Eduskunnan puhemiehelle luovutettiin perjantaina yli 140 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite työttömyysturvan aktiivimallista.
Katson, että myös tämä kansalaisaloite on käsiteltävä eduskunnassa asianmukaisesti valiokuntakäsittelyä myöten.
Kansalaisaloitteessa esiintuotuja näkemyksiä on perusteltua huomioida aktiivimallia edelleen kehitettäessä.
Olennaista on varmistaa, että kukaan työtön työnhakija ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, jos on lain edellyttämällä tavalla hakenut aktiivisesti töitä tai yrittänyt päästä työllisyyspalvelujen tai koulutuksen piiriin. Myös eduskunta edellytti, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava tarkkaan.
Aktiivimallia edelleen kehitettäessä tulisi harkita myös sen avaamista vapaaehtois- ja järjestötyölle. Tällä tavalla esimerkiksi pitkään työttömänä olleita voitaisiin saada osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja osaltaan torjuttaisiin syrjäytymistä.
On myös paikallaan muistuttaa, että aktiivimalli on osa laajempaa työllisyyspakettia, johon kuuluvat myös esimerkiksi panostukset etsivään nuorisotyöhön, pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden mahdollisuus eläketukeen, työttömän mahdollisuus siirtyä nykyistä helpommin yrittäjäksi sekä pelisääntöjen luominen nollatuntisopimuksiin.
Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen.
– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen.
– Viime vuosina tutkimukset peruskoulun päättävien osaamisesta ovat huolestuttavaa luettavaa. PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.
– Koulutusjärjestelmässä ei ole sijaa eriarvoisuudelle. Ratkaisut löytyvät suuntaamalla huomio koulutaipaleen alkuvuosiin. Esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tulee muodostaan kokonaisuus, pienten lasten koulu, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle.
– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.
– Jokaisella lapsella tulee olla tasavertaiset lähtökohdat oppia. Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen, toteaa Kaikkonen.
Epävarmassa maailmassa selviytyy kestävimmin maa, jonka omat asiat ovat kunnossa. Suomen tulevaisuus on tässä suhteessa varsin vakaalla perustalla.
Suomen turvallisuus nojaa pitkäaikaiseen, yhdessä sovittuun linjaan, johon ei kuulu sotilaallinen liittoutuminen. Suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa on viisasta noudattaa myös tulevaisuudessa.
Tärkeintä Suomen turvallisuuden kannalta on edistää maamme lähialueiden vakautta, mutta Keskustan mielestä Suomen on toimittava aloitteellisesti myös maailmanlaajuisesti. Yhteistyö on kestävin tapa pitää Suomen puolta.
Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen
Maailma muuttuu niin nopeasti, että sisäpolitiikankaan ei ole varaa olla rempallaan.
Edellisen hallituksen perintö ei ollut hääppöinen – Suomi oli epäkunnossa ja suunta oli kohti yhä huonompaa. Tosiasia on, että vaalikauden alussa tässä maassa kasvoivat vain työttömyys ja velka.
Tosiasia on, että nyt Suomi nousee. Maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen on näköpiirissä. Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen.
Kasvu ei kuulu enää vain suurimmille kaupungeille. Nyt työpaikkoja syntyy joka maakuntaan, maaseutua myöten. Joillain aloilla alkaa olla jo pulaa työntekijöistä.
Vaikka hallitusta monesta moititaan, ehkä tässä sittenkin on jotain oikeinkin tehty.
Työpaikka luo toivoa tulevaisuuteen
Työpaikka tuo ihmisen elämään turvaa. Se on ennen muuta varmuutta, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Siksi ehkä myönteisintä Suomen nousussa on, että vihdoin myös nuoria työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän.
Vuoden alussa tuli voimaan uudistuksia, joilla tuetaan nuorten työllistymistä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammatillisen koulutuksen paikkoja on aiempaa enemmän. Ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on nyt mahdollisuus eläketukeen, mikä on inhimillisesti oikein.
Lisäksi yhä useampi työtön on voinut vuoden alusta työllistyä palkkatuella ja saada starttirahaa yrittäjäksi ryhtymiseen, kuten Keskusta jo viime vaalikaudella esitti.
Sopiminen auttaa aina
Työmarkkinaratkaisuilla on ollut keskeinen merkitys käänteen aikaansaamisessa Suomen monen vuoden alamäen jälkeen.
Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää, että sopimaan pystytään myös tulevaisuudessa. Keskustan eduskuntaryhmässä luotamme siihen, että eri alojen neuvotteluissa saadaan aikaan myös työntekijöiden kannalta reiluja ratkaisuja. He ovat joustaneet viime vuosina.
