Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen iloitsee siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus lupaa panostaa Pasilasta Riihimäelle kulkevan pääradan toisen vaiheen aloittamiseen. Hallitus linjasi asian kokouksessaan kuluneella viikolla.

-Päärata on nyt pullonkaula, joka vaikuttaa monen uusmaalaisen arkeen ja pitkänmatkalaistenkin matkustamiseen. Rataosuuden kehittäminen on kasvavalle radanvarsiseudulle erittäin tärkeä hanke. Kiitos Sipilän hallitukselle panostuksesta, Kaikkonen iloitsee.

Radan kehittämisen ensimmäinen vaihe on jo käynnissä, mikä näkyy esimerkiksi Ainolan ja Purolan välisellä osuudella. Hanke on valmis vuonna 2020.

-Lisäkapasiteetti lähiliikenteeseen, kaukoliikenteen aikataulujen parannus ja varmempi tekniikka vaativat kuitenkin vielä toisen vaiheen. Ratatyön ensimmäinen vaihe on ollut kipeästi tarpeen, mutta se ei vielä riitä. Rataa on kehitettävä lisää, jotta pääradan junaliikenne voi kasvaa, häiriöt ja myöhästelyt vähenevät ja muutenkin matkustusmukavuus paranee. Hienoa, että myös toinen vaihe lähtee nyt etenemään, Kaikkonen sanoo.

-Pääradan parantaminen mahdollistaa myös junavuorojen lisäämisen. Tämä on erityisesti ruuhka-aikaan tärkeää, Kaikkonen sanoo ja jatkaa:

-On myös syytä selvittää, voidaanko radalla jatkossa avata aiemmin lakkautettuja seisakkeita ja mahdollisesti myös kokonaan uusia, Kaikkonen ehdottaa.

Arvoisa Mutterimajan väki, Asunnottomien yön tapahtuman osallistujat,

Päällekkäisen työesteen takia en valitettavasti pääse tänä vuonna pääse osallistumaan tapahtumaan, vaikka tarkoitus alun perin olikin. Olen kuitenkin hengessä mukana tämän kirjallisen tervehdyksen myötä.

Jokavuotinen Asunnottomien yö on tärkeä muistutus siitä, että Suomenkaan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kotiin. On häpeällistä, että tuhannet joutuvat miettimään, missä yönsä viettää tänään, huomenna, ensi viikolla tai ensi kuussa. Tämän eteen on määrätietoisesti tehtävä työtä, sillä satavuotiaassa Suomessa kaikilla on oltava mahdollisuus omaan kattoon päänsä päällä.

Syyt asunnottomuuden takana ovat kirjavat, monet teistä tietävät sen varmasti liiankin hyvin. Jokaisen meistä elämässä tulee vastoinkäymisiä, kellä suurempia, kellä pienempiä, mutta suomalainen yhteiskunta tulee olla rakennettu niin, että kompuroimallakaan ei kuiluun tipu. Tämä vaatii meiltä parempaa ennaltaehkäisevää työtä, parempaa työllisyyttä ja parempaa tukea elämän eri osa-alueisiin kaikkien kompastuskivien kohdalla.

Joskus se tarkoittaa myös sitä, että asunto on saatava ensin, vasta sitten voidaan ratkoa muut ongelmat. Muistan edelleen viime vuonna Keski-Uusimaasta lukemani jutun Mikasta, joka kertoi, että jatkuvasti väsyneenä, nälkäisenä ja kodittomana on vaikea keskittyä hakemaan töitä. Siksi monessa tapauksessa kaiken ytimessä on asunto. Oma koti, jonka suojasta jaksaa laittaa elämänsä taas kuntoon.

On hienoa, että meillä Tuusulassa on tämä Mutterimaja. Mutterimajalla on asunnon lisäksi mahdollista saada apua ja tukea arjen pieniin haasteisiin, jotka voivat tuntua joskus vuoren kokoisilta, ja suuriin ongelmiin, joita ei yhden ihmisen voimin kaadeta.  Omasta elämästä voi saada otteen pienin askelin, esimerkiksi tärkeää työtä tekevän Mutterimajan henkilökunnan avulla. Oli asunnottomuuden taustalla taloudelliset haasteet, mielenterveys- tai päihdeongelmat tai jokin muu syy, ratkeavat haasteet parhaiten hyvän tuen avulla.

17. lokakuuta on YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi. Samalla kun teemme mittavaa työtä globaalin köyhyyden torjumiseksi, on meidän muistettava myös oma väkemme kotimaassa.

Viime aikoina hyvät uutiset ovat lisääntyneet. Nyt työttömyys viimeinkin vähenee. Sama koskee myös pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Maamme talous kasvaa ja velkaantuminen on saatu hallintaan. Tämä luo kauan odotetun paremman näkymän tulevaisuuteen koko satavuotiaalle Suomelle.

Hyvinvointivaltion mittari on kuitenkin siinä, miten kaikkein köyhimmät Suomessa voivat. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä. Työ hyvinvoivan kansan ja terveen yhteiskunnan eteen tulee jatkumaan.

Syysterveisin,

Antti Kaikkonen

Kansanedustaja, Tuusula

Lähetekeskustelu valtion vuoden 2018 budjetista

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Turvallisuus, työ ja huolenpito kuuluvat kaikille

– Keskusta haastaa kaikki tasapainoisen Suomen rakentamiseen

Kaksi vuotta sitten Suomi oli uppoamassa. Mihinkään tarpeellisiin uudistuksiin ei oltu pystytty. Tässä maassa kasvoivat enää vain työttömyys ja valtion velka. Suomi oli tiellä joutua holhoukseen. Kreikka on esimerkki siitä, mitä sellainen säästökuuri olisi tarkoittanut tavallisen kansan arjessa. Kurjuus olisi jatkunut hamaan tulevaisuuteen.

Eduskuntavaaleissa 2015 suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta ja vaihtoivat vallanpitäjiä. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi. Lupasimme laittaa Suomen kuntoon ja sanoimme rehellisesti, että suunnan muuttamiseen tarvitaan myös ei-niin-mukavia-päätöksiä. Saman olimme todenneet moneen kertaan ennen vaaleja.

