Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Yle TV1 A-Talkissa torstaina 28.10. klo 21.05. Keskustelussa ovat mukana kansanedustaja Ilkka Kanerva, hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Aiheena on puolustuspolitiikka ja puolustuksen toimintaympäristö.

Lauantaina 30.10. Kaikkonen on vieraana MTV3:n Uutisextrassa klo 19.10. Tällä kertaa aiheena on asevelvollisuuden kehittäminen.

Politiikan syksy on käynnistynyt toden teolla. Hallitus löysi sovun budjettiriihessä, vaikka laidat välillä ryskyivätkin. Keltaiset budjettikirjat ilmestyivät eduskuntaan muutama viikko sitten. Se on politiikassa samanlainen syksyn merkki kuin syyssateet ja ruskakin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Elokuussa koimme vakavia hetkiä, kun eduskunta päätti lähettää Afganistanin evakuointioperaation tueksi suomalaisen suojausjoukon. Operaatio oli kaikeksi onneksi onnistunut ja Kabulista onnistuttiin evakuoimaan kansalaistemme lisäksi Suomelle ja EU:lle työskennelleitä ja heidän perheenjäseniään. Viranomaiset kotimaassa ja paikan päällä Kabulin lentokentällä olleet tekivät erinomaista työtä kovan paineen alla. Tuon viikon aikana nähtiin niin rohkeutta, päättäväisyyttä kuin yhteistä tahtoakin.

Puolustusministerin salkku on tänä syksynä täynnä painavaa asiaa. Syyskuussa julkaistiin uusi puolustusselonteko. Selonteko on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa Suomen puolustuksen kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Eduskunnassa selonteko sai kiitosta yli puoluerajojen, myös opposition riveistä. Se tuntuu olevan näinä aikoina aika harvinaista. Se kertoo siitä, että Suomen puolustuksen merkityksestä ollaan tässä maassa laajasti yhtä mieltä. Suomen puolustus nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon, jota löytyy poliittisen kentän eri puolilta.

Loka-marraskuun vaihteessa julkaistaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtineen komitean lausunto. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama komitea on käsitellyt tulevaisuuden asevelvollisuutta muun muassa puolustusvoimiemme tarpeiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyse on siitäkin, miten mahdollisimman moni maanpuolustushenkinen suomalainen voisi suorittaa asepalveluksen, sukupuolesta riippumatta.

Ilmavoimien Hornetien korvaajaa etsivä HX-hanke kaartuu sekin loppusuoralle. Päätökset konemallista on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Hanke herättää kiinnostusta, niin kuuluukin. Kyseessä on arvokas investointi, sen sanon avoimesti. Onneksi tällaisia hankintoja ei tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka vuosikymmenkään. Poistumassa olevat Hornetit ovat palvelleet lähes 30 vuotta, ja uudet koneet lentäisivät jopa 2060-luvulle saakka.

Kaikki tämä pitää puolustusministerin liikkeessä. Syksyä värittävät budjettikeskustelut, kokoukset kotimaassa ja pohjoismaisten kumppaniemme kanssa ja monet erilaiset tehtävät. Nyt käsillä olevat päivät itselläni kuluvat Naton vieraita isännöidessä heidän vieraillessaan pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Talous on lähtenyt hyvin kasvuun ja vauhtikin on monella mittarilla parempi, kuin viime keväänä ehkä osattiin toivoa. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole tässä kyydissä mukana. Monella yrittäjällä on vaikeuksia, eivätkä talouden pidemmän aikavälin haasteet ole miksikään muuttuneet. Velaksi eläminen ei pidemmän päälle kanna, vaikka leikkauksia ei kukaan toivokaan. Kestävä tapa pitää taloudesta huolta on raivata polkua uudelle kasvulle. Osaamista ja uskallusta Suomesta löytyy. Samalla täytyy nostaa jaloilleen niitä, joita korona on kolhaissut pahimmin.

Toivo elää, että tästä koronastakin lopulta päästään. Rokotekattavuus kasvaa hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Sen myötä ja hallituksen koronastrategian mukaisesti Suomessa on otettu askeleita kohti normaalia. Maskit ovat joissain paikoissa hävinneet ja tapahtumia on voitu järjestää myös kasvokkain. Olen iloinen siitä, että tänä syksynä moni ravintola on voinut pitää ovensa auki ja moni opiskelija on päässyt aloittamaan opintonsa paikan päällä. Samalla pitää toki noudattaa varovaisuutta ja meidän päättäjien seurata tilanteen kehittymistä.

Vauhti kiihtyy, kuten iskelmässä lauletaan. Menossa on suurten asioiden syksy.

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

hyvät naiset ja miehet,

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Tämä malli perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää.

Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Juuri julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossakin korostetaan tätä Suomelle ominaista ”kehittyvän kokonaisturvallisuuden mallia”.

Palaan puolustusselontekoon hetken päästä, mutta ensin muutama sana Afganistanista.

Hyvät kuulijat,

Afganistanin tilanteen heikkeneminen elokuun puolivälissä yllätti koko maailman. Moni voi jälkeenpäin väittää ennustaneensa tapahtumien kulun, mutta sen nopeutta tuskin kukaan pystyi etukäteen arvioimaan. Suomessakin tilanteeseen reagoitiin niin nopeasti kuin olemassa oleva lainsäädäntö antoi periksi.

Sen jälkeen, kun ulkoministeriön edustajat Kabulin lentokentällä arvioivat tilanteen haastavuuden, teki ulkoministeriö pyynnön puolustusministeriölle selvittää mahdollisuutta lähettää puolustusvoimien suojausjoukko Suomeen evakuoitavien turvallista ja organisoitua löytämistä väkimäärän keskeltä ja saattamista koneisiin. Noin vajaan työviikon aikana tehtiin tilannearvio, koottiin tarvittava joukko, määritettiin palvelussuhteen ehdot, käynnistettiin monivaiheinen poliittinen prosessi ja saatiin Valtioneuvoston selonteon perusteella Eduskunnan suostumus ja Tasavallan Presidentin päätös. 

Vuonna 2017 säädettyä lakia kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran käytäntöön. Ensimmäisen kerran myös lähetettiin suomalainen sotilasosasto tämän tyyppiseen tehtävään toisen valtion maaperälle. Kuten julkisuudessakin esillä olleista lausunnoista on käynyt ilmi, oli sotilasosastomme saapuminen Kabulin lentokentälle ratkaisevaa siihen, että saimme evakuoitua kaoottisesta tilanteesta niinkin paljon Suomen kansalaisia ja Suomelle työskennelleitä Afgaaneja.

Laki kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta ei suoraan soveltunut käytettäväksi tällaiseen operaatioon, mutta valtionhallinto löysi ripeästi juridisesti mahdollisen ja parlamentaarisen tien lähettää joukko tehtävään. Meidän on kuitenkin jatkossa oltava entistä valmiimpia erilaisiin sotilaallisiin tehtäviin Suomen kansalaisten suojelemiseksi ja lainsäädännön tulee tukea tätä tavoitetta. Kabulin operaatio käynnisti tämän keskustelun ja sitä varmasti jatketaan lähikuukausien aikana.

Samoin on syytä tarkastella mitä Afganistanin operaatioon osallistumisesta voidaan laajemmin oppia tällä hetkellä käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tätä keskustelua käydään myös kansainvälisillä foorumeilla.  

Hyvät kurssilaiset,

Valtioneuvoston uusi puolustuselonteko on Suomen puolustuksen kannalta merkittävä asiakirja, sillä siinä arvioidaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä, sekä annetaan ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 8-10 vuoden aikajänteellä.

Luonnollisesti puolustusselonteko on jatkumoa noin vuosi sitten julkaistulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Kyseessä on kuitenkin toinen kerta, kun olemme laatineet puolustusselonteon omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Tämä on toimiva menettely, joka mahdollistaa puolustuksemme keskeisten kysymysten syvällisemmän käsittelyn. Uskon, että tämä menettely on todistanut tarpeellisuutensa ja tullut jäädäkseen.

Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Valitettavasti meidän toimintaympäristömme ei ole muuttunut parempaan suuntaan sitten edellisen selonteon. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.

Puolustusselonteko arvio, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy epävakaana ja vaikeasti ennakoi­tavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Selonteko toteaa, mm. että:

Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansajohtavana suurvaltana. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle.

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Selonteossa on melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä ja sen kumppanimaiden Zapad-21 sotaharjoitus päättyi juuri viime viikolla ja osa sen aktiivivaiheen harjoituksista tapahtui Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueella sekä Kuolan niemimaalla – ei siis kovinkaan kaukana meidän rajoilta.

Venäjän lisäksi Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiina mainitaankin nyt ensimmäistä kertaa puolustusselonteossa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset meidänkin turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta ja esim. kybervaikuttamisen alueella Kiina on tunnetusti aktiivinen toimija.

Kiina on myös osoittanut kasvavaa taloudellista ja strategista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, etenkin alueen luonnonvaroihin, infrastruktuuriin ja liikenneväyliin. Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä siten myös jännitteitä meidän lähialueella.

Suomi on perinteisesti seurannut tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon.

Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.

Puolustushallinnon kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä. Keskeinen kehikko yhteistyölle on jo alussa mainitsemani kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli. Keskeisiä yhdessä muiden viranomaisten kanssa edelleen kehitettäviä kokonaisuuksia ovat kyberturvallisuus ja kyberpuolustus, informaatiopuolustus sekä strateginen kommunikaatio.

Kyberpuolustusta kehitämme käynnistyvällä poikkihallinnollisesti laadittavalla selvityksellä, jonka tavoitteena on varmistaa turvallisuusympäristön edellyttämät kyberpuolustuksen toimivaltuudet, osaaminen ja riittävät tiedonsaantioikeudet.

Hyvät kurssilaiset

Puolustusselonteossa annetaan puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen linjaukset. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. 

Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitteet asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Komitea jättää loppuraporttinsa vielä tämän syksyn aikana. 

Puolustusvalmiutta ylläpidetään ja puolustusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin toimintaympäristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin. Paikallispuolustus uudistetaan, minkä myötä viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat entisestään. Tästä puolustusvoimain komentaja alustaa tarkemmin omassa tervehdyksessään.

Ärade åhörare,

Det internationella försvarssamarbetet förstärker den finska försvarsförmågan. Vi fortsätter konsekvent både bilateralt och multilateralt samarbete i frågor som gäller lägesbild, utvecklandet av militära förmågor samt krävande övningar.

Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, niin normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Yksi esimerkki kansainvälisen yhteistoimintakyvyn merkityksestä on juurikin alussa mainitsemani Kabulin menestyksekäs evakuointioperaatio.

Selonteko painottaa tarvetta turvata puolustuksen resurssit. Huoli, jonka tuodaan esille myös selonteossa, on PV henkilöstömäärän riittämätön mitoitus ja henkilöstön jaksaminen. Selontekoon on kirjattu tavoite kasvattaa henkilöstömäärää 500:lla henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuudessa toimintaympäristön vaatimuksia. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Vielä tänä vuonna tehtävää päätöstä Suomen seuraavasta hävittäjätyypistä ei voitaisi tehdä, jollei HX-hanketta olisi mainittu jo kahdessa edellisessä selonteossa (2017 ja 2012). Se on mahdollistanut poliittisen selkänojan valmistelutyölle, joka alkoi HX hankkeen osalta jo viime vuosikymmenen alkupuolella. Strategisten–hankkeiden toimeenpanoa siis jatketaan ja samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.

Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen. Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.

Toivotan teille hyvää ja koronaturvallista maanpuolustuskurssia.

Kuntavaalit ovat käynnissä. Ennakkoon ehtii äänestää 8.6. saakka ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta.

Kuntavaalit ovat turhaan väheksytyt vaalit. Ne ovat ihmisten arjen kannalta monessa suhteessa itse asiassa tärkeimmät vaalit. Arkeemme vaikuttavista asioista todella monet päätetään juuri kotikuntiemme valtuustoissa.

Päiväkodit, koulut, kirjastot, harrastuspaikat, joukkoliikenne, kaavoitus, rakentaminen ja niin edelleen. Ei ole ihan sama, millaiset ihmiset näistä yhteisistä asioistamme ovat päättämässä.

Sote-uudistus toteutuessaan vaikuttaa kuntien tehtäviin, mutta silti kunnilla on jatkossakin keskeinen rooli arkemme asioissa.

Itse ajattelen niin, että ne palvelut, joita usein tarvitsemme, on hyvä olla lähellä. Kuntasuunnittelussa haluan riittävästi luonnonläheisyyttä. Pelkkää betoniviidakkoa en kannata. Puolueissa ja ehdokkaissa on eroja esimerkiksi näissä asioissa.

Kannustan vahvasti Sinua käyttämään äänioikeutta. Suomessa meillä sellainen on, ja sitä kannattaa arvostaa.

Kesäisin terveisin,

Antti K.

Valoa kohti

Tässä on takana melkoiset viikot, melkoiset päivät. Monikaan ei varmasti ole välttynyt kuulemasta eri viestintävälineistä hallituskauden puolivälin kehysriihestä tai ”JTS”-neuvotteluista eli julkisen talouden suunnitelman neuvotteluista vuosille 2023-2025. Näissä luodaan raamit sille, paljonko kyseessä olevina vuosina valtio voi rahaa käyttää, ja mihin se sitä käyttää. Ja toisaalta myös linjaa sille, millä se rahoitetaan. Näitä kehysneuvotteluita hallitus kävi tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään. Poikkeukselliset ajat, poikkeukselliset neuvottelut.

Vaikeusastetta lisäsi huomattavasti koronakriisi, joka on Suomeenkin aiheuttanut melkoisia vaikeuksia, myös taloudellisia. Niitä jälkiä pitää pikkuhiljaa alkaa siivoamaan.

Talous, työllisyys, valtion menot. Turve. Muiden muassa näistä tärkeistä teemoista ministerit joukkueineen neuvottelivat pitkiä päiviä, öitäkin. Otsikot kertoivat päivästä toiseen vaikeasta neuvotteluasetelmasta. Oli julkista puhetta kirstunvartijan roolin ottaneesta keskustasta, pääministerin tarjoamista kompromisseista, pehmeistä ja kovista työllisyyskeinoista. Viiden puolueen kesken riittää luonnollisesti erilaisia näkemyksiä. Itse olin jo jossain vaiheessa siivoamassa työpöytääni, niin vaikealta tilanne näytti. Hallitus todella oli lähellä kaatua. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että Suomen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Hallituksen kaatuminen olisi aiheuttanut Suomeen poliittisen kaaoksen, joka olisi voinut olla pitkäkestoinenkin. Se ei olisi ollut suomalaisten etu.

Riihineuvotteluissa oma joukkueeni Keskusta piti talonpoikaisen taloudenpidon puolta eli eletään suu säkkiä myöten. Menojen pitää vastata tuloja, ainakin pidemmällä tähtäimellä. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kestävän talouden perusta on korkea työllisyysaste ja yritysystävällinen toimintaympäristö. Pidimme kiinni siitä, että julkisen talouden velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen taittuu vuosikymmenen puolivälissä. Saimme lisäksi torjuttua suurimmat veronkorotussuunnitelmat ja tukikeinoja turvealan ihmisten akuuttiin suureen hätään. Työllisyydestä hallitus sai sovittua kokonaisuuden, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja työllisyyttä.

Eipä muuten vältytty leikkauksiltakaan. Ei niitä kukaan tietenkään halua, mutta ei niitä paetakaan voi jos rahat eivät riitä. Omalle hallinnonalalleni puolustushallintoonkin niitä valitettavasti tulee kohdistumaan vuodesta 2023 eteenpäin, mutta määrillä, joiden kanssa vielä pärjätään. Saimme vältettyä pahimmat leikkuriskenaariot neuvotteluissa.