Tämän hallituksen politiikka on tähdännyt ja tähtää työllisyyden parantamiseen. Sen on oltava myös seuraavan vaalikauden ykkösasia. Vain niin turvataan tulevaisuuden tasa-arvoinen huolenpito lastenhoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.
Uudistuksia on jatkettava niin, että vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Siksi myös työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on edettävä.
Tasa-arvoiset palvelut kuuluvat kaikille
Suomi on saatu parempaan kuntoon, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Pitkältä ajalta perua oleva eriarvoistumisen uhka on todellinen. Liian moni on vielä vailla työpaikkaa ja vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tätä maata ei saa päästää repeämään kahtia, ei sosiaalisesti eikä alueellisesti. Suomi on pidettävä mahdollisimman eheänä myös tulevaisuudessa.
Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan, jotta tasa-arvoiset lähi- ja peruspalvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle, niin kaupungeissa kuin maaseudulla.
Keskustan mielestä yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava. Perusturvaa on lähivuosina parannettava ja uudistettava. Vaikka talouden liikkumavara on edelleen pieni, on toivottavaa, että vielä tällä vaalikaudella parantamisessa voitaisiin edes jonkun verran edetä.
Tekemällä syntyy tuloksia
Politiikassa on yhä enemmän niitä, jotka sanovat kaikelle ei, pelottelevat, lietsovat vastakkainasettelua ja heittelevät leimakirveitä. Mikään näistä ei vie Suomea eteenpäin.
Sitten on niitä, jotka tekevät, ja saavat tuloksia aikaan. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta kuin 2-3 vuotta sitten. Tästä on hyvä jatkaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen iloitsee siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus lupaa panostaa Pasilasta Riihimäelle kulkevan pääradan toisen vaiheen aloittamiseen. Hallitus linjasi asian kokouksessaan kuluneella viikolla.
-Päärata on nyt pullonkaula, joka vaikuttaa monen uusmaalaisen arkeen ja pitkänmatkalaistenkin matkustamiseen. Rataosuuden kehittäminen on kasvavalle radanvarsiseudulle erittäin tärkeä hanke. Kiitos Sipilän hallitukselle panostuksesta, Kaikkonen iloitsee.
Radan kehittämisen ensimmäinen vaihe on jo käynnissä, mikä näkyy esimerkiksi Ainolan ja Purolan välisellä osuudella. Hanke on valmis vuonna 2020.
-Lisäkapasiteetti lähiliikenteeseen, kaukoliikenteen aikataulujen parannus ja varmempi tekniikka vaativat kuitenkin vielä toisen vaiheen. Ratatyön ensimmäinen vaihe on ollut kipeästi tarpeen, mutta se ei vielä riitä. Rataa on kehitettävä lisää, jotta pääradan junaliikenne voi kasvaa, häiriöt ja myöhästelyt vähenevät ja muutenkin matkustusmukavuus paranee. Hienoa, että myös toinen vaihe lähtee nyt etenemään, Kaikkonen sanoo.
-Pääradan parantaminen mahdollistaa myös junavuorojen lisäämisen. Tämä on erityisesti ruuhka-aikaan tärkeää, Kaikkonen sanoo ja jatkaa:
-On myös syytä selvittää, voidaanko radalla jatkossa avata aiemmin lakkautettuja seisakkeita ja mahdollisesti myös kokonaan uusia, Kaikkonen ehdottaa.
Arvoisa Mutterimajan väki, Asunnottomien yön tapahtuman osallistujat,
Päällekkäisen työesteen takia en valitettavasti pääse tänä vuonna pääse osallistumaan tapahtumaan, vaikka tarkoitus alun perin olikin. Olen kuitenkin hengessä mukana tämän kirjallisen tervehdyksen myötä.
Jokavuotinen Asunnottomien yö on tärkeä muistutus siitä, että Suomenkaan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kotiin. On häpeällistä, että tuhannet joutuvat miettimään, missä yönsä viettää tänään, huomenna, ensi viikolla tai ensi kuussa. Tämän eteen on määrätietoisesti tehtävä työtä, sillä satavuotiaassa Suomessa kaikilla on oltava mahdollisuus omaan kattoon päänsä päällä.
Syyt asunnottomuuden takana ovat kirjavat, monet teistä tietävät sen varmasti liiankin hyvin. Jokaisen meistä elämässä tulee vastoinkäymisiä, kellä suurempia, kellä pienempiä, mutta suomalainen yhteiskunta tulee olla rakennettu niin, että kompuroimallakaan ei kuiluun tipu. Tämä vaatii meiltä parempaa ennaltaehkäisevää työtä, parempaa työllisyyttä ja parempaa tukea elämän eri osa-alueisiin kaikkien kompastuskivien kohdalla.
