Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen 

Keskusta on näinä päivinä liikkeellä koko Suomessa osana puolueen 110-vuotisen taipaleen viettoa. Itse tapasin suomalaisia Kajaanissa ja Keravalla. Mieleeni jäi etenkin kaksi keskustelua.

Kajaanissa reilu seitsemänkymppinen mies marssi luokseni ja sanoi: ”Kaikkonen, laittakaa nyt isänmaan asiat kuntoon, vaikka se kipeää tekeekin. Mutta älkää riidelkö keskenänne. Ei teitä torailemaan ole sinne Arkadianmäelle valittu, vaan tekemään päätöksiä.”

En voinut oikein muuta kuin nyökytellä. Tämä herra tiesi omakohtaisesti sen, minkä me nuoremmat voimme lukea historiankirjoista. Olemme vuosikymmenten saatossa pärjänneet silloin, kun olemme pystyneet uudistamaan Suomea, tekemään yhteistyötä ja sopimaan asioista.

Keravalla elämäntyönsä opettajana tehnyt nainen puolestaan kertoi huolensa nuorista, nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä. Osa nuorista tulee kodeista, joista ei välttämättä paljon apua elämänuralle ole. Yhteiskunnan isompaa puuttumista tarvitaan, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee opintojen tai työelämän syrjään kiinni. Tämä nainen oli sydämellään mukana siinä, miten tämän päivän nuoret voivat.

On haettava ratkaisuja, ei repimistä

Taannoisten keskustelujen jälkeen aloin pohtia, miltä puolueiden nokittelu ja muukin yhteiskunnallinen keskustelu ihmisistä tuntuu.

Hallituksen budjettiriihen jälkeen – varmaan tänäänkin – ilma on jälleen kerran ollut sakeana vastakkainasettelua, mittailua voittajista ja häviäjistä, vähättelyä ja arvostelua. Joutuu kysymään, nähdäänkö tässä talossa vieläkään Suomen ongelmien vakavuutta – saati sitä, millaisessa maailmassa elämme.

Uutiset Suomen rajojen ulkopuolelta kertovat jännitteistä, sodista, terrorista ja muusta väkivallasta sekä inhimillisestä hädästä. Täällä kotimaassa talouden suunta on hiljalleen parempaan, mutta ongelmia riittää. Ongelmista vakavin on ilman muuta se, että meillä on edelleen satojatuhansia ihmisiä vailla töitä.

Etenkin tällaisissa oloissa suomalaisilla on oikeus odottaa meiltä päättäjiltä ennen muuta kahta asiaa: että huolehdimme viisaalla ulkopolitiikalla maamme turvallisuudesta, ja että laitamme voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen. Ongelmat ovat yhteisiä. Toivottavasti tässä keskustelussa pystytään keskittymään ratkaisujen hakemiseen.

Vain työllisyydellä turvaamme palvelut

Tärkeintä Suomen kuntoon laittamisessa on saada työllisyys paranemaan. Se on Keskustan eduskuntaryhmälle kaiken tavoitteena. Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa sekä pitää huolta heikompiosaisista. Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan ja jakautumaan kahtia. Ehyt yhteiskunta kestää tukevimmin myös maailman myllerryksen ja ulkoiset paineet.

Kesäkuussa allekirjoitettu yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus on ennen kaikkea työllisyyssopimus. Arvioiden mukaan se voi luoda maahamme 35 – 45 000 työpaikkaa. Se on paljon.

Kilpailukykysopimusta täydentää hallituksen päättämä, yhteensä lähes kolmen miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Hankkeet elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta.

Puolustamme sopimusyhteiskuntaa

Osa työllisyyspaketin ratkaisuista on kolmikantaisesti valmisteltavana. Työryhmällä on aikaa tämän kuun loppuun saakka tehdä yhteinen esitys. Keskustan eduskuntaryhmä luottaa siihen, että myös työmarkkinaosapuolilla on halu päästä tulokseen samalla tavalla kuin kilpailukykysopimuksesta neuvoteltaessa.

Keskustan eduskuntaryhmä puolustaa sopimusyhteiskuntaa. Sopimisen tapoja on kuitenkin pystyttävä uudistamaan, ja paikallista sopimista edistämään. Tärkeintä on, että tuloksia syntyy ja työllisyys paranee.

Nyt sopimalla on saatava aikaan lisää ratkaisuja, joilla ihmisille saadaan töitä. Olennaista on saada investointeja Suomeen ja vienti vetämään. Tarvitaan ratkaisuja etenkin yksityisten, teollisten investointien vauhdittamiseksi. Meillä on kaikki edellytykset viedä Suomi uudelleen kasvu- ja työllisyyslinjalle.

Suomi on yhä ylivelkaantunut

Ensi vuoden budjetti sisältää aiemmin sovittuja menosäästöjä, mutta uusia säästöjä budjettiriihessä ei tehty. Keskustan eduskuntaryhmässä emme väheksy minkään säästön vaikutuksia. Päinvastoin. Budjetin kokonaisuudessa pieniltä tuntuvat asiat ovat useimmiten tavallisten ihmisten elämässä niitä isoimpia asioita.

On muistettava, miksi säästöjä valitettavasti joudutaan tekemään. Suomi on ylivelkaantunut. Jos mitään ei tehdä, rahat loppuvat. Asia on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, minkä moni tietää myös omasta taloudestaan.

Keskustan eduskuntaryhmälle oli kuitenkin tärkeää, että niukkuudesta huolimatta pystytään tekemään myös myönteisiä parannuksia. Nyt teemme tuntuvat panostukset esimerkiksi omaishoidon ja perhehoidon kuntoon laittamiseen, naisten työmarkkina-aseman kohentamiseen, nuorten syrjäytymisen torjumiseen ja sotiemme veteraanien elinolojen parantamiseen.

Keskusta pitää myös hyvänä, että yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät pääsevät nyt eläkkeelle ja suurissa vaikeuksissa olevalle maataloudelle tulee kriisipaketti. Myös päivähoitomaksujen korotuksen peruminen on hyvä asia. Itse asiassa pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja jopa alennetaan.

Tämän vuoden alussa tehty työtulovähennyksen korotus huomioiden olemme päättäneet yhteensä noin miljardin veronalennuksista, jotka kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Veronalennuksilla ylläpidetään osaltaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Meillä on enemmän yhdistävää kuin erottavaa

Olemme huolissamme kärjistyneestä vastakkainasettelusta Suomessa. Tuomitsemme jyrkästi kaiken väkivallan ja vetoamme maltin ja yhteiskuntarauhan puolesta. Vihapuheet, saatikka vihan teot eivät ole isänmaallisuutta.

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomalaisilla on sittenkin enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Etenkin päättäjien on tällaisena aikana oltava sillanrakentajia. Keskustan tavoite on rakentaa turvallista, työllistävää ja tasa-arvoista Suomea, jossa kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Tämä on vastaus myös alussa mainitsemani kajaanilaisen miehen ja keravalaisen naisen ajatuksiin.

Talous- ja työllisyystilanteessamme on orastavia merkkejä paremmasta. Suomen suunnan muuttamista on nyt määrätietoisesti jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle Suomen kuntoon laittamisessa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen:

Budjettiriihen ratkaisuilla tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyden paranemista

Suomen tilanteessa on merkkejä paremmasta. Maamme talous kasvaa usean vuoden supistumisen jälkeen. Myös työttömyys on hieman hellittänyt.

Hallituksen budjetti ja työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tukevat Suomen talouden elpymistä. Uudistukset luovat edellytyksiä talouden voimakkaammalle kasvulle ja ennen muuta työllisyyden paranemiselle.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketit parantavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpottavat ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Ratkaisut myös lisäävät työnteon kannustavuutta. Parempi työllisyys on kestävin tapa turvata palvelut ja pitää huolta heikompiosaisista.

Nyt toteutetaan esimerkiksi Keskustan esittämä yrittäjävähennys, otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kasvatetaan kotitalousvähennystä. Työttömyysetuutta voi tulevaisuudessa käyttää uudenlaisena starttirahana tai palkkatukena, kuten Keskusta on esittänyt.

On tärkeää, että sovituilla ratkaisuilla pystytään helpottamaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Inhimillisesti katsoen on myös hyvä ratkaisu päästää varttuneimmat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle tässä tilanteessa.

Suomalaisten tuloverotus alenee yli puolella miljardilla eurolla kautta linjan, kun yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia. Laaja kattavuus on yhteinen etu. Myös eläkeläisten verotus kevenee. Veronalennukset ylläpitävät kotimaista kysyntää ja tukevat osaltaan työllisyyttä.

Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon ensi vuonna eri puolilla maata osana liikenteen korjausvelan hoitamista. Myös uusia isoja liikenneinvestointeja tehdään. Yhdessä asuntorakentamista lisäävien ratkaisujen kanssa ne elvyttävät Suomen taloutta ja parantavat työllisyyttä koko maassa.

Myös hallitusohjelman ratkaisut työllistävän luonnonvara- ja biotalouden edistämiseksi eli ns. kärkihankkeet painottuvat ensi vuoteen. Nekin tukevat talouden elpymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomen velaksi elämisen lopettamisesta pidetään kiinni. Tämä on välttämätöntä talouspolitiikan uskottavuuden kannalta. Keskusta on sitoutunut siihen, että vaalikaudelle sovitut menosäästöt toteutetaan kokonaisuudessaan.

On oikein, että säästöjen vastapainoksi esimerkiksi omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon, päivähoitomaksujen korotuksia ei tehdä ja pienituloisimpien maksuja alennetaan. Naisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan ja vanhemmuuden kustannuksia jaetaan oikeudenmukaisemmin Keskustan esittämällä 2 500 euron kertakorvauksella työnantajille.

Maatalouden tukalaa tilannetta helpotetaan kriisipaketilla. Pidemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu on saada markkinat toimimaan paremmin, ja tässä katseet kääntyvät myös kaupan toimijoihin. Keskusta edellyttää, että maatalouden kustannuksia lisääviä ratkaisuja ei poliittisin päätöksin tehdä ja maatalouden turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatketaan.

Suomella riittää edelleen ongelmia ratkaistavaksi, eikä kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Moni on huolissaan tulevaisuudesta. Juuri siksi hallituspuolueiden on edelleen pystyttävä hyvään yhteistyöhön ja toteutettava hallitusohjelmaa määrätietoisesti.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Hyvät edustajakollegat ja kaikki muut läsnäolijat,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Ouluun.

Kiitos kaupunginjohtaja Matti Pennaselle puheenvuorosta ja kaupungille yhteistyöstä kesäkokouksen järjestämisessä. Oulun päättäjillä on suuret saappaat täytettävinä ensi keväänä.

Tätä vaalikautta on takana reilu vuosi. Ongelmia on edelleen ratkaistavana. Tämä porukka voi kuitenkin olla pystypäin.

Suomi on johdettu pois kuilun partaalta. Politiikka ei ole enää rikki, vaan päätöksiin on pystytty. Ihmiset voivat luottaa siihen, että Suomen asiat ovat edellisen vaalikauden jälkeen taas hallinnassa.

Olemme saaneet aikaan ratkaisut yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksesta työllisyyden parantamiseksi, sote- ja maakuntauudistuksesta palvelujen turvaamiseksi sekä säästöistä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi.

Maamme talous on hienoisesti plussalla usean miinusmerkkisen vuoden jälkeen. Työttömyys kääntyi kesällä vihdoin laskuun.

Suomen tilanne on vakava, mutta suunta on parempaan päin. Tuntuvakin myönteinen työllisyys- ja talouskäänne on tämän vaalikauden aikana mahdollinen. Nyt on eri tavoin vahvistettava orastavaa myönteistä kehitystä. Jalka on nostettava jarrulta, ja mentävä rohkeasti eteenpäin. Suomi nousuun on meidän kaikkien yhteinen asia.

Samaan hengenvetoon on todettava, että odotusten suhteen tarvitaan realismia. Mannaa ei sada taivaasta vielä huomenna.

Työttömyys on edelleen Suomen vakavin ongelma. Työttömyys eriarvoistaa yhteiskuntaa, tarkoittaa toimeentulovaikeuksia ja osattomuutta sekä heikentää ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia suomalaisista pelkää, että eriarvoisuuden kasvu on jo uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähes yhtä moni kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet.

Nyt tarvitaan talouden kasvua ja työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Työllisyyden parantaminen on kestävin tapa torjua eriarvoisuutta, pitää huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista ja turvata palvelut koko maassa. Työllisyyden parantaminen on Keskustan eduskuntaryhmälle ilman muuta myös hallituksen budjettiriihen ykkösasia.

On totta, että maamme työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelmia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. On myös totta, että työllisyyden parantamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla lisätään työn tarjontaa. Eniten Suomessa on kuitenkin pulaa työpaikoista.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä hakee ratkaisuja, joilla parannetaan etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä, lisätään työnteon kannattavuutta ja puretaan byrokratiaa, jota koskevia esityksiä julkaisemme myöhemmin tänään. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän.

Pidemmällä aikavälillä olennaista Suomen talouden kasvun kannalta on saada investoinnit vihdoin liikkeelle. Tästä syystä pääministeri on kutsunut tälle viikolle niin työnantajien kuin työntekijöiden edustajia saman pöydän ääreen hakemaan yhteistyössä ratkaisuja.

Päätökset investoinnista tehdään yrityksissä. Kilpailukykysopimuksen vastapainoksi suomalaisilla on myös oikeus odottaa elinkeinoelämältä työpaikkoja. Yhtä oikeutettua on odottaa ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johdolta kohtuullisuutta palkoissa ja eduissa. Etuilun aika on ohi.

Aiemmin tänä vuonna päätimme mittavista tie- ja muista liikennehankkeista sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottamisesta koko maahan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kyse on yhteensä lähes kolmen miljardin euron ohjelmasta keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin johdolla.  Ensimmäiset urakat ovat jo alkaneet. Hankkeet elvyttävät taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyyden parantamiseksi meidän on myös määrätietoisesti rakennettava Suomesta luonnonvara- ja biotaloutta. Yleisesti arvioidaan, että luonnonvara- ja biotalous yhdistettynä huippuosaamiseen on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistäviin yrityksiin koko maassa. 

Meidän on pystyttävä lisäämään kotimaisen biopolttoaineen käyttöä. Olen esittänyt, että eduskunnan pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa polttoaineiden jakeluyhtiöt lisäämään biokomponentin osuutta Suomessa myytävissä polttoaineissa. Se loisi uusia työpaikkoja maakuntiin ja vähentäisi osaltaan maamme tuontiriippuvuutta. 

Meidän on muutoinkin ohjattava autoilua ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhtenä vaihtoehtona olen esittänyt uudistusta, jossa sähköauton hankintaa tuettaisiin suoralla tuella. Ruotsissa tuki on ollut 4 000 euron luokkaa, mikä on johtanut sähköautojen yleistymiseen.

Suomalaisten ansiotuloverotus alenee ensi vuonna aidosti kautta linjan usean vuoden kiristymisen jälkeen.

Veronalennusten kohdentaminen kaikille on perusteltua nyt, kun epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt, Suomen vienti ei vielä kunnolla vedä ja talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Keskustan eduskuntaryhmässä katsomme, että tulevien vuosien mahdolliset veronalennukset on kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Vetoamme sen puolesta, että vielä meneillään olevissa neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta päästään ratkaisuun. Jos sopimuksen kattavuudeksi saadaan 90 prosenttia, veronalennukset ovat yhteensä 515 miljoonaa euroa. Se olisi vielä tuntuvampi piristysruiske talouteen ja tuntuisi itse kunkin lompakossa.

On oikeudenmukaista, että myös eläkeläisten verotusta alennetaan. Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä on ennen eduskuntavaaleja esittämämme mukaisesti korotettu ja korotetaan edelleen.

Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, että tälle vaalikaudelle sovitut neljän miljardin euron valtiontalouden säästöt toteutetaan kokonaisuudessaan. Kyse on talouspolitiikan uskottavuudesta. Yksittäisiä päätöksiä voidaan yhdessä sopimalla muuttaa, jos parempia ja vielä oikeudenmukaisempia ratkaisuja löytyy. Kokonaisuudesta on kuitenkin pidettävä kiinni.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että syksyn lisätalousarviossa päätetään maatalouden kriisipaketista lupausten mukaisesti. Maatalouden tukalaa tilannetta on helpotettava ja kotimainen ruoantuotanto turvattava. Kyse on kansallisesta asiasta, yhteisestä henkivakuutuksestamme.  

Historiallinen ja Euroopassa ainutlaatuinen kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan.

Olen sitä mieltä, että sopiminen, yhteistyö ja kyky uudistuksiin ovat maamme voima myös tulevaisuudessa. Toivottavasti voimme päästä Suomessa eroon nurkkakuntaisesta kähinöinnistä ja sen mittailemisesta, mikä puolue tai muu voimakeskus kussakin ratkaisussa voittaa tai häviää. Ajat ja maamme tilanne ovat sellaiset, että tärkeintä on, että Suomi voittaa. 

Tässä myös tiedotusvälineillä on peiliin katsomisen paikka. Yhteiskunnan ilmapiiri on välillä umpitympeää. Otsikoita revitään asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ratkaisemme yhteisiä ongelmia ja laitamme Suomea kuntoon. Asioiden mittasuhteet olisi aika laittaa kohdalleen.

Kilpailukykysopimus on ennen muuta työllisyyssopimus. Kyse on siitä, että mahdollisimman monelle maamme sadoista tuhansista työttömistä saadaan töitä. Mielestäni meidän poliittisten päättäjien sekä työmarkkinajärjestöjen tulisi seuraavaksi pystyä samalla tavalla yhdessä sopimaan myös siitä, miten teemme työelämästä paremman.

Tämä on oikein myös siksi, että kilpailukykysopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen.

On nähtävä, että työ, työelämä ja työmarkkinat ovat peruuttamattomassa muutoksessa. Monille työelämään tulevista nuorista on tarjolla usein lyhytkestoisia ja määräaikaisia työsuhteita. Väliaikainen työttömyys ja osa-aika- tai pätkätyö ovat todellisuutta yhä useammalle.

On arvioitu, että tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä ja moni tekee työtä välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai kumpaakin yhtä aikaa.

Työelämässä ja -markkinoilla tehdään nyt joustoja. Paikallinen sopiminen etenee ja uudistuksia sillä saralla on syytä jatkaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta ja mahdollistettava itse kullekin omaan elämäntilanteeseen sopivat valinnat. Tarvitsemme Suomessa työelämän laatua, hyvinvointia, tasa-arvoa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista parantavia uudistuksia.

Keskustan eduskuntaryhmälle työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen on tärkeimpiä asioita työelämän uudistamisessa. Kun kodeissa voidaan hyvin, myös työpaikoilla voidaan hyvin. Vanhemmille on mahdollistettava nykyistä laajemmin joustava työaika ja osa-aikatyö perheiden toiveiden mukaisesti.

Ensi vuonna toteutuu esittämämme 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Vanhempainvapaissa tarvitaan pidemmällä aikavälillä kokonaisvaltainen uudistus. Kotihoidontuen romuttaminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu työllisyyden parantamiseen tai muihin Suomen ongelmiin. Me puolustamme perheiden aitoa valinnanmahdollisuutta.

Puhuin edellä mittasuhteiden laittamisesta kohdalleen. Se on perusteltua myös, kun katsoo, millaisessa maailmassa elämme.

Kesän uutisia ovat hallinneet terrori-iskut, väkivallanteot sekä Turkin vallankaappausyritys jälkeisine tapahtumineen. Sodat Lähi-idässä jatkuvat. Tilanne Ukrainassa ja Krimillä on jännitteinen ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu pysyy.

Pelolle ei pidä antaa valtaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. Suomalaistenkaan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen turvallisuudesta huolehditaan kestävimmin kun laitamme Suomen kuntoon ja harjoitamme viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Eduskunta käsittelee syysistuntokaudella hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. On välttämätöntä, että maamme linjasta on myös tulevaisuudessa kansallinen yhteisymmärrys. Keskustan eduskuntaryhmä rakentaa osaltaan tätä yhteisymmärrystä. Me emme lähde ulkopoliittisten leimakirveiden heittämiseen.

Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on pitkään perustunut soti­laal­li­seen liit­tou­tu­mat­to­muu­teen, kansain­vä­li­seen yhteistyöhön, hyviin kahden­vä­li­siin suhteisiin joka ilmansuuntaan ja uskottavaan puolustukseen.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tätä yhdessä sovittua, hyvin toimivaa linjaa on viisasta noudattaa myös tule­vai­suu­dessa. Tärkeintä on vakauden edistäminen Suomen lähialueilla ja toimiminen vastak­kai­na­set­telun lieven­tä­mi­seksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi. Keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä myös Venäjän kanssa, kuten tasavallan presidentin johdolla on tehty.

Ihmisten huoliin on vastattava myös niin, että Suomen linjasta ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään yhteiskunnassa laajaa keskustelua. Kalajoelta alkoivat eilen presidenttiehdokkaamme Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa yhdessä -tapahtumat, jotka jatkuvat tänä iltana täällä Oulussa ja joita järjestetään tulevina kuukausina eri puolilla Suomea. Ne ovat mahdollisuus keskustelun kautta rakentaa yhteisymmärrystä suomalaisten kanssa myös laajemmin.

Terrorismin torjuminen edellyttää lisää yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin. Keskeistä on toimiva tiedustelu ja tieto­jen­vaihto. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin saada tilanne Lähi-idässä, ennen muuta Syyriassa ja Irakissa rauhoittumaan. Myös Afrikan tulevaisuuden kehityksellä on ratkaiseva merkitys Euroopalle ja turvallisuudellemme.

Täällä kotimaassa on huolehdittava poliisin ja muiden turval­li­suu­desta vastaavien viranomaisten riittävistä voimavaroista.

Viimeisimmät puoluekannatusmittaukset mielestäni osoittavat, että suomalaiset luottavat Keskustaan. Uskon ihmisten arvottavan suhteellisen korkealle sen, että olemme pystyneet myös sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet itsellemmekään helppoja. Toiseksi, me olemme yhtenäisimmin olleet hallituspolitiikan kokonaisuuden takana.

Ihmisten luottamus on kuitenkin ansaittava jokainen päivä uudelleen.

Kestävimmin pidämme luottamusta yllä, kun toteutamme hallitusohjelmaa hötkyilemättä ja olemme sortumatta poliittiseen pikkunäppäryyteen, jota sitäkin on viime viikkoina nähty. Me olemme saaneet suomalaisten luottamuksen sille, että laitamme Suomen kuntoon. Onnistumisemme mitataan aikanaan ennen muuta sillä, onko työllisyys parantunut ja kokevatko suomalaiset, että heillä ja Suomella menee paremmin.

Minusta puoluekannatusmittaukset myös osaltaan osoittavat, että Keskustalla on poikkeuksellisen kokeneet ja pystyvät eduskunta- ja ministeriryhmät. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana pidän tärkeänä, että myös tulevaisuudessa keskustelemme suoraan ja suomeksi vaikeistakin asioista. Keskustelemattomuuteen meillä ei ole varaa.

Toiseksi, meidän on varottava kovakorvaisuutta ja sitä, että linnoittautuisimme Helsingin norsunluutorneihin. Niin ministerien kuin kansanedustajien on oltava säännöllisesti, myös vaalien välillä, kentällä kuuntelemassa ihmisiä. Kaikki viisaus ei asu meissä poliitikoissa. Kenttätyöstä on pidettävä kiinni. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla meillä on tänä iltana kymmenkunta tapahtumaa eri kunnissa.

Edessä on isojen asioiden ja ennen muuta työntäyteinen syksy. Mennään eteenpäin itseemme uskoen, toisiamme tukien ja ahkerasti töitä tehden. Rakennetaan osaltamme Suomeen tekemisen meininkiä.

Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

EU:ta uudistettava – unionin keskityttävä oleelliseen

EU:n historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun Britannia on eroamassa unionista.

Kansanäänestyksen tulos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tuntemuksia.  Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan arvostella äänestyksen lopputulosta saati brittiläisiä äänestäjiä. Kansan tahtoa on syytä kunnioittaa. Näillä mennään.

Suomelle Britannian lähtö EU:sta on kiistatta menetys. Menetämme samanmielisen jäsenmaan, jonka kanssa olemme jakaneet näkemyksiä muun muassa kauppapolitiikassa ja ylettömän byrokratian purkamisessa. Näillä sektoreilla olisi yhdessä tekemistä vielä ollut ja on edelleen.

Voi sanoa, että unionilla on nyt peiliin katsomisen paikka. Yksi syy EU-kriittisyyteen niin Iso-Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa on se, että moni kokee EU:n puuttuvan liian moneen asiaan, myös sellaisiin, jotka olisi parempi hoitaa kansallisella tasolla. Keskusta ei halua EU:sta tiivistä liittovaltiota. Sen sijaan haluamme EU:n keskittyvän niihin asioihin, joissa siitä voi olla aidosti hyötyä. Turvallisuus, kaupan ja talouden edistäminen, muuttoliike, ilmastonmuutos ja terrorismi ovat esimerkkejä asioista, joiden hallitsemiseksi tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa.

Yhteistyö Britannian kanssa turvattava

Nyt täytyy panostaa kolmeen asiaan. Ensinnäkin on löydettävä ne ratkaisut, joille tulevat yhteistyöjärjestelyt Iso-Britannian kanssa rakentuvat. Joudumme neuvottelemaan suhteemme uudelleen. Tärkeitä asioita meille tulevassa brittiyhteistyössä on useita, kuten vapaakaupan jatkuminen ilman tullia ja viisumivapauden säilyminen. On myös tärkeää, että EU ja Iso-Britannia pystyvät eroprosessin jälkeenkin hyvään yhteistyöhön Eurooppaa koettelevien turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tuhansia suomalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä asuu eri puolilla saarivaltiota, ja myös meillä Suomessa asuu ihan kohtalaisen kokoinen joukko brittejä. Suomesta viedään Britanniaan tuotteita vuosittain liki kolmen miljardin euron arvosta. Metsäyhtiöidemme viennistä jopa kymmenes suuntautuu Britanniaan. Yhteistoiminta ja kauppa pitää saada sujumaan myös jatkossa.

On selvää, että epävarmuus painaa alas sekä kulutusta että investointeja koko EU:n alueella ja syö edellytyksiä talouskasvulta. Keskustan eduskuntaryhmä toivookin, että prosessi saadaan epävarmuuden kitkemiseksi alkuun pian ja että Britannia jättää eroilmoituksen kohtuullisen pian syksyllä.

Oma talous kuntoon

Toiseksi, on katsottava, mitä voimme tehdä kansallisesti yhteiskunnan vakauden ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Kuten Britanniassa, myös meillä kritiikki suuntautuu helposti EU:hun, vaikka todellisuudessa negatiivisen muutoksen taustalla olisivat usein muut syyt. Ei Brysseliä kannata aivan kaikesta syyttää.

EU on ollut keskeinen keinomme vastata globalisaation ja digitalisaation tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä. Kansallisesti meidän on uudistuksilla huolehdittava entistä paremmin siitä, että turhautumista näiden ilmiöiden edessä ei tapahdu, vaan kilpailukykymme paranee ja työpaikkoja syntyy.  Kun omat asiamme taloutta myöten ovat kunnossa, voimme pitää kaikki suomalaiset mukana, lisätä hyvinvointia ja kestää ulkoiset paineet.

Suomi on Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tuotu pois kuilun partaalta. Ensimmäiset valonpilkahdukset paremmasta tulevaisuudesta ovat jo näkyvissä. Kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan isoista asioista. Sen jatkoksi tarvitaan vielä lisää toimia, jotta toivoa herättävät talouden tunnusluvut realisoituvat lähiaikoina uusiksi työpaikoiksi. Suomi pitää laittaa kuntoon.

Turhaa byrokratiaa karsittava

Kolmanneksi, meidän on uudistettava EU:ta siten, että kansalaiset kokisivat unionin hyödyllisenä hankkeena. Kaikki tähänastinen muutos ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskusta katsoo, että nyt on ponnisteltava EU:n toimintakyvyn takaamiseksi varsinkin rauhaan, turvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja talouteen liittyvissä ydintehtävissä.

Turhaa byrokratiaa EU:ssa on karsittava kaksin käsin. Toimeenpanoa on tehostettava ja hallinnollista taakkaa kevennettävä. Avoimuutta pitää lisätä. Keskusta korostaa läheisyysperiaatetta kehittämisen lähtökohtana.

Jäsenmaiden on tehtävä enemmän uudistuakseen ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Parasta yhteisvastuuta on se, että jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tekevät sen, mitä yhdessä sovitaan.

Uudistaminen käyntiin mahdollisimman pian

EU on tottunut muuttumaan, mutta tähän asti se on tapahtunut lähinnä laajentumisten myötä. Unioni on uuden edessä menettäessään yhden suuren jäsenmaan. Asia on nähtävä niin, että muutoksessa piilee mahdollisuus. Britannian eron ei saa antaa halvaannuttaa EU:ta, vaan nyt jos koskaan unionin on uskallettava uudistua ja keskityttävä oleelliseen.

Tämä kaikki on tehtävä kansalaisia herkällä korvalla kuunnellen, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmän puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen:

Suomen tavoitteeksi vakauden tie

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on realistinen arvio Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta aikana, jolloin tilanne maamme lähialueilla ja laajemmin Euroopassa ja maailmassa on jännitteinen.

Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet, joka heijastuu myös Itämeren alueelle. Negatiivisten toimien ja vastatoimien kierre on katkaistava neuvotteluteitse. On palattava liennytyksen ja vakauden tielle. Suomen on oltava tässä työssä aktiivinen sillanrakentaja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikainen, yhdessä sovittu linja on nojannut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja uskottavaan omaan puolustukseen.

Tämä on kestävä linja myös lähivuosille niin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen nimenomaan Suomen lähialueilla.

On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on myös tulevaisuudessa laaja yhteisymmärrys. Sen rakentamiseen selonteko antaa tukevan perustan.

Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla valinnoilla pitkään edistäneet koko pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kummankin maan pysyttäytyminen sotilasliiton ulkopuolella on kestävä tapa vahvistaa vakautta. Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä on syytä edelleen syventää.

Suomen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti myös se, että omat asiamme, ennen muuta taloutemme ja työllisyytemme ovat kunnossa. Se, että talous saadaan tasapainoon ja työllisyys paranemaan, on kestävin tapa turvata yhteiskunnan eheys. Kunnossa oleva Suomi kestää parhaiten myös ulkoa tulevat paineet.

LAKIALOITE

laiksi sähkömarkkinalain 57§:n ja 69§:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Sähkö on useille kotitalouksille merkittävä kuluerä varsinkin sähkölämmitteisissä taloissa. Suomen kaltaisessa suurten lämpötilavaihteluiden maassa ajankohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus vaihtelee vuodenaikojen ja lämpötilan mukaan merkittävästi, jopa useilla sadoilla euroilla. Osalle sähkönkäyttäjistä tämä ei ole ongelma, mutta osalle on. Suuresti vaihtelevat laskut hankaloittavat monien kotitalouksien oman talouden suunnittelua ja tulevien kulujen ennakoimista huomattavasti. Ongelmat ovat suurimpia varsinkin pienituloisille kotitalouksille, kun kesä- ja talvikuukausien sähkölaskut voivat vaihdella merkittävästi. Moni kuluttaja ottaisi tasaerälaskutuksen käyttöön, jos sellainen vaihtoehto olisi tarjolla.

Aiemmin sähköyhtiöt tarjosivat yleisemmin tasaerälaskutusvaihtoehtoa, mikä helpotti kotitalouksien tilannetta tasaamalla sähkölaskua koko vuodelle. Nyt tuntimittauslaitteistojen yleistyessä sähköyhtiöt ovat suurimmaksi osaksi luopuneet tasaerälaskuttamisesta ja siirtyneet reaalikulutukseen perustuvaan laskutukseen monien asiakkaiden toiveista huolimatta.

Vuonna 2009 annetussa EU:n kolmannessa sähkön sisämarkkinadirektiivissä edellytetään erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamista kuluttajille. Sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 silloinen hallitus sisällytti esitykseensä jakeluverkonhaltijan velvoitteen tarjota erilaisia maksuvaihtoehtoja, mukaan luettuna kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuvan tasaerälaskutuksen. Ehdotus kuitenkin muuttui talousvaliokunnan käsittelyssä siten, että maininnat pakollisista maksutapavaihtoehdoista – kuten tasaerälaskutuksesta – haluttiin poistaa (TaVM 17/2013 vp — HE 20/2013 vp). Muutosta perusteltiin kustannustekijöillä, sillä pakollinen tasalaskutus saattaisi edellyttää sähköyhtiöiltä investointeja tietojärjestelmiin. Talousvaliokunta kuitenkin painotti, että kuluttajille tulisi tarjota erilaisia maksutapoja. Valiokunta luotti mietinnössään siihen, että tällöin tasaerälaskutus olisi myös mahdollinen vaihtoehto markkinaehtoisesti uudistetun lainsäädännön viitoittamalla tavalla. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin sähköyhtiöiden ja luottolaitosten yhteistyötä tällaisen vaihtoehdon luomisessa.

Käytännössä talousvaliokunnan kaavailema maksutapavaihtoehtojen lisääntyminen ei ole kuitenkaan toteutunut. Energiaviraston antamassa päätöksessä 31.3.2014 virasto toteaa, että koska velvoitteet tarjota tasaerälaskutusta yhtenä maksutapavaihtoehtona jäivät eduskuntakäsittelyssä pois, voivat verkonhaltijat itse päättää, mitä maksutapavaihtoehtoja ne tarjoavat asiakkailleen. Sähkömarkkinalain pykäliä 57§ ja 69§ on tulkittu siten, että erilaiset maksutavat tarkoittavat vain käteis- tai verkkomaksua. Energiaviraston päätöksen mukaan erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamiseen riittävät myös paperilaskun ja e-laskun tarjoaminen. Näin maksutapavaihtoehtojen on tulkittu tarkoittavan fyysisiä tapoja maksaa lasku. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tai lain tarkoituksen mukainen tulkinta. Käytännöksi on muodostunut, että sähköyhtiöt eivät edelleenkään tarjoa lain hengen mukaisesti ja monien asiakkaiden tarpeista huolimatta tasaerälaskutusvaihtoehtoa, laskuttavat tasaerälaskuista erillisen käsittelymaksun tai nykyisellään jopa poistavat niitä aktiivisesti palveluvalikoimastaan. Tältä osin sähkömarkkinalaki onkin jäänyt puutteelliseksi ja sitä on nyt täydennettävä, jotta kuluttajille olisi tarjolla entistä paremmat vaihtoehdot oman talouden suunnitteluun.

Vuonna 2009 annetulla valtioneuvoston asetuksella sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta ei estetä sähkön myyjää tarjoamasta tasaerälaskutusta, vaikka sähkön mittaamiseen käytettäisiin tuntimittauslaitteistoa. Tästä huolimatta useat palveluntarjoajat eivät ole mahdollistaneet asiakkailleen laskutusmuodoksi tasaerälaskutusta, vaan veloittavat sähkön käytöstä ajantasaisen kulutuksen mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Koska käytäntö ei ole osoittautunut toimivaksi, otti talousvaliokunta alkuperäisen mietintönsä jälkeen uudemman kerran kantaa tasaerälaskutukseen ja totesi, ettei vakiintunut käytäntö vastaa valiokunnan tarkoittamaa tapaa (TaVM 23/2014 vp — HE 182/2014 vp). Valiokunnan tarkoitus oli alunperinkin turvata tasaerälaskutusta vastaavat käytännöt. Koska käytäntö ei ole kuitenkaan vastannut tarkoitusta, on sähkömarkkinalakia tältä osin syytä tarkentaa. Kokemus on osoittanut, etteivät useimmat sähköyhtiöt tarjoa tätä mahdollisuutta vapaaehtoisesti, joten velvoittava lainsäädäntö on tarpeen. Myös sähkömarkkinadirektiivin kuluttajansuojaa koskeva liite 1 edellyttää, että asiakkaat voivat valita useista eri maksumenetelmistä. Tulkinta on jäänyt Suomessa liian suppeaksi.

Jotta maksutapavaihtoehtokäytäntö vastaa alkuperäistä tarkoitusta, tulee sähkömarkkinalakia muuttaa vuoden 2013 hallituksen esityksen hengessä (HE 20/2013). Sähkömarkkinalain pykäliin 57§ jakeluverkonhaltijan laskutuksesta jakeluverkossa sekä 69 § vähittäismyynnin laskutuksesta on sisällytettävä säännös, joka velvoittaa tarjoamaan kuluttajille erilaisia maksutapavaihtoehtoja. Näiden maksutapaehtojen tulee käsittää sekä laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva laskutus että arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuva tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapavaihtoehto, niin sanottu tasaerälasku. Uudistusta olisi siis se, että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä olisi velvollisuus tarjota myös palvelua, jossa asiakas saisi halutessaan lyhentää vuotuista sähkölaskuaan tasasuuruisissa erissä. Vaikka kuluttaja valitsisi tasaerälaskutuksen, tulisi laskutuksen lähtökohtana yhä olla asiakkaan todettuihin lukematietoihin perustuva laskutus ja hänellä on oltava oikeus omien sähkönkulutustietojensa saantiin. Kulutuslukemat tulee tehdä vähintään kerran vuodessa tasaamaan asiakkaan todellista kulutusta. Tasaerälaskutuksesta tai muusta maksutavasta ei saa periä ylimääräistä palvelumaksua. Verkonhaltijalla olisi oikeus muuttaa asiakkaalta veloitettavan tasaerän suuruutta muuttaessaan hinnoittelua tai asiakkaan vuotuisen arvioidun kulutuksen määrän muuttuessa.  Ehdotettu säännös ei vaikuttaisi siihen, minkälaista jakelu- ja mittauspalvelutuotetta asiakas käyttäisi. Myös tasaeriin perustuvan maksutavan valinnut asiakas voisi kuulua erilaisten palvelujen piiriin.

Kotitalouksilla tulee olla oikeus valita itse omien tarpeidensa pohjalta tasaerälaskutuksen ja reaalikulutukseen perustuvan laskutuksen välillä. Sähkömarkkinoiden on oltava kuluttajaystävälliset ja lainsäätäjän on suojeltava heikommassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia. Samalla maksutapavaihtoehtoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on myös lisätä asiakkaiden valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja poistaa sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön ottama, pelkästään lukemalaskutukseen perustuva maksukäytäntö. Lakimuutoksen myötä sekä kuluttajilla että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä on mahdollisuus myös jatkaa tunneittain mitattavalla sähkönkulutuksella, jossa mittaustiedot ovat laskutuksen perusteena. Sähkön tasaerälaskutus yhtenä vaihtoehtona toisi kuitenkin kaivattua helpotusta monien sähköasiakkaiden talouden suunnitteluun kulujen ennustettavuutta lisäämällä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkömarkkinalain (558/2013) 6 luvun 57 §:n 1 momentti ja 7 luvun

 69§:n 4 momentti siinä muodossa kuin ne ovat laissa 1430/2014 seuraavasti:

6 luku

Jakeluverkkoa ja jakeluverkonhaltijaa koskevat säännökset

Jakeluverkonhaltijan laskutus

57 §

Jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

9 luku

Sähkön vähittäismyynti

Vähittäismyyjän laskutus

69 §

Vähittäismyyjän on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkölaskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos vähittäismyyjä tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

Helsingissä 27.5.2016

Antti Kaikkonen /kesk