Referaatti 13.4.2016

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen: YK:lle viimeinkin naispääsihteeri

”YK:ssa on meneillään yksi maailman tärkeimmistä valintaprosesseista kun pääsihteeri Ban Ki-Moonille etsitään seuraajaa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että YK:n jäsenvaltioiden on vihdoin aika valita naispääsihteeri johtamaan YK:ta.

Järjestöllä on ollut jo kahdeksan pääsihteeriä, jotka ovat kaikki olleet miehiä. Nyt on aika rikkoa tämä lasikatto ja valita pääsihteeriksi nainen.

Kyseessä ei ole mikä tahansa tehtävä, sillä pääsihteerin tulee puhua 7 miljardin ihmisen puolesta. Siksi YK tarvitsee vahvan johtajan, joka voi johtaa myös omalla esimerkillään.

Naiset ovat edelleen alisteisessa asemassa hyvin monessa valtiossa ja kulttuurissa eri puolilla maapalloa. Ensimmäinen naispääsihteeri olisi tärkeä signaali sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta.

Tähän mennessä pääsihteerikisaan on ilmoittautunut yhdeksän ehdokasta, joista neljä on naisia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomelle tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti, joten myös Suomen on syytä tukea naisehdokkaita.

Meneillään oleva valintaprosessi on aiempaa avoimempi ja läpinäkyvämpi, mikä on erittäin tärkeää, jotta kaikki jäsenmaat voivat tuntea valittavan pääsihteerin omakseen. Avoimempi ja läpinäkyvämpi YK on kaikkien jäsenmaiden etu.

On jo korkea aika, että YK saa ensimmäisen naispääsihteerinsä”, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen puhui Helsingissä parhaillaan järjestettävän nuorten YK-konferenssin avajaistilaisuudessa keskiviikkona 13.4.2016.

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen:

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen on tyytyväinen hallituksen aikeisiin parantaa omais- ja perhehoitajien asemaa.

– Omais- ja perhehoitajat tekevät erittäin tärkeää ja arvokasta työtä. Olen iloinen, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina heidän asemaansa  pystytään hieman parantamaan, Kaikkonen sanoo.

Hallitus on jättänyt lausuntokierrokselle luonnoksen omais- ja perhehoitolain muutoksesta, jossa on monta pientä parannusta omais- ja perhehoitajien asemaan.

Hallituksen esittämän lakimuutoksen myötä sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat tulevaisuudessa vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saisivat vähintään kolme samoin edellytyksin kuin nytkin. Nykyisellään ja myös jatkossa kunnat voivat oman harkintansa mukaan tarjota omaishoitajille useammankin vapaan päivän.

– Kuntakohtaisia eroja on paljon, mutta nykyisellään kaikilla omaishoitajilla ei välttämättä ole vapaapäiviä lainkaan. Vapaapäivät auttavat omaishoitajia jaksamaan paremmin, ja siksi lakimuutos olisi erityisen merkittävä ja tärkeä, Kaikkonen perustelee.

– Vaikka omaishoitajien asema yleisesti ottaen näillä muutoksilla paranee, lain jatkotyössä täytyy vielä varmistaa, ettei kenenkään asema nykyisestä näillä lakimuutoksilla heikkene, Kaikkonen jatkaa.

Lisäksi perhehoitajien vähimmäispalkkiota ollaan korottamassa 80 eurolla kuukaudessa, ja myös heidän vapaapäiviensä määrä nostetaan yhdestä kahteen.

Lakimuutos on lähetetty lausuntokierrokselle ja lain on määrä tulla voimaan heinäkuun alussa. Esityksen tavoitteena on tukea omais- ja perhehoitajien jaksamista ja samalla mahdollistaa hoidettavien asuminen pidempään kotona.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron lähetetekustelussa selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteiössä Irakissa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on jatkamassa ja vahvistamassa osallistumistaan koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Erbilissä. Kyseessä on kriisinhallinnan operaatio, jolla vahvistetaan Irakin kykyä toimia ISIL:iä vastaan. Osallistumisen lisääminen on Suomelta konkreettinen vastaus Ranskan EU:n jäsenvaltioille esittämään avunpyyntöön terrorismia vastaan. Samalla ratkaisulla on tarkoitus vastata myös Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta terrorismin ja ISIL:in vastaisessa toiminnassa. 

Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen Ranska esitti avunpyynnön puolustusministerikokouksessa 17. marraskuuta, jossa se vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Pyyntö sai välittömästi jäsenvaltioiden poliittisen tuen ja vakuutuksen solidaarisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan käytännössä. Ennakkotapauksena voimme todeta prosessin käynnistyneen sujuvasti ottaen erityisesti huomioon, että Lissabonin sopimus ei ota kantaa siihen, miten avunpyyntöä tulisi koordinoida. Tiedämme jo nyt, että tukipyyntö on laajentanut ja vahvistanut jäsenvaltioiden käsitystä keskinäisen avunannon lausekkeen soveltamisesta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten lausekkeen soveltaminen vaikuttaa laajemmin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tai puolustusulottuvuuden kehittymiseen.