Joskus se tarkoittaa myös sitä, että asunto on saatava ensin, vasta sitten voidaan ratkoa muut ongelmat. Muistan edelleen viime vuonna Keski-Uusimaasta lukemani jutun Mikasta, joka kertoi, että jatkuvasti väsyneenä, nälkäisenä ja kodittomana on vaikea keskittyä hakemaan töitä. Siksi monessa tapauksessa kaiken ytimessä on asunto. Oma koti, jonka suojasta jaksaa laittaa elämänsä taas kuntoon.
On hienoa, että meillä Tuusulassa on tämä Mutterimaja. Mutterimajalla on asunnon lisäksi mahdollista saada apua ja tukea arjen pieniin haasteisiin, jotka voivat tuntua joskus vuoren kokoisilta, ja suuriin ongelmiin, joita ei yhden ihmisen voimin kaadeta. Omasta elämästä voi saada otteen pienin askelin, esimerkiksi tärkeää työtä tekevän Mutterimajan henkilökunnan avulla. Oli asunnottomuuden taustalla taloudelliset haasteet, mielenterveys- tai päihdeongelmat tai jokin muu syy, ratkeavat haasteet parhaiten hyvän tuen avulla.
17. lokakuuta on YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi. Samalla kun teemme mittavaa työtä globaalin köyhyyden torjumiseksi, on meidän muistettava myös oma väkemme kotimaassa.
Viime aikoina hyvät uutiset ovat lisääntyneet. Nyt työttömyys viimeinkin vähenee. Sama koskee myös pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Maamme talous kasvaa ja velkaantuminen on saatu hallintaan. Tämä luo kauan odotetun paremman näkymän tulevaisuuteen koko satavuotiaalle Suomelle.
Hyvinvointivaltion mittari on kuitenkin siinä, miten kaikkein köyhimmät Suomessa voivat. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä. Työ hyvinvoivan kansan ja terveen yhteiskunnan eteen tulee jatkumaan.
– Keskusta haastaa kaikki tasapainoisen Suomen rakentamiseen
Kaksi vuotta sitten Suomi oli uppoamassa. Mihinkään tarpeellisiin uudistuksiin ei oltu pystytty. Tässä maassa kasvoivat enää vain työttömyys ja valtion velka. Suomi oli tiellä joutua holhoukseen. Kreikka on esimerkki siitä, mitä sellainen säästökuuri olisi tarkoittanut tavallisen kansan arjessa. Kurjuus olisi jatkunut hamaan tulevaisuuteen.
Eduskuntavaaleissa 2015 suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta ja vaihtoivat vallanpitäjiä. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi. Lupasimme laittaa Suomen kuntoon ja sanoimme rehellisesti, että suunnan muuttamiseen tarvitaan myös ei-niin-mukavia-päätöksiä. Saman olimme todenneet moneen kertaan ennen vaaleja.
Suomen noususta kuuluu kiitos suomalaisille
Ihmiset pohtivat usein, ihan oikeutetusti, onko äänestämisellä väliä ja muuttuuko mikään. Ongelmia riittää edelleen ratkaistavaksi, varmasti virheitäkin on tehty, mutta se tärkein on saatu aikaan. Nyt Suomi on taas – vuosien jälkeen – nousun tiellä.
Työttömiä on lähes 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Aikaansaadusta käänteestä on hyötynyt eniten hän, joka oli aiemmin työttömänä ja nyt töissä. Työttömänä pitkään olleella hitsaaja Seijalla ja kaupan kassa Timolla on nyt toivottavasti aiempaa vähemmän rahahuolia.
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mistä talous- ja työllisyyskäänne johtuu ja kenen ansiota se on. Kyllä sen ovat saaneet aikaan suomalaiset yhdessä. On tarvittu sekä hallituksen uudistuspolitiikkaa että sopimista työmarkkinoilla. Mutta ennen muuta on tarvittu tavallisten suomalaisten joustamista ja vastaantuloa. Se ei varmasti aina ole ollut aivan helppoa, sillä monella on jo valmiiksi tiukkaa toimeentulonsa kanssa.
Mutta isolta osalta tämän kaiken vuoksi yhä useammalla työttömällä on nyt töitä, velanottomme vähenee ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.
Ymmärrettävää ei sen sijaan ole elinkeinoelämän johdon luistelu Suomi-talkoista. Isojen pörssifirmojen pomojen palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet, mikä on väärin.
Keskustan linja on, että taakanjaon on oltava yhteisvastuullista. Siksi parempiosaisten solidaarisuusveroa jatketaan. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava myös pidemmällä aikavälillä.
Turvallisuus, työ, huolenpito
Tästä eteenpäin korostuu kolme asiaa.
