AJANKOHTAISKESKUSTELU ULKOPOLITIIKASTA 20.10.2015;

UaV:n puheenjohtajan puheenvuoro

Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies,

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on tällä vaalikaudella vaativampi kuin pitkään aikaan. Ukrainan kriisi, Lähi-idän vaikeutunut tilanne, pakolaisvirta ja lisääntynyt jännite myös Itämeren alueella ovat tästä esimerkkejä. Voisi kai sanoa, että tässä on nyt vähän kaikenlaista. Mutta kysymys on vakavista asioista.

Kansainvälinen oikeus ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä ovat rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, hyvinvoinnin ja vakaan kehityksen edellytyksiä. Niiden puolustaminen on entistä ajankohtaisempaa.

YK täyttää tällä viikolla 70 vuotta. Maailmanjärjestön toimintakyky vaihtelee, mutta se on silti täysin välttämätön ja korvaamaton väline maailman kriisien ratkaisussa. Kuten YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld aikanaan totesi: ”YK:n tehtävä ei ole luoda meille taivasta, vaan pelastaa meidän helvetiltä”.

Euroopassa Etyjin ja Euroopan neuvoston periaatteet muodostavat tärkeän perustan yhteistyölle. Euroopan unioni puolestaan on Suomen tärkein viiteryhmä ja vaikuttamiskanava. Tärkeää on myös EU:n ja Yhdysvaltain välisen transatlanttisen yhteyden toimivuus.

Myös Pohjoismainen yhteistyö on nykytilanteessa entistäkin tärkeämpää. Pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkitys on Suomelle ja Suomen turvallisuudelle syvällinen. Suomen pohjoismainen identiteetti on edelleenkin Suomen kansainvälisen aseman korvaamaton kulmakivi. Sen turvallisuuspoliittinen merkitys on kirkastunut viimeaikaisten tapahtumien kuten Ukrainan kriisin valossa. Venäjän aktivoituminen on noteerattu kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosien aikana nopeasti ja sama kehitys jatkuu. Pohjoismaat jakavat hyvin samankaltaisen käsityksen turvallisuuden edellytyksistä ja haasteista. Yhdessä toimien Pohjoismaat voivat vahvistaa oman alueensa turvallisuutta.

Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on myötätuulessa. Sillä on molempien maiden kansalaisten ja hallitusten vahva tuki. Olennaista on laajentaa konkreettista yhteistyötä asteittain sulkematta etukäteen mitään muotoja yhteistyön ulkopuolelle.

Ulkoasianvaliokunta vieraili Ruotsissa pari viikkoa sitten. Naapurimaassamme Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut, mutta Ruotsin nykyinen hallitus ei aio hakea Nato-jäsenyyttä. Ruotsalaisia myös kiinnostavat Suomen ratkaisut ja on tärkeää, että pidämme turvallisuuspoliittisen keskusteluyhteyden tiiviinä. Moni ajattelee, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tulisi kulkea käsi kädessä.

Vaikka maailmanpolitiikan katse lienee juuri nyt Syyriassa, sen varjoon ei saa jäädä esimerkiksi joulukuun Pariisin ilmastokokous, jossa on välttämätöntä sopia toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myöskään Ukraina ei saa unohtua.

Kaikilla vaikuttamisemme tasoilla on tärkeää, että myötävaikutamme Ukrainan kriisin ratkaisuun diplomaattisin keinoin, Minskin sopimuksen viitoittamalla tiellä. Tämän puolesta on tehtävä työtä myös suomalaisten ja venäläisten poliitikkojen kahdenvälisissä keskusteluissa.

Myönteisin uutinen Ukrainasta pitkään aikaan on se, että tulitauko on pitänyt syyskuun alusta alkaen. Se on ensimmäinen askel kohti parempaa kehitystä. On silti vielä liian varhaista vetää johtopäätöksiä siitä, että tilanne olisi varmuudella paranemassa.

Arvoisa puhemies,

Tilanne Lähi-idässä on yhä huolestuttavampi. Syyrian tuhoisa sisällissota jatkuu ja Venäjän sotilaallinen toiminta Assadin hallinnon tukemiseksi on lisännyt asetelmaan uuden moniulotteisen elementin. ISIL uhkaa alueellista vakautta jo laajemminkin kuin vain Syyriassa ja Irakissa. Palestiinalaisten ja Israelin välinen konflikti on viimeksi kuluneiden viikkojen kuluessa jälleen kiristynyt. Iranin parlamentti hyväksyi ydinteknologian rajoittamista koskevan sopimuksen, mutta Iranin toiminta alueella huolestuttaa monia sen naapureista.

Syyria ja Irak ovat Eurooppaa koettelevan pakolaiskriisin kannalta keskeisiä lähtömaita. Afganistanin edelleen jatkuva sisällissota on lisännyt Eurooppaan pyrkivien afgaanien määrää ja myös Afrikasta Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana. Kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin syntyy vain siten, että kriisialueiden tilanne saadaan rauhoitettua. Tässä kansainvälisen yhteisön on otettava entistä vahvempi rooli.