Kyseessä oleva artikla 42 sitoo jäsenmaita suoraan ja korostaa niiden keskinäistä solidaarisuutta. Yhteisen toiminnan tehokkuuden kannalta järkevä unionin tasolla tehtävä koordinaatio on kuitenkin tarpeen. Lienee perusteltua jättää soveltamisvaraa siihen, mikä taho kussakin tilanteessa kantaa vastuun koordinoinnista ja yhteisen toiminnan johtamisesta. Useimmiten apua pyytänyt maa tulee olemaan tuo koordinaattori. Mikään ei Keskustan eduskuntaryhmän mielestä estä unionia halutessaan tekemään myös omia yhteisiä päätöksiä vastatakseen avunpyyntöön yhteisesti.

Kuten selonteossa todetaan, Suomi on johdonmukaisesti korostanut avunantolausekkeen poliittista ja periaatteellista merkitystä niin Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kuin sen jälkeenkin.

Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti. Olemme valmiita antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua ja myös odotamme tarvittaessa saavamme apua muilta jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. Tästäkin näkökulmasta arvioiden Ranskan aloite on merkittävä ja on hyvä, että saamme kokemusta lausekkeen soveltamisesta. EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta testataan näinä aikoina monella tavalla.

Hallituksen arvioitavana on parhaillaan, mistä muista toimista Ranskalle antamamme apu koostuu. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä luonteva tapa olisi vahvistaa hyvin toimivaa kriisinhallintaoperaatiotamme Libanonissa. Tämä voisi vapauttaa Ranskan joukkoja muihin tehtäviin. Näistä operaatioista omat joukkomme saavat myös arvokasta kenttäkokemusta.

Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvät olennaisesti myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, joiden on tarkoitus mahdollistaa Suomelle kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen myös muissa kuin kriisinhallinnan operaatioissa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännöllisiä lukkoja puretaan harkiten niin, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Uudistuksissakin on syytä pitää riittävä maltti ja järki päässä sekä muistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Näistä asioista on syytä käydä erikseen perustavanlaatuinen keskustelu huhti-toukokuussa, kun lakiesitykset saapuvat eduskuntaan.

Arvoisa puhemies,

Suomi on antanut koulutustukea Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille yli puolen vuoden ajan noin 50 sotilaskouluttajan vahvuudella. Meillä on kokemusta koulutustuesta ja neuvonannosta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Edellistä lähettämispäätöstä tehtäessä eduskunta arvioi perusteellisesti operaation turvallisuustilannetta, riskejä ja merkitystä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että eduskunta perehtyy huolellisesti ajantasaiseen tietoon mandaatin sisällöstä ja operaation turvallisuudesta. Myös vaikutuksia sisäiseen turvallisuutemme on syytä arvioida. Erbilin operaatioon liittyy riskinsä, se on syytä tunnistaa ja tunnustaa.

Arvoisa puhemies,

ISIL:in äärimmäisen julma toiminta Syyriassa ja Irakissa sekä sen aktiivinen rekrytointi ja yllyttäminen terrori-iskuihin eri puolilla Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä laaja-alaista yhteistyötä. ISIL hallitsee edelleen laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa. Järjestön leviämistä etenkin Libyaan on pidettävä todellisena uhkana.

Kuten esimerkiksi Pariisin terroristi-iskut hirveällä tavalla osoittivat, uhkaavat ISIL:in kaltaiset liikkeet myös meidän ja lähialueidemme turvallisuutta. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on esittänyt avunpyynnön ISIL:in toimintaa vastaan. Suomenkin on omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa syytä kantaa vastuuta terrorismin vastaisessa kamppailussa.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena vastata avunpyyntöihin ja jatkaa koulutusyhteistyötä Irakissa edellyttäen turvallisuuskysymysten asianmukaista ratkaisemista niin joukkojemme toiminta-alueella Irakissa kuin koti-Suomessakin. Turvallisuus on Keskustalle sydämen asia.

Lakialoitteen allekirjoitti 23 kansanedustajaa eri puolueista.

