Arvoisa puhemies, 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustaksi on määritelty arvopohjainen realismi. 

Pidämme kiinni demokratian, oikeusvaltion, kansainvälisen oikeuden ja tasa-arvon periaatteista. Suomi toimii pitkän linjamme mukaisesti kehityksen, turvallisuuden ja rauhaa rakentavien ratkaisujen puolesta. Realismia on, että käymme vuoropuhelua myös heidän kanssa, jotka eivät jaa arvopohjaamme. 

Ulkopolitiikassamme korostuu turvallisuus. Suomen turvallisuus rakentuu vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton yhteistä puolustusta, EU:n jäsenyydestä ja syventyvästä puolustusyhteistyöstä liittolaistemme kanssa. 

Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustamisen periaate, koulutettu ja harjoitettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat turvallisuutemme kulmakiviä. Puolustusmateriaali pidetään ajan tasalla. Näistä pidämme kiinni. 

Keskusta tukee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurta linjaa. Kansallinen yhtenäisyys suurissa linjoissa vahvistaa maamme turvallisuutta ja puolustusta. Valtion instituutioiden tiivis yhteydenpito yli hallitus-oppositiorajojen tarkentaa yhteistä tilannekuvaa ja vahvistaa kansallista lujuutta.  

Suomen ulkopolitiikassa kannattaa hyödyntää poliittisten liikkeiden kansainväliset yhteydet maamme parhaaksi ja Suomen maakuvan kirkastamiseksi. 

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä turvallisuusympäristö on muuttunut pitkäkestoisesti. Tilanne edellyttää pitkäjänteistä varautumista ja puolustuksen resursseista huolehtimista. 

Ukrainan tukemisessa ote ei saa höltyä. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.   

Suomen jäsenyys Natossa on vahvistanut koko liittokuntaa ja Pohjois-Euroopan vakautta. 

Suomi on integroitunut Naton rakenteisiin ja päätöksentekoon. Naton maavoimien alaesikunnan sijoittaminen Suomeen ja tulevat maavoimajoukot vahvistavat Naton läsnäoloa Suomessa. 

Käytämme puolustukseen ensi vuonna 2,3% bruttokansantuotteesta. F-35-hankinnan ja Merivoimien korvettien hankinnan jälkeen puolustusmenoissa ollaan lähitulevaisuudessa menossa alle 2%:n. Suomen on syytä pitää puolustusmenot yli 2%:ssa myös vuonna 2027 ja sen jälkeen. Turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä edellyttävät sitä. 

Jotta tähän päästään, huomautan, että uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina. Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian. 

Ilmavoimien ja Merivoimien isoimmat investoinnit on nyt tehty. Katson, että seuraavaksi on Maavoimien vuoro.

Arvoisa puhemies, 

Euroopan unionin merkitys Suomelle tärkeänä turvallisuusyhteisönä säilyy. Tulevan EU-komission kaudella on erityisen tärkeää panostaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotannon vahvistamiseen. 

Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen on keskeistä Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja maallemme monella tapaa tärkeän Itämeren alueen vakauden kannalta. Suomelle on tärkeää huolehtia huoltovarmuudesta ja merikuljetusten toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. 

Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa tehtävän puolustusyhteistyön syventyminen  rakentaa osaltaan koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on viisasta jatkaa parlamentaarisen seurantaryhmän käytäntöä. Keskusta on sitoutunut rakentavaan yhteistyöhön Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuuden vahvistamiseksi. 

Kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina 7.9.

Keskustelussa aiheina olivat muun muassa budjettiriihi, sosiaali- ja terveysasiat, Keskustan tilanne ja viimeisimmät gallupit.

Alla olevasta linkistä voit katsella lähetyksen jälkikäteen.

Antti Kaikkonen Ylen Ykkösaamussa

Antti Kaikkosen ehdokaspuheenvuoro Keskustan puheenjohtajavaalissa

Tulin helmikuussa miehen ikään. Täytin 50 vuotta.

Reppu on löytänyt paikkansa, kulkija kotinsa.

Matkan varrella on tapahtunut. On töitä, tekoja, saavutuksia ja virheitäkin. Ystävä kerran rohkaisi toteamalla, etteivät ne parhaat merikapteenit tyynissä vesissä kasvakaan. Ehkä niin.

No, enemmän tässä on tuulissa tuiverrettu, joskus myrskysäälläkin. Nähty on, koettu on, opittu on, ehkä hitusen viisastuttukin.