Suomen noususta kuuluu kiitos suomalaisille

Ihmiset pohtivat usein, ihan oikeutetusti, onko äänestämisellä väliä ja muuttuuko mikään. Ongelmia riittää edelleen ratkaistavaksi, varmasti virheitäkin on tehty, mutta se tärkein on saatu aikaan. Nyt Suomi on taas – vuosien jälkeen – nousun tiellä.

Työttömiä on lähes 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Aikaansaadusta käänteestä on hyötynyt eniten hän, joka oli aiemmin työttömänä ja nyt töissä. Työttömänä pitkään olleella hitsaaja Seijalla ja kaupan kassa Timolla on nyt toivottavasti aiempaa vähemmän rahahuolia.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mistä talous- ja työllisyyskäänne johtuu ja kenen ansiota se on.  Kyllä sen ovat saaneet aikaan suomalaiset yhdessä. On tarvittu sekä hallituksen uudistuspolitiikkaa että sopimista työmarkkinoilla. Mutta ennen muuta on tarvittu tavallisten suomalaisten joustamista ja vastaantuloa. Se ei varmasti aina ole ollut aivan helppoa, sillä monella on jo valmiiksi tiukkaa toimeentulonsa kanssa.

Mutta isolta osalta tämän kaiken vuoksi yhä useammalla työttömällä on nyt töitä, velanottomme vähenee ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Ymmärrettävää ei sen sijaan ole elinkeinoelämän johdon luistelu Suomi-talkoista. Isojen pörssifirmojen pomojen palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet, mikä on väärin. 

Keskustan linja on, että taakanjaon on oltava yhteisvastuullista. Siksi parempiosaisten solidaarisuusveroa jatketaan. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava myös pidemmällä aikavälillä.

Turvallisuus, työ, huolenpito

Tästä eteenpäin korostuu kolme asiaa. 

Ensinnäkin, arjen turvallisuudesta on pidettävä huolta entistäkin valppaammin. Maailmalla on vaaransa eikä Suomikaan ole pahalta täysin turvassa, minkä Turun epäilty terrori-isku osoitti.  Poliisille ja muille viranomaisille sekä terrorismin torjuntaan tulee nyt tuntuvasti lisää rahaa ja resursseja ensi vuonna. Laittomasti Suomessa olevien maasta poistamista nopeutetaan.

Mutta muutakin on. Liian usein meillä ihan omasta takaakin ratkotaan erimielisyyksiä ennemmin nyrkeillä kuin puhumalla. Hallitus ei yksin voi tätä kokonaan ratkoa, mutta esimerkiksi turvakoteihin panostetaan ensi vuonna entistä enemmän.

Toiseksi, Suomen nousua on edelleen tukevoitettava. Mahdollisimman monen työttömän on päästävä töihin. Talous- ja työllisyyskäännettä on kestänyt vasta vuoden. Syksyn palkkaneuvotteluilla on kriittinen merkitys käänteen vankistamisessa. Keskusta luottaa siihen, että liitoissa pystytään Suomen edun mukaisiin ratkaisuihin. Toivon mukaan eteenpäin päästään myös esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Näin turvataan nykyisiä työpaikkoja ja luodaan uusia.

Kolmanneksi, on varmistettava, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. 

Oikea suunta, vaikka pienin askelin

Sain sähköpostin eräältä yksinhuoltajalta, joka kirjoitti: ”Sanotaan, että Suomi nousee, mutta ei se vielä meidän perheen arjessa näy. Tiukkaa on ja jokainen euro on mietittävä tarkkaan. Usein on tingittävä kaikesta muusta, että rahaa riittää ainakin ruokaan.” Tämä on totisinta totta vielä liian monessa kodissa.

Keskustan linja on, että kasvu kuuluu kaikille. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on vielä paremmin tukea yhteiskunnan vähäosaisia. Sitä ei tehdä vielä riittävästi, mutta on todettava, että nyt tehdään monia oikeansuuntaisia ratkaisuja.

Perhevapaauudistus lähtee liikkeelle. Tavoitteena on oltava perheiden kannalta nykyistä parempi perhevapaamalli. 

Muutoin lapsiperhetoimet kohdistetaan nyt pienituloisimpiin perheisiin. Se tapahtuu alentamalla päivähoitomaksuja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen ja lisäämällä opintotukeen huoltajakorotuksen. Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Aloitamme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja parannamme peruskoulun tasa-arvoa. 

Korotamme myös alimpia sairauspäivärahoja.

Tämän lisäksi tartumme nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen esimerkiksi lisäämällä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Takuueläkkeeseen tehdään nyt kolmas korotus tällä vaalikaudella. Tekemistä jää silti vielä tulevillekin vuosille ja on todettava, että ei toimeentulo pienimmillä työeläkkeilläkään kovin hääppöinen ole. 

Vaikka äsken mainitsemani parannukset ovat pieniä, suunta on oikea. 

Koko Suomessa on voitava asua ja elää

Koko Suomi on saatava mukaan kasvuun. Keskustalle tärkeää on, että hyvää elämää pystyy elämään kaikkialla Suomessa. Tasapainosta on kyse. Liikennehankkeita tulee nyt aiempaa tasaisemmin kaikkialle maahan, mutta ennen muuta tarvitaan lisää kannattavia työpaikkoja niille paikkakunnille ja seuduille, joista nyt muuttaa ihmisiä työn perässä pois.

Jos tässä salissa on aitoa valmiutta tasapainoisemman Suomen rakentamiseen, etelästä pohjoiseen, kaupungeista maaseudulle, Keskusta on valmis nopealla aikataululla kutsumaan koolle puolueiden ja asiantuntijoiden yhteisen neuvonpidon, jonka tavoite olisi hallitus- ja oppositiorajan ylittävä, useamman vaalikauden mittainen sopimus asiasta. 

Tasapainoisen aluekehityksen lisäksi sopimus mahdollistaisi myös ratkaisujen hakemisen yhdessä suurimpien kaupunkien ongelmiin, kuten työttömyyteen, palvelujen jonoutumiseen, asuntopulaan ja joukkoliikenteen toimimattomuuteen.

Suomi on meidän asiamme

Monien sukupolvien panoksella on rakennettu hieno maa, satavuotias Suomi. Monella mittarilla olemme maailman paras maa, mutta tekemistä on vielä. Satavuotiaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointi ja turvallisuuskin on pitkälti kiinni siitä, pidämmekö kaikki suomalaiset ja koko maan mukana. 

Toivon mukaan tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentaminen on koko eduskunnan yhteinen tavoite.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa 22.8.2017

Hyvät edustajakollegat ja muut osanottajat

Hyvät median edustajat

Arvoisa kaupunginjohtaja,

Suomen ensimmäinen epäilty terrori-isku on todellisuutta. Vanha aika on takana, nyt elämme muuttuneessa Suomessa ja maailmassa.

Onko Suomi peruuttamattomasti muuttunut? Ei ole, suomalainen sydän, sielu ja sisu pysyvät. Nyt kuitenkin olemme myös pahassa yhtä muun Euroopan ja maailman kanssa. Kelloa ei saa käännettyä taaksepäin.

Mitkään sanat eivät tuo kuolleita takaisin, eivätkä paranna vakavasti loukkaantuneiden vammoja. Siksi omaisille ja läheisille on suotava rauha surra ja uhreille aikaa toipua. Viranomaisille puolestaan on annettava työrauha. Tutkinta on kesken.

On oikeus ja kohtuus, että tekijää ja mahdollisia muita osallisia rangaistaan aikanaan kovimman mukaan. Tämäntyyppistä raakalaismaista toimintaa ei tarvitse eikä pidä ymmärtää millään tavalla. Oikeusvaltiossa poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee. Luotetaan viranomaisiin.

Olen viime päivinä keskustellut paljon ihmisten kanssa. Monen turvallisuuden tunne horjuu ja osaa pelottaa. Uskaltaako kaduilla enää liikkua? Tuntemukset ovat oikeutettuja ja ennen muuta inhimillisiä.

Ihmisten päällimmäinen odotus päättäjiä kohtaan on ollut, että tehkää asioille jotain. Myös tämän ymmärtää. Kun terrori-iskut jatkuvat, niiden tuomitseminen ja surunvalittelut alkavat ainakin joidenkin korvissa kärsiä inflaation.

Vihaan vastaamiseksi tarvitaan tekoja. Linjana on oltava yhtäältä realismi ja toisaalta inhimillisyys. Ne kestävät.

Hyvät kesäkokouksemme osanottajat,

Ensinnäkin on turvattava viranomaisten voimavarat ja valtuudet.

Hallitus aivan oikein lisäsi jo aiemmin tänä vuonna poliisin, rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin määrärahoja. Voi olla perusteltua, että budjettiriihessä rahoitusta edelleen lisätään. Hallituksen on nyt tätä huolellisesti punnittava.

Suomen tiedustelulait on uudistettava, jotta terrorismia ja muita vakavia turvallisuusuhkia voidaan torjua tehokkaammin. Kutsun eduskuntaryhmät heti eduskunnan syysistuntokauden alussa neuvottelemaan asiasta. Vetoan ennen muuta oppositiopuolueisiin, jotta tarvittava ja perustuslain edellyttämä määräenemmistö syntyy. Uudistusta ei voi enää vitkuttaa, emmekä voi odottaa asiassa ensi vaalikauteen.

Tapani Töllin vetämä parlamentaarinen ryhmä on osaltaan tehnyt asiassa jo hyvää työtä eduskunnassa.

Selvää on, että ihmisten perusoikeudet on uudistuksessa suojattava. Tavallisen suomalaisen turvallisuutta uudistus ei heikennä. Se vahvistaa sitä.

Toiseksi, Suomen turvapaikkapolitiikkaa on edelleen osin korjattava. Aidosti hädänalaisia on tietenkin autettava, mutta nyt järjestelmää voi käyttää väärin. Turvapaikka kuuluu vain heille, joilla siihen on Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus.

Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin. On harkittava myös sitä, että ne, jotka eivät poistu Suomesta vapaaehtoisesti, kootaan tiukemman valvonnan palautuskeskuksiin. Viranomaisten on tiedettävä, missä paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, ja mitä he tekevät.

Sen sijaan kiintiöpakolaisten taustat tiedetään ja he ovat saaneet virallisen pakolaisstatuksen jo ennen maahan tuloaan. Kiintiöpakolaisten määrää voidaan maltillisesti kasvattaa, jos pakolaispolitiikasta päästään Euroopassa kokonaisratkaisuun. Tällöin turvapaikanhakijoiden määrä pienenisi.

Olisi inhimillistä, että perheenyhdistämisiä helpotetaan niin, että lasten oikeudet turvataan ja että viranomaisilla on mahdollisuus myös yksilölliseen harkintaan päätettäessä perheenyhdistämisistä.

Iso kysymys on, miten Suomesta turvapaikan maamme lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan saavien kotoutuminen ja kotouttaminen hoidetaan. Myös tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteistä yhteistä näkemystä yli hallitus-oppositiorajan.

Tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen. Suomeen ei saa päästää syntymään sellaisia rinnakkaisyhteiskuntia, joita joissain Euroopan maissa, lähimpänä Ruotsissa jo on. Suomessa jokaisen on elettävä lakien mukaan. Me edellytämme myös länsimaisten arvojen; demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion hyväksymistä.

On myös tärkeää, että kansainvälinen yhteisö ponnistelee varsinkin Lähi-idän ja Afrikan kriisien ratkaisemiseksi siten, että olot alueilla vakautuvat, ja lähtemisen syyt vähenevät.

Hyvät edustajakollegat ja muut läsnäolijat,

Euroopassa on kahden vuoden aikana kuollut terrori-iskuissa yli 300 viatonta sivullista.

Päivää ennen Turun mielipuolisia väkivallantekoja terroristit iskivät Espanjassa. Barcelonassa kuoli ainakin 14 ja loukkaantui 130 ihmistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuolonuhreja olisi voinut olla tuntuvasti enemmän, jos terroristit olisivat onnistuneet täysimittaisesti toteuttamaan hirmutekonsa mm. räjähteillä.

Euroopalla on ongelma, jonka nimi on ääri-islamilainen terrorismi. Tätä ei ole syytä kierrellä tai kaarrella. Yksittäinen tekijä voi olla syrjäytynyt tai henkisesti sairas, mutta iskuja yhdistää enemmän tai vähemmän viattomien tappamisen ja huomion saamisen lisäksi poliittis-ideologinen pyrkimys hajottaa länsimaisia yhteiskuntia ja saada ihmiset kääntymään toisiaan vastaan.

EU on monin tavoin tienhaarassa. Yksi tapa ihmisten palauttaa luottamusta on ottaa huolenpito turvallisuudesta oikeasti unionin painopisteeksi ja toimia niin, että se tuntuu ihmisten arjessa. Turvallisuus kirjattiin EU:n Rooman julistukseen yhdeksi niitä pääasioita, joihin unionin on tulevaisuudessa keskityttävä. Julistuksen jääminen paperitiikeriksi rapauttaisi entisestään EU:n uskottavuutta.

Tarvitaan lisää yhteistyötä niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti terrorismin torjumiseksi. Esimerkiksi tietojenvaihtoa on lisättävä.

Turkulaiset osoittivat, missä rintamalinjan on kuljettava: terroristien ja heidän uhriensa, ei suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Niin ovat osoittaneet aiemmin samanlaiset tavalliset, tolkun ihmiset myös Pariisissa, Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa, Manchesterissa, Tukholmassa ja muissa kaupungeissa, joihin terroristit ovat iskeneet.

Terrori-iskuissa uhriksi voi joutua kuka tahansa sukupuolesta, iästä, ihon väristä, uskonnosta, maahanmuuttomyönteisyydestä tai -vastaisuudesta tai muista näkemyksistä riippumatta. Riittää, että on väärässä paikassa väärään aikaan. Barcelonassa nuorin kuolonuhri oli 3-vuotias pikkulapsi. Muistetaan tämä.

Hyvät ystävät,

Viime perjantain jälkeen tässä maassa on todistettu paljon hyvää ja kestävää; välittämistä ja huolenpitoa toinen toisistamme. Kolikon toinen puoli on kuitenkin myös tullut esiin, varsinkin netin vihapuheen muodossa.

On luonnollista, että kun jotain poikkeuksellista ja vakavaa tapahtuu, tunteet kuohuvat. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan eikä sitä muiden pidä mennä rajoittamaan. Mutta ihmisyys ja sydämen sivistys mitataan siinä, mitä itse kukin sen jälkeen sanoo ja tekee.

Tuota samaa vihaa on puoluekannasta riippumatta monen päättäjän ja monen toimittajan sähköpostit pullollaan. Jotkut lehdet sulkivat keskustelupalstojaan, koska keskustelu ei pysynyt missään kohtuullisissa tai järkevissä rajoissa. Turussa on valitettavasti epäillyn terrori-iskun jälkeen nähty myös se, että esimerkiksi ulkomaalaisten omistamaa pizzeriaa on vahingoitettu ja maahanmuuttajiin on käyty käsiksi.

Hyvät ystävät, ei tällaisella vihalla mitään rakenneta. Ei ainakaan mitään hyvää.

Jokainen tällainen teko, sähköpostiin lähetetty tai sosiaaliseen mediaan kirjoitettu oksennus tai uhkaus vie turhaan viranomaisten voimavaroja tässä tilanteessa, halventaa uhrien muistoa ja kärjistää vastakkainasettelua. Nyt jos koskaan on pystyttävä juuri päinvastaiseen ja paljon parempaan.

Myös päättäjillä puoluekannasta riippumatta on iso vastuu siinä, että yhteiskunnassa pysyy maltti ja tolkku. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja nyt tarvitaan tekoja. Kestävä tie on hakea yhdessä ratkaisut, joilla pidetään huolta, että Suomi on myös tulevaisuudessa maailman turvallisimpia maita. Ja kaikesta tapahtuneesta huolimatta hyvä muistaa sekin, että satavuotias Suomi on melkein millä mittarilla tahansa yksi maailman parhaista maista.

Hyvät naiset ja miehet,

Sitten muihin tunnelmiin ja muutama sana Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta, hallituksen elokuun lopun budjettiriihestä ja siitä, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella ja pidemmälläkin aikavälillä.

Suomen pyörät pyörivät jälleen. Maamme talous kasvaa, vienti vetää ja työttömyys alenee. Erityisen myönteistä on nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lasku. Edelleen molemmissa on kyllä tekemistä. Mutta perustellusti voi sanoa, että Suomen tilanne on aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten, jolloin täällä kasvoivat vain työttömyys ja velka, ja päätöksenteko oli vakavasti halvaantunut. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta.

Myönteiseen käänteeseen on tarvittu päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta ja etenkin tältä joukkueelta, yhteistyötä ja sopimisen kykyä työmarkkinoilla ja kansainvälisenkin talouden imua, mutta ennen kaikkea tavallisten ihmisten joustamista. Käänne parempaan ei ole tapahtunut itsestään, vaikka jotkut niin antavat ymmärtää. Se on ollut monen tekijän, myös vaikeiden päätösten, tulosta.

Kilpailukykysopimus oli ja on edelleen koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen eikä suunnanmuutos olisi ollut mahdollinen ilman sitä. Tänä kesänä kilpailukykysopimus on myös tuntunut julkisten alojen työntekijöiden lompakossa lomarahojen pienentymisenä. On ymmärrettävää, että se ei tunnu kaikista alkuunkaan reilulta, etenkin, kun elinkeinoelämän johdon osallistuminen Suomi-talkoisiin on ollut käytännössä yhtä tyhjän kanssa.

Haastan ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johtajat kertomaan julkisesti, miksi he eivät ole talkoisiin osallistuneet. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan yritysjohtajien käsittämättömän isot palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet. Ei tämä mahdu kansalaisten oikeudentajuun tai oikeudenmukaisuuden käsitteeseen. Eikä tarvitse mahtuakaan. Kyllä herrojenkin pitää olla talkoissa mukana.