LAKIALOITE

laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta

Eduskunnalle

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti vuoden 2015 lopulla valmistuneen kartoituksen kulttuuritapahtumien järjestämiseen liittyvästä sääntelystä ja byrokratian purkamisen tarpeista. Kartoituksessa nousi esiin esimerkiksi tarve keventää alkoholin anniskelua ja nauttimista koskevaa sääntelyä, jonka kulttuuritoimijat kokevat raskaaksi ja kuormittavaksi. Monet kulttuuritoimijat peräänkuuluttivat vapaampaa alkoholipolitiikkaa ja epätarkoituksenmukaisen sääntelyn purkamista, ja kokivat monimutkaisen alkoholilainsäädännön vaikeuttavan huomattavasti kulttuuritapahtumien järjestämistä.

Yleisötapahtumissa ei Suomessa saa nauttia omia alkoholijuomia edes silloin kun järjestäjä ja poliisi sen sallisivat. Ennen vuotta 2013 alkoholi-, kokoontumis- ja järjestyslakia tulkittiin alueellisesti vaihtelevasti siten, että toisilla alueilla painotettiin alkoholilakia, toisilla järjestyslakia eivätkä yleisötapahtumien säännöt omista juomista olleet yhteneväiset. Valviran huomautuksen jälkeen alkoholilain soveltaminen yhtenäistettiin koko maassa noudattamaan alkoholilain 58§:n 3. momentin nauttimiskieltoa. Eräät piknik-henkiset kesäfestivaalit pakotettiin siten muuttamaan hyvin toimineita käytäntöjään ja esimerkiksi rajaamaan entistä isomman osan festivaalialueesta anniskelukäyttöön, vaikka alkoholista johtuvia järjestyshäiriöitä ei näissä tapahtumissa juurikaan edes ollut. Perinteisesti nämä festivaalit, kuten Pori Jazz ja Järvenpään Puistoblues, ovat kuuluneet Suomen kymmenen kokonaiskävijämäärältään suurimman festivaalin joukkoon. Uuden toimintamallin takia festivaalista riippuen yleisökato on ollut mittava, jopa toimintaa uhkaava. On ollut myös merkkejä siitä, että humalahakuisuus on näillä festivaaleilla jopa kasvanut alkoholin siirryttyä anniskelualueille pois arkipäiväisemmän ja yhteisöllisemmän piknik-juomisen ääreltä.

Voimassaolevan alkoholilain 58 § on ollut samassa hengessä voimassa väkijuomalaista lähtien vuodelta 1932. Aika ja henki ovat muuttuneet 80 vuodessa merkittävästi, mutta nauttimiskielto julkisissa tilaisuuksissa on pysynyt voimassa. Nauttimiskiellon takia Suomessa ei ole mahdollista järjestää yleisötilaisuuksia, joissa yleisö saisi halutessaan tuoda mukanaan omia eväitä ja juomia esimerkiksi piknik-hengessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholilain arviomuistio vuonna 2013 esittää, että nykyisen alkoholilain nauttimiskielto siirrettäisiin kokoontumislakiin. Asiantuntijalausunnot ovat mediassa tukeneet sitä, että yleisötapahtumien nauttimiskielto poistettaisiin kokonaan ja päätös omien juomien sallimisesta jätettäisiin järjestäjälle sekä poliisille. Kokoontumislain 23§ säätää, että järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Järjestyslain 4§ puolestaan sallii päihdyttävän aineen nauttimisen puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Näiltä osin kokoontumis- ja järjestyslaki ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä määrittämään alkoholijuomien nauttimisen rajoituksia yleisötilaisuuksissa. Silloin kun alkoholijuomien nauttimisesta ei poliisin näkemyksen mukaan koidu muille läsnäolijoille haittaa, tulisi järjestäjän halutessaan voida sallia yleisön omien juomien nauttiminen myös julkisessa tilaisuudessa.

Suomalainen alkoholikulttuuri on muuttumassa: nuoret juovat vähemmän ja aikuiset sivistyneemmin. Kulttuuritapahtumiin tullaan nauttimaan vapaa-ajasta ja kulttuurista, ei humalahakuisesta juhlimisesta. Oman viinin salliminen nautittavaksi viltin ääressä eväiden lomassa lisää yleisön viihtyvyyttä ja kannustaa suomalaisia sivistyneempään alkoholikulttuuriin. Siksi Suomessa tulisi vapauttaa alkoholilainsäädäntöä tältä osin ja helpottaa kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vähentämällä tarpeetonta sääntelyä ja purkamalla vanhentuneita normeja. Tapahtumien järjestäjillä sekä paikallisella poliisilla on paras tuntemus tilaisuuden järjestystekijöistä, jolloin he ovat myös parhaita arvioimaan alkoholijuomien sopivuuden tapahtuman luonteeseen. Tältä osin lain tulisi siis olla ennemmin mahdollistava kuin mahdollisuuksia kategorisesti rajaava.

Suomalaisten festivaalien lipunmyyntimäärät ja ilmaistapahtumien kävijämäärät ovat jo vuosia kasvaneet hurjasti. Festivaalit ovat samalla sekä valtava yhteisöllinen voimavara että merkittävä kulttuurillinen ja taloudellinen piristysruiske monelle paikkakunnalle. Kumoamalla vanhentunut yleisötapahtumien nauttimiskielto parannetaan uusien ja vanhojen kulttuuritoimijoiden omaehtoisia toimintaedellytyksiä ja kannustetaan paikallisia toimijoita oman alueensa kulttuurin kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Samalla luodaan alkoholikulttuuria, joka pyörii yhdessä olemisen ja sivistyneen kulttuurista nauttimisen ympärillä, ei päihtymisen tai humalahakuisuuden ympärillä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan alkoholilain (1143/1994) 58 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 616/2003.

                                                                                                                         2 §

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä toukokuuta 2016.

Helsingissä 18.2.2016

Antti Kaikkonen /kesk

KIRJALLINEN KYSYMYS

Eläkeläisten ansiotulon verotus

Eduskunnan puhemiehelle

Eläkeläisten eläkettä ja ansiotuloa verotetaan Suomessa yhteisverotuksella. Eläkkeellä ansaitut lisätulot nostavat eläkeläisen tuloveroprosenttia, mikä siten pienentää usein huomattavasti ansiotulosta käteen jäävän tulon osuutta. Usein marginaaliveroprosentti nousee niin korkeaksi, ettei työnteko kannata, vaikka eläkeläinen pääsisikin hyötymään palkansaajien verovähennyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläkeläisen ole taloudellisesti kannattavaa tehdä esimerkiksi keikkaluontoista työtä paikaten työmarkkinoilla kausittain nousevia tarpeita. Lisäksi eläkettä verotetaan nykyiselläänkin ansiotuloa kovemmin.

Mikäli eläkeläisten ansiotulon verotus olisi eläkeläiselle kannattavampaa, moni eläkeläinen hankkisi itselleen lisätuloja ja ajanvietettä täydentäen samalla eri alojen hetkellisesti nousevia työvoimatarpeita. Kannattavampi verotus olisi mahdollista yhteisverotusmallia muuttamalla siten, että sekä ansiotuloa että eläkettä verotettaisiin erikseen niitä vastaavin prosentein. Erillisellä verotuksella lisäansiosta tulisi eläkeläisille kannattavampaa, ja voidaan myös olettaa, että iso osa lisäansioista palautuisi myös kulutukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eläkeläisten työnteko olisi kannattavampaa?

Helsingissä 09.02.2016

Antti Kaikkonen /kesk

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sähkön siirtohintojen korotukset

Eduskunnan puhemiehelle

Merkittävän osan Suomen sähkönsiirtoverkoista omistava Caruna Oy aikoo korottaa sähkön siirtohintojaan rajusti maaliskuun alussa. Yhtiön mukaan korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 % ja Caruna Espoo Oy:n alueella keskimäärin 22 %. Yksityisasiakkaiden laskelmien mukaan korotukset ovat tätäkin suurempia. Myös muutamat muut sähkönsiirtoyhtiöt ovat ilmoittaneet merkittävistä hinnankorotuksista.

Caruna Oy perustelee korotuksia investoinneilla sähköverkon huoltovarmuuden parantamiseen. Huoltovarmuuden parantaminen on toki tärkeää, mutta sähkön kuluttajien kannalta tulossa olevat rajut äkkikorotukset ovat kohtuuttomia.

Caruna Oy on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö, joka hallitsee noin 20 % paikallisista sähkönsiirtoverkoista. Yksityis- ja yritysasiakkaita on yhtensä noin 650 000 eri puolilla Suomea. Carunan pääomistajat ovat kansainvälisiä pääomasijoittajia. Fortum myi siirtoverkkonsa Carunalle vuonna 2014. Myynnille oli Jyrki Kataisen hallituksen hyväksyntä, mutta silloisesta oppositiosta myyntiä vastustettiin. Myynnin vastustajat halusivat pitää sähköverkon omistuksen kotimaisissa käsissä.

Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Lain mukainen neljän vuoden tarkastelujakso tässä valvonnassa vaikuttaa liian pitkältä. Energiavirastolla pitää olla mahdollisuus puuttua ilmiselvästi kohtuuttomiin kertakorotuksiin tarvittaessa välittömästi.

Edellä mainittuja 22-27 prosentin korotuksia ei mielestäni voi pitää kohtuullisina, ja siksi Energiaviraston on syytä puuttua asiaan ja velvoitettava Caruna Oy oleellisesti pienentämään aikomiaan korotuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Caruna Oy:n suunnittelemien sähkön siirtohintojen korotusten kohtuullistamiseksi?

Helsingissä 2.2.2016