Vaan halu tehdä ja halu saada aikaiseksi pysyy. Jos ei repulla nyt niin käyttöä, niin työkalupakilla enemmänkin.

Niin kuin tässä yhteisessä Keskustan talossamme.

Siinä on paljon hyvää, mutta vuodet – ne ovat tuoneet korjausvelkaakin.

Talon kivijalka, se kaikkein tärkein, se näyttäisi olevan kunnossa. Aate ja arvot, ajatus oikeudenmukaisesta ja paremmasta Suomesta. Suomesta, jossa työn tekeminen, yrittäminen ja itsensä kehittäminen kannattaa. Suomesta, jossa ihmisyydellä on merkitystä ja heikommistakin kannetaan huolta. Suomesta, jossa osataan elää kumppanuudessa luonnon kanssa. Suomesta, joka arvostaa alueitaan ja maakuntiaan. Se kivijalka ei ole rapistunut.

Vaan talon seinät ovat päässeet paikoin rapistumaan. Välillä on vetänyt ovista ja ikkunoista. Kattokin on joskus vuotanut samalla kun kannatus on vuosien varrella huvennut.

Nämä pitää laittaa kuntoon.

Keskustan talon pitää olla kestävä ja turvallinen talo.

Mitä ajattelen turvallisuudella?

Turvallisuus pitää nähdä laajemmin kuin vain maanpuolustuksena, vaikka se onkin tärkeä osa sitä.

Huoltovarmuus on turvallisuutta.

Omavaraisuus on turvallisuutta.

Kotimainen ruoka. Kotimainen energia. Melkoisia henkivakuutuksia Suomelle. Turvallisuutta.

Sekin on turvallisuutta, että emme päästä maatamme autioitumaan. Asuttu raja on turvallinen raja.

Turvallisuus on sitä, että kaduillamme ja kyläteillä on turvallista liikkua.

Turvallisuus on toimivia arjen palveluita.

Turvallisuutta on laadukas varhaiskasvatus ja koulu lapsillemme ja nuorillemme.

Jos sairastuu, pitää päästä hoitoon.

Ikäihmisille pitää olla vanhuuden turvaa.

Näistä rakentuu turvallinen Suomi.

Ja näillä aineksilla rakennamme myös Keskustan talosta entistä turvallisemman ja vahvemman.

Ja talon ovet ja ikkunat, ne on jatkossa avattava entistä suuremmin. Ja syvänvihreä lippumme on nostettava salkoon liehumaan, siniristilipun viereen. Siten, että talosta muita mantuja katsomaan menneet löytävät takaisin. Ja siten, että viestimme, lippumme, voisi tavoittaa myös aivan uusia kiinnostuneita ja kannattajia, nuoriakin.

Olen nimittäin varma, aivan varma, että se on mahdollista. Keskustaväki on liian kauan kulkenut siipi maassa. Keskustaväki on liian kauan kulkenut kallella kypärin. Vuodet ovat olleet raskaita.

Mutta ystävät, aurinko vielä nousee keskustalle.

Ja jos katsomme naapureita, muiden puolueiden touhuja, niin ei meillä erityistä tarvetta alemmuuden tunteisiin ole – katsomme sitten oikealle, tai vasemmalle.

Eikä meidän hirveästi niihin suuntiin kannata katsellakaan. Katsotaan mieluummin keskelle ja eteenpäin ja kutsutaan muutkin mukaan.

Tässä maassa on liikaa niitä, jotka repivät. Tässä maassa on liikaa niitä, jotka eivät välitä. Mutta tämä maa tarvitsee nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa rakentavaa keskustaa. Keskustaa, joka pystyy osoittamaan Suomelle tien parempaan.

Ystävät, laitetaan Keskustan talo kuntoon.

Pidetään kivijalka kunnossa.
Laitetaan seinät leveälle ja katto korkealle, mutta kaikki yhteisen pöydän äärelle
Isketään hieman uutta maalia pintaan: lisää itseluottamusta, innostusta ja iloa puoluetyöhön
Pestään ikkunat puhtaiksi ja viestit kirkkaiksi
Ja hoidetaan pihatyötkin kuntoon ja rakennetaan parempi suunta Suomelle
Tule sinäkin mukaan talkoisiin!

On aika nostaa pää pystyyn. On aika katsoa eteenpäin. On aika näyttää Suomelle suunta. Tehdään se, tehdään se yhdessä, ja tehdään se hyvin!