Ensinnäkin, arjen turvallisuudesta on pidettävä huolta entistäkin valppaammin. Maailmalla on vaaransa eikä Suomikaan ole pahalta täysin turvassa, minkä Turun epäilty terrori-isku osoitti. Poliisille ja muille viranomaisille sekä terrorismin torjuntaan tulee nyt tuntuvasti lisää rahaa ja resursseja ensi vuonna. Laittomasti Suomessa olevien maasta poistamista nopeutetaan.
Mutta muutakin on. Liian usein meillä ihan omasta takaakin ratkotaan erimielisyyksiä ennemmin nyrkeillä kuin puhumalla. Hallitus ei yksin voi tätä kokonaan ratkoa, mutta esimerkiksi turvakoteihin panostetaan ensi vuonna entistä enemmän.
Toiseksi, Suomen nousua on edelleen tukevoitettava. Mahdollisimman monen työttömän on päästävä töihin. Talous- ja työllisyyskäännettä on kestänyt vasta vuoden. Syksyn palkkaneuvotteluilla on kriittinen merkitys käänteen vankistamisessa. Keskusta luottaa siihen, että liitoissa pystytään Suomen edun mukaisiin ratkaisuihin. Toivon mukaan eteenpäin päästään myös esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Näin turvataan nykyisiä työpaikkoja ja luodaan uusia.
Kolmanneksi, on varmistettava, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa.
Oikea suunta, vaikka pienin askelin
Sain sähköpostin eräältä yksinhuoltajalta, joka kirjoitti: ”Sanotaan, että Suomi nousee, mutta ei se vielä meidän perheen arjessa näy. Tiukkaa on ja jokainen euro on mietittävä tarkkaan. Usein on tingittävä kaikesta muusta, että rahaa riittää ainakin ruokaan.” Tämä on totisinta totta vielä liian monessa kodissa.
Keskustan linja on, että kasvu kuuluu kaikille. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on vielä paremmin tukea yhteiskunnan vähäosaisia. Sitä ei tehdä vielä riittävästi, mutta on todettava, että nyt tehdään monia oikeansuuntaisia ratkaisuja.
Perhevapaauudistus lähtee liikkeelle. Tavoitteena on oltava perheiden kannalta nykyistä parempi perhevapaamalli.
Muutoin lapsiperhetoimet kohdistetaan nyt pienituloisimpiin perheisiin. Se tapahtuu alentamalla päivähoitomaksuja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen ja lisäämällä opintotukeen huoltajakorotuksen. Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Aloitamme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja parannamme peruskoulun tasa-arvoa.
Korotamme myös alimpia sairauspäivärahoja.
Tämän lisäksi tartumme nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen esimerkiksi lisäämällä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.
Takuueläkkeeseen tehdään nyt kolmas korotus tällä vaalikaudella. Tekemistä jää silti vielä tulevillekin vuosille ja on todettava, että ei toimeentulo pienimmillä työeläkkeilläkään kovin hääppöinen ole.
Vaikka äsken mainitsemani parannukset ovat pieniä, suunta on oikea.
Koko Suomessa on voitava asua ja elää
Koko Suomi on saatava mukaan kasvuun. Keskustalle tärkeää on, että hyvää elämää pystyy elämään kaikkialla Suomessa. Tasapainosta on kyse. Liikennehankkeita tulee nyt aiempaa tasaisemmin kaikkialle maahan, mutta ennen muuta tarvitaan lisää kannattavia työpaikkoja niille paikkakunnille ja seuduille, joista nyt muuttaa ihmisiä työn perässä pois.
Jos tässä salissa on aitoa valmiutta tasapainoisemman Suomen rakentamiseen, etelästä pohjoiseen, kaupungeista maaseudulle, Keskusta on valmis nopealla aikataululla kutsumaan koolle puolueiden ja asiantuntijoiden yhteisen neuvonpidon, jonka tavoite olisi hallitus- ja oppositiorajan ylittävä, useamman vaalikauden mittainen sopimus asiasta.
Tasapainoisen aluekehityksen lisäksi sopimus mahdollistaisi myös ratkaisujen hakemisen yhdessä suurimpien kaupunkien ongelmiin, kuten työttömyyteen, palvelujen jonoutumiseen, asuntopulaan ja joukkoliikenteen toimimattomuuteen.
Suomi on meidän asiamme
Monien sukupolvien panoksella on rakennettu hieno maa, satavuotias Suomi. Monella mittarilla olemme maailman paras maa, mutta tekemistä on vielä. Satavuotiaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointi ja turvallisuuskin on pitkälti kiinni siitä, pidämmekö kaikki suomalaiset ja koko maan mukana.
Toivon mukaan tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentaminen on koko eduskunnan yhteinen tavoite.
Hyödynnämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää
