.

Saimme näissä asioissa aikaiseksi poikkeuksellisen yhteistyön yli puoluerajojen. Siellä, missä on tahtoa, on tie.

Armoa autoilijoille

17.12.2018 - Blogi

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Edes täällä Uudellamaalla joukkoliikenne ei ole niin kattavaa, että kaikki voisimme sen varassa elää. Hyvä, että jotkut voivat. Mutta moni tarvitsee autoa, eikä siitä pitäisi nyt sentään ihan mahdotonta syntiä tehdä, sanon minä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä myös täällä Suomessa.

Suomen on tehtävä oma osansa, ei vähempää. Samalla on kuitenkin ennen muuta poliittisten päättäjien vastuulla pitää visusti huolta siitä, että ihmisten arjen ja koko maan elämisen edellytysten kannalta ei mennä kohtuuttomuuksiin.

Äskettäin julkaistuilla liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotuksilla on oikea tavoite. Valitettavasti osa ehdotuksista kuitenkin kohtuuttomasti hankaloittaisi ihmisten arkea ja lisäisi kustannuksia. 

Autoja tarvitaan liikkumiseen, maaseudun lisäksi myös useimmilla kaupunkialueilla. Siksi työryhmän ehdotukset esimerkiksi tuntuvista polttoaineverojen korotuksista ja uusista tiemaksuista ovat kaukana ihmisten arjesta ja todellisuudesta.

Realismia ei myöskään ole, että ihmisillä olisi yhtäkkiä mahdollisuus mittavasti ostaa uusia autoja, etenkään työryhmän väläyttämiä sähköautoja. Ne ovat ainakin toistaiseksi useimmille suomalaisille yksinkertaisesti aivan liian kalliita.

Totta kai myös autoilusta on tulevaisuutta silmällä pitäen tehtävä ympäristöystävällisempää. Uudistukset on kuitenkin toteuttava asteittain ja myös pieni- ja keskituloisten kannalta reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Järki siis käteen.

Olisi toivottavaa, että myöskään Helsingin kaupunki ei tekisi autoilua kohtuuttoman hankalaksi. Tällaisia ajatuksia siellä tuntuu ilmassa olevan, esimerkkeinä ajatukset pääväylien muuttamisesta ”kaupunkibulevardeiksi” ja ajatukset tietullien käyttöönotosta.

Harvemmin täältä muualta Uudeltamaalta Helsingissä ihan pelkästään huvin vuoksi käydään. Yleensä siinä on kyse työstä tai palveluista. Osa pääsee junalla, ja se on mainio asia. Kiskoja tarvitaan lisääkin. Mutta antakaa meille autoilijoillekin armoa. Emme me pahuuttamme autolla liiku.

Toivotan hyvää Joulun aikaa kotisivujeni vierailijoille.

Veljet samalle viivalle

24.10.2018 - Blogi

Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Koettelemus oli kova, ja moni kaatui taistelurintamalle.

Sodan jälkeen näistä ihmisistä tuli äitejä ja isiä, myöhemmin isovanhempia. Arkisia asioita hoidettiin, opiskeltiin, tehtiin töitä. Sodan elänyt sukupolvi rakensi sitä Suomea ja niitä hyvinvointipalveluita, joista me kaikki saamme nyt osaltamme nauttia.

Sodan jälkeinen arki ei ollut helppo. Kotiin palasi tuhansia pysyvän vamman saaneita. Nuorimmat rintamalle lähtijät olivat vasta 16 -vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistunut ei koskaan päässyt takaisin kotiin. Veteraanien keski-ikä on nyt jo yli 93 vuotta. Reilu vuosikymmen sitten elossa oli 85 000 veteraania. Vuoden 2018 alussa joukossamme eli vajaa 14.000 sotiin osallistunutta miestä ja naista.

Ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. Ja heidän henkisestä perinnöstään ja vapaasta, itsenäisestä isänmaasta on pidettävä huolta myös sen jälkeen, kun aika on viimeisestäkin veteraanista jättänyt.

Veteraanijärjestöt ovat käyneet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa arvokasta vuoropuhelua useamman vuoden ajan. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin toive veteraanien koti- ja avopalveluiden saamiseksi koskemaan kaikkia sotaveteraaneja. Tällä hetkellä sotainvalideilla on oikeus laajoihin palveluihin, mutta rintamaveteraaneilla oikeudet ovat olleet selvästi kapeammat.

Eduskuntaryhmien kesken johdollani käydyt keskustelut toivat viimein tänä syksynä tulosta. Kaikkien eduskuntaryhmien ja maan hallituksen yhteinen päätös on, että rintamaveteraanien kotipalveluoikeudet laajennetaan samaan tasoon sotainvalidien kanssa. Lakialoite asiasta on juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Jokainen veteraani saa jatkossa oikeudet yhdenvertaisiin kotipalveluihin, kotipaikasta tai sotakohtalosta riippumatta. Tämä on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti merkittävä ja tärkeä päätös.

Veljet samalle viivalle, kuten veteraanit itse sanovat.

Surullisia uutisia

29.09.2018 - Blogi

Valitettavasti joudun kertomaan, että olemme päätyneet Sadun kanssa siihen, että eroamme. Olemme tänään jättäneet yhteisen avioerohakemuksen. Kyse ei ole hetken mielijohteesta, vaan tämä on hyvin pitkän harkinnan tulos. 

Olemme olleet yhdessä reilut 12 vuotta. Siihen on mahtunut paljon ilon ja surun hetkiä, niitä myötä- ja vastamäkiä.

Arvaan, että tämä tieto on ikävä uutinen monelle, jotka ovat niitä kanssamme eri tavoin myötäeläneet. Toivomme kuitenkin ymmärrystä ratkaisullemme. Voin vakuuttaa, että emme ole luovuttaneet helpolla, vaan aina yrittäneet jatkaa yhdessä eteenpäin.

Satu on kertonut erostamme tällä samalla foorumilla (FB). Mitään lisättävää meillä tähän asiaan ei ole, mikä mahdollisesti asiasta kiinnostuneelle medialle ystävällisesti todettakoon.

Olemme saaneet kasvattaa kahta meille sijoitettua lasta, ja niin teemme vastakin. Erosta huolimatta tulemme huolehtimaan, että heillä on kaikki hyvin. He ovat meille hyvin rakkaita, ja jatkoaskelia teemme heidän etuaan silmällä pitäen.

Moni joutuu elämässään eron kokemaan, joko omalta kohdalta, tai läheiseltä. Ei sellaista kukaan toivo, kun naimisiin menee. Tuskin erot koskaan helppoja ratkaisuja ovat, ei tässäkään tapauksessa. 

Takki on juuri nyt aika tyhjä, enkä pysty nyt viisaita sanoja oikein sen enempää löytämään.

Mutta Satu, iso ja lämmin kiitos Sinulle kaikesta.