Julkisten ja muiden alojen työntekijöiden vastaantulolla on sen sijaan saatu osaltaan aikaan se, että yhä useampi työtön on saanut työpaikan, maamme velaksi eläminen on päättymässä ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Taakanjaon on oltava mahdollisimman yhteisvastuullista. Siksi hyvätuloisten solidaarisuusveron alarajan alentamista on jatkettava ainakin seuraavat kaksi vuotta. Isojen veronalennusten sijaan talouden liikenevää varaa on laitettava ensisijaisesti velanoton vähentämiseen. Jos veronalennuksia tehdään, ne on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on jo aiemmin kompensoitu veronalennuksina tälle ja ensi vuodelle.

Työllisyyden parantaminen ja hyvän talouskehityksen turvaaminen on ilman muuta talouspolitiikan puolella tärkeintä budjettiriihessä. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksien parantamista on jatkettava sekä helpotettava ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden parempaa kohtaamista on edesautettava myös ihmisten ammatillista liikkuvuutta tukemalla. Osaavan työvoiman saanti ei saa muodostua talouskasvun pullonkaulaksi.

On luotettava siihen, että liitot pystyvät syksyn työehtosopimusneuvotteluissa oikein mitoitettuihin ratkaisuihin, jotka osaltaan varmistavat Suomen talouden kasvua. Osapuolet hoitavat neuvottelut, mutta voisi olla järkevää, että tulevissa sopimuksissa mahdollistettaisiin nykyistä jonkun verran laajempi paikallinen sopiminen. Olisi kaikkien etu, että huonommissa oloissa nykyiset työpaikat voidaan turvata ja paremmissa oloissa palkata uusia ammattilaisia.

Hyvät edustajakollegat ja kesäkokouksemme osanottajat,

Suomella kokonaisuutena menee paremmin kuin vuosiin, mutta kaikilla suomalaisilla ja koko Suomella ei mene hyvin. Loppuvaalikauden ja pidemmänkin aikavälin tärkeimpiä tehtäviä on huolenpito siitä, että talouden noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa köyhempiä alueita myöten.

Ehyt Suomi kestää myös silloin, kun meitä ja elämänmuotoamme yritetään horjuttaa. Siitähän Turunkin epäillyssä terrori-iskussa pohjimmiltaan on kyse.

Heikompiosaisten tilanteeseen tarvitaan parannuksia. Hallitus on Keskustan tavoitteiden mukaisesti jo aiemmin päättänyt, että ensi vuoden alussa takuueläkkeeseen tulee pieni korotus, opintotukeen merkittävä huoltajakorotus ja pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut alenevat. Noin 7 000 perhettä vapautuu ensi vuoden alussa kokonaan päivähoitomaksuista.

Olen esittänyt, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehtäisiin budjettiriihessä hieman tuntuvampi tasokorotus, sillä tarve sille on todellinen. Ei voi olla niin, että moni mummo ja vaari joutuu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Ikäihmisten köyhyys on vakavimpia ongelmiamme.

Toivottavasti hallitus pääsee tässä asiassa eteenpäin. Eduskuntaryhmämmehän otti takuueläkkeen korotuksen puolesta kantaa myös kesäkuun ryhmäpuheessa valtiontalouden kehyksistä. On hyvä muistaa, että takuueläkkeellä on muitakin pienituloisia kuin vanhuksia, myös esimerkiksi vammaisia tai nuorempia pitkäaikaissairaita.

Epäonni voi kohdata ketä tahansa. Jokainen ansaitsee uuden alun, jos käy taloudellisesti huonosti. Hallitus on jo aiemmin päättänyt, että säädetään laki yksityishenkilön konkurssista, jolla mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle. Lisäksi työntekijän palkan ulosmittausta lykätään niin, että jos velallinen työttömyyden jälkeen työllistyy, ulosmittaus ei ala välittömästi vaan vasta kuuden kuukauden kuluttua.

Ylivelkaantuneiden ja konkurssin tehneiden tilannetta on edelleen helpotettava. Ei ole kenenkään etu, että ihminen musertuu talous- ja velkakuormansa alle.

Ylipäätään on tärkeää, että hallitus nyt ja jatkossakin etsii keinoja auttaa yhteiskuntamme heikompiosaisten asemaa. Ymmärrämme, että taloudellinen liikkumavara siihen on edelleen varsin pieni. Sen sijaan sitä on vaikeampi ymmärtää, että joidenkin – ei keskustalaisten – näkökulman mukaan rahaa tuntuisi helposti löytyvän satojen miljoonien eurojen veronkevennyksiin, mutta jos köyhille koetetaan muutamaa ropoa järjestää, niin siihen ei tunnu rahaa millään löytyvän.

Heikompiosaisten huomioiminen ei ole mikään gallupien nyt tuoma uusi lisä Keskustan politiikkaan, niin kuin jotkut ovat pahantahtoisesti väittäneet. Esimerkiksi ryhmämme talvikokouksessa tämän vuoden alussa toimme saman viestin vahvasti esiin. Ja itse asiassa se köyhän asia on aina ollut keskeinen osa keskustan aate- ja arvomaailmaa, aivan sieltä Santeri Alkion ajoista lähtien.

Haluamme työikäiset ja -kykyiset suomalaiset tekemään työtä ja yrittämään, pitämään huolta itsestään ja läheisistään. Ja samalla haluamme, että yhdessä autamme niitä, jotka avun tarpeessa ovat. Ei tämä paljon sen monimutkaisempaa ole.

Viime viikkojen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että budjettiriihessä voitaisiin sopia myös perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta ja jopa toteuttaa se osin jo tällä vaalikaudella. Hyvä niin.

On lisättävä esimerkiksi vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä. Uudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat. Siksi kotihoidontukea tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta perheillä on vapaus valita omaan elämäntilanteeseensa sopivin tapa hoitaa lapset.

Arvoisat kuulijat,

Politiikan syksy ja samalla tämän vaalikauden jälkimmäinen puolisko on alkamassa.

Elämme aikaa, jolloin yksinkertaisilla ratkaisuilla monimutkaisiin ongelmiin voi saada nopeasti ja paljon kannatusta. Näyttää siltä, että niillä vesillä jotkut ovat aivan viime päivinäkin kalastelleet. Todellista muutosta saadaan kuitenkin aikaan vain kovalla työllä, huolellisella asioihin paneutumisella ja omalla, uskottavalla vaihtoehdolla.