Arvoisa puhemies,

Joku voi ajatella, että ulkopolitiikka on vain kaukaisten asioiden hoitamista. Voi se olla sitäkin, mutta samalla se on myös suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Viisas ulkopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Raskaan liikenteen tiemaksujen ja talvirenkaiden käyttöönotto

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on yksi harvoista Euroopan unionin maista, joissa ei ole käytössä raskaan liikenteen tiemaksuja. Teillämme kuitenkin kulkee valtavasti raskasta liikennettä, joka ei osallistu veroilla tai muilla maksuilla tieverkostomme rakentamiseen tai kunnossapitoon. Suomen tulisikin siksi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tiemaksut Eurovinjetti-järjestelmän avulla.

Tiemaksujen käyttöönotto ei kuitenkaan saa nostaa suomalaisten yritysten kustannuksia. Koska Suomi ei voi ottaa käyttöön pelkästään ulkomaista raskasta liikennettä koskevia tiemaksuja, maksuista syntyviä kuluja on kompensoitava suomalaisyrityksille verovähennyksin EU-maksimin mukaisesti.

Suomessa kulkevilla raskaan liikenteen ajoneuvoilla ei nykyisellään ole myöskään talvirengaspakkoa, mitä asiaa on syytä tarkastella viimeistään tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomen talviolot ovat sellaiset, ettei tieturvallisuudesta tule tinkiä. Norjassa ja Ruotsissa tiukemmat vaatimukset talvikauden raskaalle liikenteelle jo on.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta raskaan liikenteen tienkäyttömaksu ja talvikauden tiukemmat rengasvaatimukset otetaan käyttöön myös Suomessa mahdollisimman pian?

Helsingissä 8.10.2015

Antti Kaikkonen /kesk

Pääkirjoituksessa (HS 24. 9.) otettiin ansiokkaasti esille julkisuudessa vahvasti esillä olleen Y-junan lisäksi myös pääradan H-junan lakkautusaikeet. Y-junien lisäksi todella myös H-junilla on vahva tarpeensa, jota on syytä puolustaa. H-junat ovat erityisen tärkeitä Järvenpään Purolan ja Tuusulan Nuppulinnan seudun asukkaille, koska junat ovat käytännössä ainoa joukkoliikenneyhteys suhteellisen laajalla maantieteellisellä alueella.

Vaikka H-junien matkustajamäärät eivät ole suuren suuria, kyseisillä alueilla on ilman muuta potentiaalia nykyistä suurempaankin käyttöön. Käynnissä olevassa pääradan parantamisessa molempia asemia on tarkoitus kehittää. Olisi kovin tarpeellista, että itse asemien kehittämisen lisäksi niillä pysähtyisivät myös junat.

On selvää ja järkevää, että pääradan vartta kehitetään ja asutusta radan varrelle ajan mittaan lisätään. Mutta edellytyksenä on kyllä se, että junayhteys toimii.

Joukkoliikenteeseen kohdistuvat leikkaukset ovat hallituksen leikkauksista huonoimmasta päästä. Parasta olisi, että sekä Y- että H-junat jatkaisivat nykyiseen tapaan. Olen tästä asiasta ollut useampaan otteeseen yhteydessä asiasta vastaavaan ministeriin sekä ennen että jälkeen tehtyjen ratkaisujen. Ministeri on epäkiitollisessa asemassa, sillä leikkausten volyymi on määritelty jo hallitusohjelmassa.

Jos nykykäytäntö ei ole mahdollinen, tarvitaan korvaavia, ehkä luoviakin ratkaisuja. H-junien osalta luova ratkaisu voisi olla se, että aamun ja iltapäivän niin sanotut tunnuksettomat ruuhkajunat pysähtyisivät Järvenpään lisäksi myös Purolassa ja Nuppulinnassa.

Antti Kaikkonen
kansanedustaja (kesk), Tuusula

Arvoisat kuulijat,

tervetuloa Lapinjärven Näköalapaikka-messuille. Minulle on suuri kunnia tulla avaamaan messut, johon myös teidät on kutsuttu luomaan katsaus tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, joita teille on omalla kotiseudullanne tarjolla. Tällaiset messut vievät Suomea eteenpäin ruohonjuuritasolla: tämä on hieno tilaisuus esitellä kiinnostuneille yritystoimintaa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia sekä tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Kuten Lapinjärvi itsekin mainostaa, on kotiseudullanne ainakin sijaintinsa puolesta valtavasti potentiaalia erilaiseen yritystoimintaan, sillä monet kasvukeskukset – Lahti, Porvoo, Kouvola, Helsinki – ovat lyhyen matkan päässä.

Kenellekään ei tule yllätyksenä kun kerron, että Suomen taloudella ei mene hyvin. Maamme talouskasvu on Euroopan alhaisinta, velkamme on kasvanut kovaa vauhtia jo vuosikausia ja työttömyys kasvaa nopeammin kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Kuten pääministeri keskiviikkoiltana tv-puheessaan puhui, nyt on löydettävä uudistamisen henki. Suomi nousee vain työllä ja yrittämisellä.

Edessä on paljon kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Mutta näiden vaikeiden päätösten tavoite on nimenomaan se, että luomme pohjan maalle, jossa yrittäminen ja työn tekeminen kannattavat. Puramme rakenteita, jotka estävät yrittäjyyttä. Rakennamme uutta, jolla parannetaan suomalaisen työn mahdollisuuksia. Haluamme turvata nykyiset työpaikat ja luoda uusia.

Hallitus on luvannut, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, sillä työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Tämä trendi on erittäin tervetullut. Valtion on nyt turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen sekä luotava sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka puolestaan mahdollistavat yrityksen kasvun. Työllistäminen on vastuullista, eteenpäin katsovaa tahtotilaa. Nyt on aika tehdä yhdessä töitä, määrätietoisesti.

Yksi tavoitteistamme on ollut myös se, että kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Lapinjärven kunta toteuttaa jo hienosti tällaista roolia järjestämällä esimerkiksi nämä messut yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tänään teillä on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan omiin paikallisiin yrityksiinne, työnantajiin ja kouluttajiin. Heitä on monilta eri aloilta valtavan laajasti, ja juuri he osaavat kertoa parhaiten esimerkiksi yrittäjän arjesta ja antaa vinkkejä heille, jotka etsivät työtä tai pohtivat yrittäjyyttä. Kannustan, että lähestytte näytteilleasettajia avoimesti, verkostoidutte ja tutkitte niitä mahdollisuuksia, joita näiden messujen kautta teille saattaa syntyä. Hyvät yrittäjät, yleisö ja järjestäjät – totean messut avatuksa – tervetuloa vielä kerran!

Eduskunnan puhemiehelle

Itämerellä kulkevat laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen 22 kilometrin päässä rannikolta, sisältäen myös esimerkiksi risteilyaluksien käymäläjätteen ja ravintoloiden likavedet. Vilkkainta Itämeren liikennöinti on kesällä, jolloin mereen lasketut jätevedet pahentavat jo valmiiksi runsaita sinileväesiintymiä.

Helsingin satamassa alusjätevedet otetaan vastaan ilmaiseksi, minkä pitäisi kannusta aluksia jättämään jätevetensä satamaan Itämereen pumppaamisen sijaan. Satama arvioi, että aluksista noin 80 prosenttia jättää vetensä maihin, ja jätevesien pumppaaminen mereen on heidän mukaansa melko vähäistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, koska edelleen monet isot risteilijät laskevat jätteensä käsittelemättöminä vastuuttomasti suoraan mereen.

Helsingin sataman matkustajamäärä kasvoi tänä kesänä huimasti ja Itämeren suosio risteilykohteena kasvaa edelleen. Samalla on vaarana, että mereen laskettavien alusjätevesien määrä kasvaa. Alusjätevedet rehevöittävät osaltaan jo ennestään huonossa kunnossa olevaa Itämerta. Rehevöityminen onkin Itämeren suurin uhka, ja sen hillitsemiseksi on vähennettävä kaikkea ravinnekuormitusta.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua neuvotteluihin kansainvälisillä areenoilla, jotta Itämeren satamien alusjätevesien vastaanottokapasiteetit saadaan riittävälle tasolle ja alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään kokonaan. Itämeri on herkästi haavoittuva sisämeri, jonka käyttäminen kaatopaikkana ei voi olla omantunnonkysymys.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alusjätevesien laskeminen Itämereen saadaan pikaisesti kiellettyä kokonaan?

Helsingissä 26.8.2015

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kodinkonehuolto mukaan kotitalousvähennykseen

Eduskunnan puhemiehelle

Kodinkonehuoltajat ovat huolissaan alansa tulevaisuudesta. Halpatuontikodinkoneet uhkaavat alaa. Koneet ovat hinnaltaan suhteellisen edullisia, mutta eivät välttämättä kestä monta vuotta. Moni jättää koneen korjauttamatta ja ostaa uuden tilalle. Tämä ei ole kansantalouden eikä ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

 Kotitalousvähennyksestä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kodin remontoinnissa ja siivouspalveluissa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, kun monet kotitaloudet ovat veroporkkanan ansiosta ostaneet erilaisiin tehtäviin ulkopuolista apua. Olisi perusteltua, että myös kodinkoneiden korjaus ulotettaisiin kotitalousvähennyksen piiriin. Tämä rohkaisisi myös alan yrittäjiä ottamaan uusia nuoria alalle töihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta.

Ratkaisu mitä todennäköisimmin maksaisi itsensä nopeasti takaisin lisäämällä työllisyyttä ja verotuloja. Se olisi myös omiaan vähentämään harmaata taloutta.

 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kodinkoneiden korjaus saatettaisiin verotuksen kotitalousvähennyksen piiriin?

Helsingissä 18.8.2015

Antti Kaikkonen /kesk