Asunnottomien yö 17.10.2016, Tuusulan Mutterimaja

Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella on oikeus kotiin. ”Koti on siellä missä sydän” ei riitä vaan jokaisella on oltava myös katto tuon sydämen päälle. Koti, se on siellä missä on kattokin. Lokakuun 17. päivä vietetään jälleen valtakunnallista Asunnottomien yötä. Valitettavasti osa meistä nukkuu sen tuttujensa nurkissa, rappukäytävissä, lehtiroskiksissa, teltoissa, kuka missäkin.

Viime vuonna Suomessa oli 6785 yksin elävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomuus on Suomessa laskenut vuodesta 2008 lähtien jopa yli 1300 henkilöllä, mikä on EU:n sisällä ainutlaatuista. Muualla kehityssuunta on valitettavasti päinvastainen. Kahdenkymmenen vuoden aikaväliä tarkasteltaessa asunnottomuus on Suomessa peräti puolittunut, mikä on erityisen hienoa ja osoittaa, että työ asunnottomuuden torjumiseksi on ollut pääosin onnistunutta. Samalla kuitenkin asunnottomien joukko on monimuotoistunut, yhä useampi asunnoton on maahanmuuttaja tai nuori alle 25-vuotias. Pahiten asunnottomuus koskettaa täällä pääkaupunkiseudulla.

Tukitoimenpiteistä ja positiivisesta kehityssuunnasta huolimatta Suomessa oli viime vuonna 7 898 asunnotonta. Se on lähes kahdeksantuhatta henkeä liikaa yhteiskunnassa, jonka menestystarina on rakennettu hyvinvoinnin ympärille. Asunnottomuus on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeätahra.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaiset eikä niitä ratkaista yhdellä tietyllä keinolla. Kun syyt ovat monimutkaiset, myös keinojen on katettava monta elämän osa-aluetta ja keinojen on tultava yhteisesti monelta eri sektorilta ihmistä vastaan. Asunnottomuustyö on liitettävä kiinteästi osaksi muuta syrjäytymisen torjuntatyötä.

Yhä useampi ajautuu asunnottomuuteen esimerkiksi taloudellisten, mielenterveys- tai päihdeongelmien takia. Nykyisellään sosiaali-, terveys- ja työelämäpalvelut ovat liian kaukana toisistaan, jolloin luukulta luukulle juoksemaan joutuva saattaa tipahtaa näiden korkeiden kynnysten väliin. Myös kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla liian vähän.

Näihin epäkohtiin on puututtava. Hallituksen tavoitteena on osoittaa 2 500 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille vuoteen 2019 mennessä. Asuntojen ympärille rakennetaan myös palveluita, jotka tukevat asunnottomuuteen johtaneiden ongelmien ratkaisua mahdollisimman ihmisläheisesti ja matalalla kynnyksellä. Tämä ennaltaehkäisee myös asunnottomuuden uusiutumista. Kynnykset eivät saa olla liian korkeat. Tämä työ on käynnissä.

Hallitus on tänä vuonna laatinut asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä periaatteena on erittäin arvokas ”asunto ensin” –malli. Mallissa tunnistetaan se, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat ratkeavat paremmin, kun ihminen saa kodin heti kuntoutumisen alussa eikä vasta edistyttyään tai ansaittuaan sen.

Lauantain Keski-Uusimaassa kaksi vuotta asunnottomana ollut 42-vuotias Mika kuvaili koskettavasti, miten hankalassa tilanteessa asunnoton saattaa olla. ”Kun on jatkuvasti väsynyt, nälissään ja koditon, on vaikea keskittyä hakemaan töitä”, Mika kuvaili tilannettaan. Asunto ensin –periaatteen tärkeys tiivistyykin juuri tähän: elämän palikat on helpompi saada järjestykseen, kun on edes koti. Siksi asunto on lähtökohta, ei päämäärä. Kun ihminen kokee haasteita tai on vaarassa syrjäytyä, oma asunto on perusedellytys kuntoutumisen ja elämän reunasta kiinni saamisen käynnistämiselle – ja ennen kaikkea onnistumiselle.

Koti on jokaisen perusoikeus.