Tässä joukkueessa on paljon näkemystä, kokemusta ja osaamista. Omalta osaltani tulen pitämään huolen siitä, että siitä otetaan myös entistä enemmän irti. Keskeinen osa sitä on alkava puolueen työryhmätoiminta, jossa kansanedustajiemme roolin pitää olla painava. Ryhdymme päivänpolitiikan lisäksi yhä enemmän katsomaan eteenpäin, rakentamaan 2020-luvun parempaa Suomea.

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee maltillista, ratkaisukeskeistä ja ihmisiä yhdistävää poliittista liikettä. Sillanrakentajaa. Ja se porukka on muuten nyt täällä koolla.

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies,

Suomessa elettiin viime viikolla poikkeuksellisia aikoja. Ei politiikka tylsää ole, ei ainakaan aina. Mutta tapahtumat ovat ymmärrettävästi myös hämmentäneet. Käänteitä oli, ja tilanteet muuttuivat nopeasti.

Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen kävi varsin pian ilmi, että edellytyksiä jatkaa yhteistyötä hallituksessa ei ole. Johtopäätöksen taustalla oli ennen muuta arvokysymyksiä ja politiikan linjoihin liittyviä, mutta myös käytännön kysymyksiä.

Tiistain dramaattinen uutinen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta kahtia muutti näkymän uudestaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa hallituksessa jatkavat tiedonannon mukaisesti Keskusta, Kokoomus ja Uusi Vaihtoehto -ryhmä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jääneet kansanedustajat siirtyvät oppositioon.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusratkaisua. Ratkaisulla puramme poliittisen kriisin, johon maamme viime viikolla ajautui.

Katsomme, että tällä ratkaisulla huolehditaan yhteiskuntamme vakaudesta ja Suomen myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisesta.

Ratkaisu takaa myös sen, että on edellytykset viedä keskeneräiset uudistukset, ennen muuta sote- ja maakuntauudistus maaliin. Ihmisille on saatava töitä ja palvelut turvattava tasa-arvoisesti koko maassa.

EU-politiikassa tarvitsemme selkeän ja johdonmukaisen linjan, jolla pystymme vaikuttamaan EU:n päätöksiin ja parhaalla tavalla turvaamaan Suomen ja suomalaisten edut. Se edellyttää sitä, että toimimme EU:ssa oikeissa viiteryhmissä.

Keskustelussa olleesta maahanmuuttopolitiikasta tarvitaan myös kriittistä keskustelua ja ihmisten arjen turvallisuudesta on kaikin tavoin huolehdittava. Keskustan linja ei ole ”rajat kiinni”, mutta ei myöskään ”tervetuloa kaikki”.

Tämän ilmiön käsitteleminen viisaalla, tolkulla ja oikeudenmukaisella tavalla on yksi aikamme haaste. Hädässä olevia on autettava, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla. Aivan kaikki maahamme haluavat eivät ole vilpittömin motiivein tulossa. Meidän on oltava tarkkoja, mutta oikeudenmukaisia.

Syrjinnälle, rasismille ja vihapuheelle Suomessa ei saa olla minkäänlaista sijaa. Uskon suomalaisten enemmistön olevan tästä samaa mieltä. Kunpa joku päivä kaikki olisivat tästä samaa mieltä.

Arvoisa puhemies,

Keskustan eduskuntaryhmän puolesta kiitän sekä Kokoomuksen että Uuden Vaihtoehdon eduskuntaryhmiä siitä, että ratkaisuun päästiin. Tiedämme, että päätös etenkään Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jättämisestä ei varmasti ollut poliittisesti saati henkilökohtaisesti helppo. Samalla vetoamme osaltamme sen puolesta, että kaikilla maltti säilyy niin tässä salissa kuin näiden seinien ulkopuolella.

Leimakirveiden heittely suuntaan tai toiseen ei edesauta niiden ongelmien ratkaisemista, jotka ovat sittenkin suomalaisten yhteisiä. Vanha sanonta ”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” on viisas ohjenuora tästä eteenpäin meille kaikille. Suomalaiset sitten aikanaan vaaleissa päättävät, kenen vaihtoehtoon he luottavat.

Kun tuota pääministeriä välillä kritisoidaankin, niin tässä kohtaa on syytä tunnustaa, että ilman pääministerin johtajuutta tilanne voisi nyt olla toisenlainen. Juha Sipilä piti ohjakset käsissään siitä huolimatta, että viime viikko oli poliittisesti monin tavoin paineinen ja ristivetoinen. Myrskystä selvittiin jälleen poutasäälle.

Nyt on tärkeää, että eduskunta palaa normaaliin työasentoon ja jatkaa työtä Suomen kuntoon laittamiseksi. Kaikkia tarvitaan; niin toimintakykyistä hallitusta, vastuullista oppositiota kuin sopimaan pystyviä työmarkkinaosapuolia. Yhteinen tehtävämme yli puolue- ja muiden rajojen on vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen nyt, kun Suomen suunta on monen vuoden alamäen jälkeen vihdoin parempaan päin.

Arvoisa puhemies,

Alkuvuoden aikana Suomen talous on pitkästä aikaa kasvanut jopa Ruotsia nopeammin. Ja se tuntuu hyvältä. Ennusteiden mukaan talous kasvaa myös loppuvuoden kohisten. Myönteisintä on, että myös nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vihdoin alenevat.

Suomi on kuitenkin kunnossa vasta silloin, kun kaikki ovat mukana. Työllisyyden parantamisen ohella Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on pitkään jatkuneen eriarvoistumisen pysäyttäminen. Kun uutta jaettavaa ei isommin vielä ole, huolenpito heikompiosaisista on näissä oloissa ennen muuta Suomen uudistamista.

Työelämää on uudistettava maltillisesti edelleen. Sosiaaliturvasta on tehtävä kannustavampi ja yksinkertaisempi. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi painopistettä on siirrettävä tulevaisuudessa yhä enemmän ennaltaehkäisyyn.

Eriarvoistumisen torjumiseksi tarvitaan myös kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Keskustan eduskuntaryhmässä pidämme tässä suhteessa tärkeänä professori Juho Saaren asiantuntijaryhmän työtä.

Meillä on aito huoli yhteiskuntamme heikompiosaisista. Kaikki ei ole kohdallaan, jos pienituloinen eläkeläinen joutuu pohtimaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Pidämme tärkeänä, että hallitus huomioi heikompiosaisia vielä jäljellä olevalla kaksivuotiskaudellaan.

Toistemme syyttely ei edesauta ongelmien ratkaisemista. Mahdollisimman eheän ja oikeudenmukaisen Suomen rakentamisen luulisi olevan yhteinen tavoite.

Arvoisa puhemies,

Oppositiosta on ehditty jo vaatia uusia eduskuntavaaleja. Hajotusvaalit eivät ole kuitenkaan mielipidekysymys. Kynnys niiden järjestämiseen on perustuslaissa yhteisesti, kaikkien eduskuntapuolueiden sopimana, asetettu tietoisesti mahdollisimman korkeaksi. Ensisijaista on löytää istuvasta eduskunnasta enemmistö. Tässä pääministerin johdolla myös onnistuttiin.

Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Siksi on tärkeää, että hallituksen luottamus mitataan eduskunnassa jo huomenna. Hajotusvaaleja vaatineille Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että jatkavalla hallituspohjalla on edelleen suomalaisilta viime eduskuntavaaleissa saatu valtakirja.

Uudistustyö Suomen kuntoon laittamiseksi on kesken. Suunta on nyt oikea, ja Suomi on monen vuoden jälkeen saatu jälleen nousun, kasvun ja paremman työllisyyden tielle.

Varmasti virheitäkin on tehty, mutta silti: tulokset puhuvat puolestaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella 22.4.2017

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Keskustan eduskuntaryhmä laittoi vuonna 2016 voimavaransa Suomen kuntoon laittamiseen.

Puheenjohtajana voin aivan pystypäin sanoa, että eduskuntaryhmällämme ja Keskustan ministereillä on ollut rooli Suomen suunnan muuttamisessa, aika keskeinenkin rooli itse asiassa. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan.

Vuosikausia Suomen talous oli nollassa tai pakkasella, maa velkaantui hurjaa vauhtia ja työttömyys paheni viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta. Nyt Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee.

Eduskunnan kyselytunnilla toissapäivänä SDP käytti ensimmäisen puheenvuoronsa moittiakseen hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Tässä kohtaa minun oli pakko hetki muistella poliittista lähihistoriaa.

Kun edellinen hallitus, jossa mm. SDP ja Vihreät istuivat, aloitti vuonna 2011, tavoitteena oli luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Miten siinä kävi? 100 000 kyllä päästiin, mutta etumerkki oli väärä. Menetimme viime kaudella 100 000 työpaikkaa. Noilla pohjilla, hyvä SDP, en lähtisi ihan hirveästi nykyhallitusta neuvomaan ja mestaroimaan.

Kaikki tiedämme, että työllisyys- ja talouskäänteen aikaansaaminen on edellyttänyt myös viheliäisiä päätöksiä, tuskaisia säästöjä ja isoja ja vaikeitakin uudistuksia. Niistä huolimatta eduskuntaryhmämme on ollut toimintakykyinen. Tässä todella tärkeätä on ollut, että hankalistakin asioista on pystytty puhumaan suoraan, mutta luottamuksellisesti.

Tästä kuuluu kiitos myös puheenjohtaja-Juhalle ja Keskustan ministereille. Keskusta pärjää, kun kuulemme ihmisten huolia, toiveita ja unelmia – ja vedämme yhtä köyttä puolueväen, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kesken.

Itse kunkin meistä on muistettava, että nämä tehtävät eivät ole henkilökohtaisia. Valta on vain lainassa ja ihmisten luottamus on ansaittava. Siksi eduskuntaryhmämme on ollut säännöllisesti, myös vaalien välillä, kuuntelemassa ja keskustelemassa koko Suomessa suomalaisten kanssa. Tätä teimme viime vuonna ja tätä jalkatyötä jatkamme.

Osa Suomen kuntoon laittamista on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen, jotta työnteko ja yrittäminen maassamme olisivat helpompaa ja ihmisten arki sujuvampaa.

Keskustan eduskuntaryhmä on ollut asiassa erityisen aloitteellinen. Jo viime vaalikaudella teimme 101 ehdotusta purettavista normeista. Nyt olemme tilanteessa, jossa jo ainakin 303 normia on purettu. Kokosimme ne yksiin kansiin vihkoseen, jonka julkaisimme maaliskuussa. Myös turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatkamme. Sanat muuttuvat teoiksi.

Hyvät kuulijat,

Keskustan kansanedustajista 40 oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Niillä yhdeksällä kansanedustajalla, jotka eivät ehdolle asettuneet, oli kaikin puolin pätevät syyt ratkaisulleen. Uskon, että eduskuntaryhmän tekemällä työllä kaikkineen oli oma, tärkeä merkityksensä Keskustan vaalituloksen kannalta.

Nöyrä kiitos kuuluu kuitenkin kaikille keskustalaisille. Tällä kertaa yhdessä tekemämme työ riitti 17,5 prosentin kannatukseen ja kolmanteen sijaan. Hävisimme, ei sitä auta muuksi selitellä. Niin hävisivät myös muut hallituspuolueet, vielä vähän meitä enemmänkin.

Vihreät olivat kuntavaalien voittaja. Kun saa kansalta luottamusta, on oikeutettua odottaa myös uskottavaa vaihtoehtoa. Loputtomiin ei pärjää sillä, että heristää vasemmalla kädellä sormea koulutussäästöistä, vaikka oikealla kädellä on myös itse leikannut koulutuksesta. Keskustan on otettava Vihreät kiinni myös vihreydestä – kuinka vihreää on se, että Vihreiden keskeisesti hallitsemassa Helsingissä saastutetaan ympäristöä kivihiiltä polttamalla ja maakunnissa halutaan museoida kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat, vaikka juuri niiden käyttöä meidän on tuntuvasti lisättävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Poliittisesti merkillepantavaa on, että SDP hävisi, vaikka sen pitäisi olla pääoppositiopuolue.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa eilen, että Keskusta yrittää vaieta vaalituloksensa kuoliaaksi. Me olemme vaali-illasta alkaen käyneet Keskustan tulosta läpi ja keskustelemme siitä tänäkin viikonloppuna täällä Tampereella – avoimesti, suoraan, rajusti ja rehellisesti. Sen sijaan on todettava, että nimenomaan SDP:n keskustelu loistaa poissaolollaan.