Euroopan neuvoston ministerien sijaiskokous hyväksyi viime viikolla merkittävän suosituksen nuorten oikeuksista ja niiden toteutumisesta Euroopassa. Suositus on jatkumoa etenkin suomalaisten nuorisotoimijoiden työlle nuorten oikeuksien puolesta.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Allianssin edustajat saivat nuorten oikeudet ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen agendalle vuonna 2008. Nyt hyväksytty suositus on tärkeä askel eteenpäin ja osa pitkäjänteistä työtä nuorten oikeuksien tunnistamisen eteen Euroopassa.

Ministerikomitean sijaiskokouksen suositus vetoaa Euroopan neuvoston jäsenmaihin, jotta nämä loisivat tehokkaita käytäntöjä nuorten osallistamiselle ja kouluttamiselle tunnistamaan omia oikeuksiaan. Jäsenmaiden tulisi huomioida nuorten oikeudet entistä paremmin läpileikkaavana osana poliittisia linjauksia ja varmistaa, että eri oikeudet toteutuvat myös nuorten kohdalla.

– Suositus on tärkeä muistutus siitä, että myös nuorten oikeuksista on pidettävä lujasti huolta. Euroopan talouskriisi ja poliittinen tilanne vaikuttavat kaikkiin, mutta erityisesti nuoriin. Suositus tukee nuorten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteumista. Pallo on nyt jäsenmailla, jotta ne lähtevät konkreettisesti toteuttamaan suositusta, Kaikkonen kommentoi.

Euroopan neuvoston suosituksen lisäksi myös toinen aloite, jota Kaikkonen on ollut mukana edistämässä, on viime aikoina edennyt menestyksekkäästi. Vuonna 2011 Suomen YK-liiton puheenjohtajana toiminut Kaikkonen luovutti yhdessä Allianssin ja Suomen Partiolaisten kanssa vetoomuksen YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille, jotta nuorten oikeudet ja marginalisoituminen huomioitaisiin paremmin YK:ssa. Vetoomuksessa ehdotettiin, että turvallisuusneuvosto hyväksyisi Nuoret, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman, joka nostaisi nuorten vaikuttamismahdollisuudet globaaliagendalle. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyikin päätöslauselman Nuoret, rauha ja turvallisuus. Kesäkuussa 2016 myös ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman Nuoret ja ihmisoikeudet.

-Nuoret on huomioitava vahvasti kansainvälisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi maahanmuuttotilanteessa näemme, että liikkeellä ovat etenkin nuoret, joiden tulevaisuudenkuvat näyttävät synkiltä koulutuksen ja työn puutteen sekä turvallisuustilanteen takia. Siksi on hienoa nähdä, että nuorten oikeuksiin on alettu herätä vahvasti monissa kansainvälisissä päätöksentekoelimissä, Kaikkonen tiivistää.

Kaikkonen oli Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen vuosina 2004-2015. Viime syksynä hänelle myönnettiin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniajäsenyys pitkäjänteisestä työstä yleiskokouksessa. Kaikkonen oli myös Allianssin puheenjohtajana vuosina 2002-2005 ja YK-liiton puheenjohtaja vuosina 2010-2011.

Eduskunnan puhemiehelle

Lahden moottoritien varrella Mäntsälässä sijaitsevan Tuuliruusun levähdysalue ei nykyisellään ole yhteydessä ympäröivään alueeseen eikä siten sen kohdalla oleva liittymä ole alueen yritys- ja asiakasliikenteen hyödynnettävissä. Lahden moottoritie (VT4) ja Helsingintie (seututie 140) olisi mahdollista yhdistää Tuuliruusun liittymän kohdalta tieyhteydellä, joka mahdollistaisi alueen laajemman kehittymisen sekä turvallisemmat liikennejärjestelyt.

Tarvittava tieyhteys olisi noin 180 metriä pitkä, minkä lisäksi seututielle tarvittaisiin mahdollisesti myös hidastus- ja kiihdytyskaistat. Kustannus olisi pieni saatavaan hyötyyn nähden, ja voidaan lähteä siitä, että tieyhteyden rakentamisen kustannuksista vastaisi Mäntsälän kunta.

Moottoritien alueella on Tuuliruusun levähdysalueen takia jo olemassa olevat hidastus- ja kiihdytyskaistat molempiin suuntiin alikulkuineen. Opastusten lisäksi muita investointeja ei siis tarvittane moottoritien osalta. Maa-alue on kunnan ja tienpitäjän omistuksessa.  Tieyhteyden suunnittelu ja rakentaminen hyödyntäisi moottoritien olemassa olevaa liittymää siten, ettei moottoritielle ole tarvetta rakentaa uutta liittymää Mäntsälän kohdalle. Tieyhteyden rakentaminen helpottaisi myös nykyisen Mäntsälän eteläisen liittymän seudun ruuhkahuippuja ja siirtäisi myös läheiseen risteykseen tarvittavan laajennetun kiertoliittymän rakentamisajankohtaa.

Vastaavia liikenneratkaisuja on tehty myös muualla Uudellamaalla.

Tieyhteys helpottaisi myös alueen julkisen liikenteen kehittämistä. Mäntsälän kunta on aiemmin hakenut silloiselta aluehallintovirastolta pysäkkiä moottoritiellä kulkeville pikavuoroille Tuuliruusun kohdalle, mutta pysäkkiä ei saatu nimenomaisesti paikallistieyhteyden puutteen takia. Mäntsälän läpi kulkee vuorokaudessa noin 50 pikavuoroa yhteen suuntaan ja näistä noin 40 vuoroa ajaa Mäntsälän ohi pysähtymättä. Tieyhteys avaisi mahdollisuuden pikavuorojen pysähtymiselle.

Mäntsälän kunta sekä useat alueella toimivat yrittäjät ovat ottaneet hankkeeseen positiivisesti kantaa ja todenneet, että tieyhteydellä olisi myönteinen vaikutus alueen yritystoimintaan ja niiden liikennejärjestelyihin. Tieyhteys helpottaisi levähdysalueen talvikunnossapitoa sekä ennen kaikkea raskaan liikenteen ajojärjestelyjä, jotta reittien ei tarvitsisi kulkea taajaman kautta. Tieyhteyden myötä alueen yritys- ja asiakasliikenne kulkisi enenevissä määrin Tuuliruusun liittymän kautta ja liikennejärjestelyt esimerkiksi valtatie 25:n yrityksiin helpottuisivat. Tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välillä tukisi alueen kehittymistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välille saadaan rakennettua?

Helsingissä 29.9.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Outi Mäkelä /kok

Antti Rinne /sd

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen 

Keskusta on näinä päivinä liikkeellä koko Suomessa osana puolueen 110-vuotisen taipaleen viettoa. Itse tapasin suomalaisia Kajaanissa ja Keravalla. Mieleeni jäi etenkin kaksi keskustelua.

Kajaanissa reilu seitsemänkymppinen mies marssi luokseni ja sanoi: ”Kaikkonen, laittakaa nyt isänmaan asiat kuntoon, vaikka se kipeää tekeekin. Mutta älkää riidelkö keskenänne. Ei teitä torailemaan ole sinne Arkadianmäelle valittu, vaan tekemään päätöksiä.”

En voinut oikein muuta kuin nyökytellä. Tämä herra tiesi omakohtaisesti sen, minkä me nuoremmat voimme lukea historiankirjoista. Olemme vuosikymmenten saatossa pärjänneet silloin, kun olemme pystyneet uudistamaan Suomea, tekemään yhteistyötä ja sopimaan asioista.

Keravalla elämäntyönsä opettajana tehnyt nainen puolestaan kertoi huolensa nuorista, nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä. Osa nuorista tulee kodeista, joista ei välttämättä paljon apua elämänuralle ole. Yhteiskunnan isompaa puuttumista tarvitaan, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee opintojen tai työelämän syrjään kiinni. Tämä nainen oli sydämellään mukana siinä, miten tämän päivän nuoret voivat.

On haettava ratkaisuja, ei repimistä

Taannoisten keskustelujen jälkeen aloin pohtia, miltä puolueiden nokittelu ja muukin yhteiskunnallinen keskustelu ihmisistä tuntuu.

Hallituksen budjettiriihen jälkeen – varmaan tänäänkin – ilma on jälleen kerran ollut sakeana vastakkainasettelua, mittailua voittajista ja häviäjistä, vähättelyä ja arvostelua. Joutuu kysymään, nähdäänkö tässä talossa vieläkään Suomen ongelmien vakavuutta – saati sitä, millaisessa maailmassa elämme.

Uutiset Suomen rajojen ulkopuolelta kertovat jännitteistä, sodista, terrorista ja muusta väkivallasta sekä inhimillisestä hädästä. Täällä kotimaassa talouden suunta on hiljalleen parempaan, mutta ongelmia riittää. Ongelmista vakavin on ilman muuta se, että meillä on edelleen satojatuhansia ihmisiä vailla töitä.

Etenkin tällaisissa oloissa suomalaisilla on oikeus odottaa meiltä päättäjiltä ennen muuta kahta asiaa: että huolehdimme viisaalla ulkopolitiikalla maamme turvallisuudesta, ja että laitamme voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen. Ongelmat ovat yhteisiä. Toivottavasti tässä keskustelussa pystytään keskittymään ratkaisujen hakemiseen.

Vain työllisyydellä turvaamme palvelut

Tärkeintä Suomen kuntoon laittamisessa on saada työllisyys paranemaan. Se on Keskustan eduskuntaryhmälle kaiken tavoitteena. Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa sekä pitää huolta heikompiosaisista. Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan ja jakautumaan kahtia. Ehyt yhteiskunta kestää tukevimmin myös maailman myllerryksen ja ulkoiset paineet.

Kesäkuussa allekirjoitettu yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus on ennen kaikkea työllisyyssopimus. Arvioiden mukaan se voi luoda maahamme 35 – 45 000 työpaikkaa. Se on paljon.

Kilpailukykysopimusta täydentää hallituksen päättämä, yhteensä lähes kolmen miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Hankkeet elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta.

Puolustamme sopimusyhteiskuntaa

Osa työllisyyspaketin ratkaisuista on kolmikantaisesti valmisteltavana. Työryhmällä on aikaa tämän kuun loppuun saakka tehdä yhteinen esitys. Keskustan eduskuntaryhmä luottaa siihen, että myös työmarkkinaosapuolilla on halu päästä tulokseen samalla tavalla kuin kilpailukykysopimuksesta neuvoteltaessa.

Keskustan eduskuntaryhmä puolustaa sopimusyhteiskuntaa. Sopimisen tapoja on kuitenkin pystyttävä uudistamaan, ja paikallista sopimista edistämään. Tärkeintä on, että tuloksia syntyy ja työllisyys paranee.

Nyt sopimalla on saatava aikaan lisää ratkaisuja, joilla ihmisille saadaan töitä. Olennaista on saada investointeja Suomeen ja vienti vetämään. Tarvitaan ratkaisuja etenkin yksityisten, teollisten investointien vauhdittamiseksi. Meillä on kaikki edellytykset viedä Suomi uudelleen kasvu- ja työllisyyslinjalle.

Suomi on yhä ylivelkaantunut

Ensi vuoden budjetti sisältää aiemmin sovittuja menosäästöjä, mutta uusia säästöjä budjettiriihessä ei tehty. Keskustan eduskuntaryhmässä emme väheksy minkään säästön vaikutuksia. Päinvastoin. Budjetin kokonaisuudessa pieniltä tuntuvat asiat ovat useimmiten tavallisten ihmisten elämässä niitä isoimpia asioita.

On muistettava, miksi säästöjä valitettavasti joudutaan tekemään. Suomi on ylivelkaantunut. Jos mitään ei tehdä, rahat loppuvat. Asia on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, minkä moni tietää myös omasta taloudestaan.

Keskustan eduskuntaryhmälle oli kuitenkin tärkeää, että niukkuudesta huolimatta pystytään tekemään myös myönteisiä parannuksia. Nyt teemme tuntuvat panostukset esimerkiksi omaishoidon ja perhehoidon kuntoon laittamiseen, naisten työmarkkina-aseman kohentamiseen, nuorten syrjäytymisen torjumiseen ja sotiemme veteraanien elinolojen parantamiseen.

Keskusta pitää myös hyvänä, että yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät pääsevät nyt eläkkeelle ja suurissa vaikeuksissa olevalle maataloudelle tulee kriisipaketti. Myös päivähoitomaksujen korotuksen peruminen on hyvä asia. Itse asiassa pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja jopa alennetaan.

Tämän vuoden alussa tehty työtulovähennyksen korotus huomioiden olemme päättäneet yhteensä noin miljardin veronalennuksista, jotka kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Veronalennuksilla ylläpidetään osaltaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Meillä on enemmän yhdistävää kuin erottavaa

Olemme huolissamme kärjistyneestä vastakkainasettelusta Suomessa. Tuomitsemme jyrkästi kaiken väkivallan ja vetoamme maltin ja yhteiskuntarauhan puolesta. Vihapuheet, saatikka vihan teot eivät ole isänmaallisuutta.

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomalaisilla on sittenkin enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Etenkin päättäjien on tällaisena aikana oltava sillanrakentajia. Keskustan tavoite on rakentaa turvallista, työllistävää ja tasa-arvoista Suomea, jossa kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Tämä on vastaus myös alussa mainitsemani kajaanilaisen miehen ja keravalaisen naisen ajatuksiin.

Talous- ja työllisyystilanteessamme on orastavia merkkejä paremmasta. Suomen suunnan muuttamista on nyt määrätietoisesti jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle Suomen kuntoon laittamisessa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen:

Budjettiriihen ratkaisuilla tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyden paranemista

Suomen tilanteessa on merkkejä paremmasta. Maamme talous kasvaa usean vuoden supistumisen jälkeen. Myös työttömyys on hieman hellittänyt.

Hallituksen budjetti ja työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tukevat Suomen talouden elpymistä. Uudistukset luovat edellytyksiä talouden voimakkaammalle kasvulle ja ennen muuta työllisyyden paranemiselle.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketit parantavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpottavat ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Ratkaisut myös lisäävät työnteon kannustavuutta. Parempi työllisyys on kestävin tapa turvata palvelut ja pitää huolta heikompiosaisista.

Nyt toteutetaan esimerkiksi Keskustan esittämä yrittäjävähennys, otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kasvatetaan kotitalousvähennystä. Työttömyysetuutta voi tulevaisuudessa käyttää uudenlaisena starttirahana tai palkkatukena, kuten Keskusta on esittänyt.

On tärkeää, että sovituilla ratkaisuilla pystytään helpottamaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Inhimillisesti katsoen on myös hyvä ratkaisu päästää varttuneimmat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle tässä tilanteessa.

Suomalaisten tuloverotus alenee yli puolella miljardilla eurolla kautta linjan, kun yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia. Laaja kattavuus on yhteinen etu. Myös eläkeläisten verotus kevenee. Veronalennukset ylläpitävät kotimaista kysyntää ja tukevat osaltaan työllisyyttä.

Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon ensi vuonna eri puolilla maata osana liikenteen korjausvelan hoitamista. Myös uusia isoja liikenneinvestointeja tehdään. Yhdessä asuntorakentamista lisäävien ratkaisujen kanssa ne elvyttävät Suomen taloutta ja parantavat työllisyyttä koko maassa.

Myös hallitusohjelman ratkaisut työllistävän luonnonvara- ja biotalouden edistämiseksi eli ns. kärkihankkeet painottuvat ensi vuoteen. Nekin tukevat talouden elpymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomen velaksi elämisen lopettamisesta pidetään kiinni. Tämä on välttämätöntä talouspolitiikan uskottavuuden kannalta. Keskusta on sitoutunut siihen, että vaalikaudelle sovitut menosäästöt toteutetaan kokonaisuudessaan.

On oikein, että säästöjen vastapainoksi esimerkiksi omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon, päivähoitomaksujen korotuksia ei tehdä ja pienituloisimpien maksuja alennetaan. Naisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan ja vanhemmuuden kustannuksia jaetaan oikeudenmukaisemmin Keskustan esittämällä 2 500 euron kertakorvauksella työnantajille.

Maatalouden tukalaa tilannetta helpotetaan kriisipaketilla. Pidemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu on saada markkinat toimimaan paremmin, ja tässä katseet kääntyvät myös kaupan toimijoihin. Keskusta edellyttää, että maatalouden kustannuksia lisääviä ratkaisuja ei poliittisin päätöksin tehdä ja maatalouden turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatketaan.

Suomella riittää edelleen ongelmia ratkaistavaksi, eikä kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Moni on huolissaan tulevaisuudesta. Juuri siksi hallituspuolueiden on edelleen pystyttävä hyvään yhteistyöhön ja toteutettava hallitusohjelmaa määrätietoisesti.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Hyvät edustajakollegat ja kaikki muut läsnäolijat,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Ouluun.

Kiitos kaupunginjohtaja Matti Pennaselle puheenvuorosta ja kaupungille yhteistyöstä kesäkokouksen järjestämisessä. Oulun päättäjillä on suuret saappaat täytettävinä ensi keväänä.

Tätä vaalikautta on takana reilu vuosi. Ongelmia on edelleen ratkaistavana. Tämä porukka voi kuitenkin olla pystypäin.

Suomi on johdettu pois kuilun partaalta. Politiikka ei ole enää rikki, vaan päätöksiin on pystytty. Ihmiset voivat luottaa siihen, että Suomen asiat ovat edellisen vaalikauden jälkeen taas hallinnassa.

Olemme saaneet aikaan ratkaisut yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksesta työllisyyden parantamiseksi, sote- ja maakuntauudistuksesta palvelujen turvaamiseksi sekä säästöistä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi.

Maamme talous on hienoisesti plussalla usean miinusmerkkisen vuoden jälkeen. Työttömyys kääntyi kesällä vihdoin laskuun.

Suomen tilanne on vakava, mutta suunta on parempaan päin. Tuntuvakin myönteinen työllisyys- ja talouskäänne on tämän vaalikauden aikana mahdollinen. Nyt on eri tavoin vahvistettava orastavaa myönteistä kehitystä. Jalka on nostettava jarrulta, ja mentävä rohkeasti eteenpäin. Suomi nousuun on meidän kaikkien yhteinen asia.

Samaan hengenvetoon on todettava, että odotusten suhteen tarvitaan realismia. Mannaa ei sada taivaasta vielä huomenna.

Työttömyys on edelleen Suomen vakavin ongelma. Työttömyys eriarvoistaa yhteiskuntaa, tarkoittaa toimeentulovaikeuksia ja osattomuutta sekä heikentää ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia suomalaisista pelkää, että eriarvoisuuden kasvu on jo uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähes yhtä moni kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet.

Nyt tarvitaan talouden kasvua ja työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Työllisyyden parantaminen on kestävin tapa torjua eriarvoisuutta, pitää huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista ja turvata palvelut koko maassa. Työllisyyden parantaminen on Keskustan eduskuntaryhmälle ilman muuta myös hallituksen budjettiriihen ykkösasia.

On totta, että maamme työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelmia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. On myös totta, että työllisyyden parantamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla lisätään työn tarjontaa. Eniten Suomessa on kuitenkin pulaa työpaikoista.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä hakee ratkaisuja, joilla parannetaan etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä, lisätään työnteon kannattavuutta ja puretaan byrokratiaa, jota koskevia esityksiä julkaisemme myöhemmin tänään. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän.

Pidemmällä aikavälillä olennaista Suomen talouden kasvun kannalta on saada investoinnit vihdoin liikkeelle. Tästä syystä pääministeri on kutsunut tälle viikolle niin työnantajien kuin työntekijöiden edustajia saman pöydän ääreen hakemaan yhteistyössä ratkaisuja.

Päätökset investoinnista tehdään yrityksissä. Kilpailukykysopimuksen vastapainoksi suomalaisilla on myös oikeus odottaa elinkeinoelämältä työpaikkoja. Yhtä oikeutettua on odottaa ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johdolta kohtuullisuutta palkoissa ja eduissa. Etuilun aika on ohi.

Aiemmin tänä vuonna päätimme mittavista tie- ja muista liikennehankkeista sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottamisesta koko maahan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kyse on yhteensä lähes kolmen miljardin euron ohjelmasta keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin johdolla.  Ensimmäiset urakat ovat jo alkaneet. Hankkeet elvyttävät taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyyden parantamiseksi meidän on myös määrätietoisesti rakennettava Suomesta luonnonvara- ja biotaloutta. Yleisesti arvioidaan, että luonnonvara- ja biotalous yhdistettynä huippuosaamiseen on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistäviin yrityksiin koko maassa. 

Meidän on pystyttävä lisäämään kotimaisen biopolttoaineen käyttöä. Olen esittänyt, että eduskunnan pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa polttoaineiden jakeluyhtiöt lisäämään biokomponentin osuutta Suomessa myytävissä polttoaineissa. Se loisi uusia työpaikkoja maakuntiin ja vähentäisi osaltaan maamme tuontiriippuvuutta. 

Meidän on muutoinkin ohjattava autoilua ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhtenä vaihtoehtona olen esittänyt uudistusta, jossa sähköauton hankintaa tuettaisiin suoralla tuella. Ruotsissa tuki on ollut 4 000 euron luokkaa, mikä on johtanut sähköautojen yleistymiseen.

Suomalaisten ansiotuloverotus alenee ensi vuonna aidosti kautta linjan usean vuoden kiristymisen jälkeen.

Veronalennusten kohdentaminen kaikille on perusteltua nyt, kun epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt, Suomen vienti ei vielä kunnolla vedä ja talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Keskustan eduskuntaryhmässä katsomme, että tulevien vuosien mahdolliset veronalennukset on kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Vetoamme sen puolesta, että vielä meneillään olevissa neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta päästään ratkaisuun. Jos sopimuksen kattavuudeksi saadaan 90 prosenttia, veronalennukset ovat yhteensä 515 miljoonaa euroa. Se olisi vielä tuntuvampi piristysruiske talouteen ja tuntuisi itse kunkin lompakossa.

On oikeudenmukaista, että myös eläkeläisten verotusta alennetaan. Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä on ennen eduskuntavaaleja esittämämme mukaisesti korotettu ja korotetaan edelleen.

Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, että tälle vaalikaudelle sovitut neljän miljardin euron valtiontalouden säästöt toteutetaan kokonaisuudessaan. Kyse on talouspolitiikan uskottavuudesta. Yksittäisiä päätöksiä voidaan yhdessä sopimalla muuttaa, jos parempia ja vielä oikeudenmukaisempia ratkaisuja löytyy. Kokonaisuudesta on kuitenkin pidettävä kiinni.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että syksyn lisätalousarviossa päätetään maatalouden kriisipaketista lupausten mukaisesti. Maatalouden tukalaa tilannetta on helpotettava ja kotimainen ruoantuotanto turvattava. Kyse on kansallisesta asiasta, yhteisestä henkivakuutuksestamme.  

Historiallinen ja Euroopassa ainutlaatuinen kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan.

Olen sitä mieltä, että sopiminen, yhteistyö ja kyky uudistuksiin ovat maamme voima myös tulevaisuudessa. Toivottavasti voimme päästä Suomessa eroon nurkkakuntaisesta kähinöinnistä ja sen mittailemisesta, mikä puolue tai muu voimakeskus kussakin ratkaisussa voittaa tai häviää. Ajat ja maamme tilanne ovat sellaiset, että tärkeintä on, että Suomi voittaa. 

Tässä myös tiedotusvälineillä on peiliin katsomisen paikka. Yhteiskunnan ilmapiiri on välillä umpitympeää. Otsikoita revitään asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ratkaisemme yhteisiä ongelmia ja laitamme Suomea kuntoon. Asioiden mittasuhteet olisi aika laittaa kohdalleen.

Kilpailukykysopimus on ennen muuta työllisyyssopimus. Kyse on siitä, että mahdollisimman monelle maamme sadoista tuhansista työttömistä saadaan töitä. Mielestäni meidän poliittisten päättäjien sekä työmarkkinajärjestöjen tulisi seuraavaksi pystyä samalla tavalla yhdessä sopimaan myös siitä, miten teemme työelämästä paremman.

Tämä on oikein myös siksi, että kilpailukykysopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen.

On nähtävä, että työ, työelämä ja työmarkkinat ovat peruuttamattomassa muutoksessa. Monille työelämään tulevista nuorista on tarjolla usein lyhytkestoisia ja määräaikaisia työsuhteita. Väliaikainen työttömyys ja osa-aika- tai pätkätyö ovat todellisuutta yhä useammalle.

On arvioitu, että tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä ja moni tekee työtä välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai kumpaakin yhtä aikaa.

Työelämässä ja -markkinoilla tehdään nyt joustoja. Paikallinen sopiminen etenee ja uudistuksia sillä saralla on syytä jatkaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta ja mahdollistettava itse kullekin omaan elämäntilanteeseen sopivat valinnat. Tarvitsemme Suomessa työelämän laatua, hyvinvointia, tasa-arvoa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista parantavia uudistuksia.

Keskustan eduskuntaryhmälle työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen on tärkeimpiä asioita työelämän uudistamisessa. Kun kodeissa voidaan hyvin, myös työpaikoilla voidaan hyvin. Vanhemmille on mahdollistettava nykyistä laajemmin joustava työaika ja osa-aikatyö perheiden toiveiden mukaisesti.

Ensi vuonna toteutuu esittämämme 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Vanhempainvapaissa tarvitaan pidemmällä aikavälillä kokonaisvaltainen uudistus. Kotihoidontuen romuttaminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu työllisyyden parantamiseen tai muihin Suomen ongelmiin. Me puolustamme perheiden aitoa valinnanmahdollisuutta.

Puhuin edellä mittasuhteiden laittamisesta kohdalleen. Se on perusteltua myös, kun katsoo, millaisessa maailmassa elämme.

Kesän uutisia ovat hallinneet terrori-iskut, väkivallanteot sekä Turkin vallankaappausyritys jälkeisine tapahtumineen. Sodat Lähi-idässä jatkuvat. Tilanne Ukrainassa ja Krimillä on jännitteinen ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu pysyy.

Pelolle ei pidä antaa valtaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. Suomalaistenkaan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen turvallisuudesta huolehditaan kestävimmin kun laitamme Suomen kuntoon ja harjoitamme viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Eduskunta käsittelee syysistuntokaudella hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. On välttämätöntä, että maamme linjasta on myös tulevaisuudessa kansallinen yhteisymmärrys. Keskustan eduskuntaryhmä rakentaa osaltaan tätä yhteisymmärrystä. Me emme lähde ulkopoliittisten leimakirveiden heittämiseen.

Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on pitkään perustunut soti­laal­li­seen liit­tou­tu­mat­to­muu­teen, kansain­vä­li­seen yhteistyöhön, hyviin kahden­vä­li­siin suhteisiin joka ilmansuuntaan ja uskottavaan puolustukseen.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tätä yhdessä sovittua, hyvin toimivaa linjaa on viisasta noudattaa myös tule­vai­suu­dessa. Tärkeintä on vakauden edistäminen Suomen lähialueilla ja toimiminen vastak­kai­na­set­telun lieven­tä­mi­seksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi. Keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä myös Venäjän kanssa, kuten tasavallan presidentin johdolla on tehty.

Ihmisten huoliin on vastattava myös niin, että Suomen linjasta ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään yhteiskunnassa laajaa keskustelua. Kalajoelta alkoivat eilen presidenttiehdokkaamme Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa yhdessä -tapahtumat, jotka jatkuvat tänä iltana täällä Oulussa ja joita järjestetään tulevina kuukausina eri puolilla Suomea. Ne ovat mahdollisuus keskustelun kautta rakentaa yhteisymmärrystä suomalaisten kanssa myös laajemmin.

Terrorismin torjuminen edellyttää lisää yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin. Keskeistä on toimiva tiedustelu ja tieto­jen­vaihto. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin saada tilanne Lähi-idässä, ennen muuta Syyriassa ja Irakissa rauhoittumaan. Myös Afrikan tulevaisuuden kehityksellä on ratkaiseva merkitys Euroopalle ja turvallisuudellemme.

Täällä kotimaassa on huolehdittava poliisin ja muiden turval­li­suu­desta vastaavien viranomaisten riittävistä voimavaroista.

Viimeisimmät puoluekannatusmittaukset mielestäni osoittavat, että suomalaiset luottavat Keskustaan. Uskon ihmisten arvottavan suhteellisen korkealle sen, että olemme pystyneet myös sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet itsellemmekään helppoja. Toiseksi, me olemme yhtenäisimmin olleet hallituspolitiikan kokonaisuuden takana.

Ihmisten luottamus on kuitenkin ansaittava jokainen päivä uudelleen.

Kestävimmin pidämme luottamusta yllä, kun toteutamme hallitusohjelmaa hötkyilemättä ja olemme sortumatta poliittiseen pikkunäppäryyteen, jota sitäkin on viime viikkoina nähty. Me olemme saaneet suomalaisten luottamuksen sille, että laitamme Suomen kuntoon. Onnistumisemme mitataan aikanaan ennen muuta sillä, onko työllisyys parantunut ja kokevatko suomalaiset, että heillä ja Suomella menee paremmin.

Minusta puoluekannatusmittaukset myös osaltaan osoittavat, että Keskustalla on poikkeuksellisen kokeneet ja pystyvät eduskunta- ja ministeriryhmät. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana pidän tärkeänä, että myös tulevaisuudessa keskustelemme suoraan ja suomeksi vaikeistakin asioista. Keskustelemattomuuteen meillä ei ole varaa.

Toiseksi, meidän on varottava kovakorvaisuutta ja sitä, että linnoittautuisimme Helsingin norsunluutorneihin. Niin ministerien kuin kansanedustajien on oltava säännöllisesti, myös vaalien välillä, kentällä kuuntelemassa ihmisiä. Kaikki viisaus ei asu meissä poliitikoissa. Kenttätyöstä on pidettävä kiinni. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla meillä on tänä iltana kymmenkunta tapahtumaa eri kunnissa.

Edessä on isojen asioiden ja ennen muuta työntäyteinen syksy. Mennään eteenpäin itseemme uskoen, toisiamme tukien ja ahkerasti töitä tehden. Rakennetaan osaltamme Suomeen tekemisen meininkiä.