Keskustan tulos oli tappiollinen, mutta SDP teki sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksensa.  Luulen, että SDP:nkin etu olisi keskittyä omiin asioihinsa eikä poliittiseen lärväilyyn muille puolueille.

Kun asenteeni elämään on perusmyönteinen, pidän Keskustan valtakunnallista vaalitulosta loppujen lopuksi ja näissä oloissa sittenkin, ei hyvänä, mutta melko kohtuullisena.

Vaalikauden ensimmäinen puolisko on ollut poikkeuksellisen hankala. Olemme joutuneet edellisten hallitusten tekemättömyyden vuoksi tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei tee mielellään. Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa tehnyt ja saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana.

Mutta kovaa hintaakin on maksettu. Viime kuukausina ennen muuta puheenjohtaja Juhan julkinen riepottelu on lähennellyt noitavainoa. Se on ollut ajoittain kohtuutonta.

On sanomattakin selvää, että vallanpitäjiä saa ja pitää kritisoida. Media on vallan vahtikoira, niin kuin sen kuuluukin olla. Siitä peräänkuulutan keskustelua, missä menevät ihmisen inhimillisen kohtelun rajat. Vastoin yleistä käsitystä myös ministerit ja muut johtavat poliitikot, puoluekantaan katsomatta, ovat ihmisiä.

Hyvät ystävät,

Myönteistä on, että Keskustalla on edelleen eniten kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja. Yli 31 prosenttia nyt valituista päättäjistä on keskustalaisia. Kokonaisuutena ottaen menestyimme kohtuullisesti maakunnissa ja tuloksessamme on paikallisia vaalivoittoja osin myös isommissa kaupungeissa.

Kannatuksen ongelmiemme ydin on pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Puoluesihteeri Jouni kuvasi neljä tosiasiaa, joita emme voi ohittaa, kun pohdimme, miten menemme tästä eteenpäin. Se on vain niin, että nykyistä tuntuvasti parempi kannatus suurimmissa kaupungeissa on edellytys sille, että tämä kansanliike on voimissaan vielä 10 ja 20 vuoden päästäkin, ja senkin jälkeen, ja on vaikuttamassa isänmaan asioihin hyvän aatteemme ja arvojemme mukaiseen suuntaan.

Tarvitsemme uuden asennon jo tuleviin maakuntavaaleihin, mutta lopulta kyse on paljon enemmästä; tämän meille kaikille rakkaan kansanliikkeen olemassaolosta ja tulevaisuudesta.

Keskusta on ja sen pitää olla vahva maaseudulla. Mutta sen lisäksi meidän pitää olla suurimmissa kaupungeissa uskottava vaihtoehto sinipunapuolueiden ja vihreiden valtakartellille. Irvokkuuden huippu on, että Helsingissä toistensa vaihtoehtoina esiintyneet Kokoomus ja Vihreät johtavat nyt pääkaupunkia yhdessä seuraavat neljä vuotta. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun ongelmat, kuten eriarvoistuminen, asuntopula ja elämisen kalleus sen kuin kärjistyvät entisestään.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Olemme saaneet Suomessa myönteisen talouskäänteen aikaan, mutta työ on kesken. Käännettä on nyt kaikin tavoin voimistettava. Ensi viikon hallituksen puoliväliriihessä Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on ilman muuta työllisyyden parantaminen ja talouden saaminen vielä nykyennusteita voimakkaampaan kasvuun.

Myönteinen käänne näkyy kyllä nyt myös jo muuallakin kuin tilastoissa. Sen näkee nyt myös uutisista. Kun meillä meni vuosikausia, jolloin uutiset kertoivat suurista YT-neuvotteluista, irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisesta, nyt kuuluu jo ihan muuta. Biotalous työllistää nyt yhä enemmän ympäri maata. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Ja sitten tämä Uusikaupunki ja autotehdas, joka talvella ilmoitti tarvitsevansa 1000 uutta työntekijää. Ja muutama viikko sitten uusi ilmoitus, tarvitaankin vielä toiset tuhat uutta työntekijää. Hyvät kuulijat, koska olemme tällaisia uutisia kuulleet viimeksi? Suomi nousee nyt niin että kohisee.

Työllisyyden parantaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksen toteuttamisen ohella kestävin tapa torjua eriarvoistumista. Olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia pienituloisimpien tilanteeseen, kuten nostamaan takuueläkettä, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta monen äänestäjän kuva meistä taitaa olla toinen. Kuva voi monella olla se, että hallitus ei piittaa heikompiosaista. Se tekee kipeää keskustaväen sydämissä, sillä meille tärkeää on huolehtia myös köyhistä ja vähäosaisista.

Se viesti, mitä uskon keskustan kenttäväen juuri nyt voimakkaammin kaipaavan on, että tuomme yhä vahvemmin esiin tämän aidon ja oikean huolemme yhteiskuntamme heikompiosaisista. Keskustan pitää olla entistä voimallisemmin ”köyhän asialla”. Vaikka talouden liikkumavara on pieni, toivon, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin vielä tällä hallituskaudella.

Hyvät keskustalaiset,

Puheenjohtaja Juhalla on ollut tapana todeta, että tästäkin selvitään. Keskusta selviää myös tästä tilanteesta, kun olemme nöyriä kansalta saamamme palautteen edessä, tunnustamme tosiasiat, uudistamme rohkeasti toimintaamme ja pidämme politiikkamme työllisyyden ja kaikkinaisen tasa-arvon linjalla, yhteiskunnan heikompiosaisia unohtamatta ja rakennamme oikeudenmukaista, eteenpäinkatsovaa 100-vuotiasta Suomea niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa.

Tämä siis puheenvuorona keskustan eduskuntaryhmän toiminnasta vuonna 2016. Pahoittelut, jos se parissa kohtaa saattoi hivenen lipsahtaa päivänpolitiikan puolelle. Hyvää kokousta teille kaikille.