Uskon, että hallituksen sopimalla paketilla pystymme laittamaan Suomen pyöriä pyörimään aivan hyvin. Täydellinen paketti ei ole, mutta kuten puheenjohtaja Saarikkokin totesi: harvemmin elämä on.

Varmasti kritisoitavia asioita kokonaisuudesta löytyy. Kuten myös hyviä elementtejä. Työn tekemisen verotusta ei kiristetä. Yrittämisen verotusta ei kiristetä. Autoilun ja liikenteen verotusta ei kiristetä. Sen sijaan verotuksen kotitalousvähennystä laajennetaan ja parannetaan.

Suunta on nyt ylöspäin koronakurimuksesta ja muutenkin. Yli puolitoista miljoonaa ihmistä on saanut ensimmäisen koronarokotteen, rokotetoimituksia tulee Suomeen nyt hyvällä tahdilla ja lähestyvä kesä on tuomassa pandemian keskelle positiivista kausivaihtelua. Yhteiskuntaa avataan asteittain. Talouden vankkurit saavat pian kunnon vauhdin alleen.

Joten valoa, kevättä ja kesää kohti.

Toivotan kaikille oikein leppoisaa, koronarajoitukset vielä huomioon ottavaa, vappua!

Hiljennymme pääsiäisen viettoon. Monelle pääsiäinen on tarkoittanut kautta aikain levon hetkeä kiireisen kevään keskellä, mahdollisesti reissua läheisten tai sukulaisten luo.

Tänä vuonna monet asiat ovat eri tavalla kuin aiemmin, mutta pääsiäisen perinteet tai mahdollisuus lepoon eivät ole kadonneet mihinkään. Vaalikaamme niitä nytkin.

Pääsiäisen sanoma sopii hyvin näihin viikkoihin ja kuukausiin. Kärsimyksen jälkeen tulee uusi aika.

KOKO MAAILMA on elänyt poikkeuksellista, raastavaa aikaa jo yli vuoden. Vuosi sitten pääsiäisenä olimme Suomessa eläneet poikkeusoloissa muutaman viikon. Yhteiskuntamme monet toiminnat jouduttiin laittamaan uuteen uskoon hyvin nopeassa ajassa.

Aika oli, ja on, haastavaa niin henkisesti kuin taloudellisesti, mutta Suomi selvisi pandemian ensimmäisestä vuodesta varsin hyvin. Tartuntamäärät olivat EU:n pienimpiä. Velkaa jouduimme ottamaan työpaikkojen säilyttämiseksi ja ihmisten tärkeiden palveluiden ylläpitämiseksi, mutta vähemmän kuin useammissa muissa maissa.

Kesällä saimme maistaa jo lähes normaalia elämää. Virus teki voimallisen ”comebackin” syksymmällä. Tämä ei ollut yllättävää, sillä virusten toiminnassa on kausivaihtelua ja kesällä niiden suhteen on yleensä seesteisempi vaihe. 

ROKOTTEITA kehitettiin koko viime vuosi ja saimme niitä ensimmäisen erän Suomeen tapaninpäivänä. Ensimmäisten rokotteen saajien joukossa oli teho-osastojen henkilökuntaa, jotka ovat eturintamassa pelastamassa ihmishenkiä.

Vaikka monesta tuntuu, että rokotukset etenevät kovin hitaasti, niin itse asiassa Suomi on niiden suhteen varsin hyvässä vauhdissa. Noin 16 prosenttia väestöstä on jo saanut rokotteen ensimmäisen annoksen ja näillä luvuilla olemme maailman rokotustehokkuudessa 8. paras. En pidä tätä ollenkaan hullumpana saavutuksena.

Muutamien viikkojen sisällä riskiryhmät on saatu rokotettua. Rokotetoimituksiin on kaiken lisäksi tulossa lisää vauhtia, mikä antaa valon pilkahduksia tulevaan. Miljoonas rokote annettiin tänään ja näillä näkymin jo parin kuukauden päästä suomalaisten enemmistö on rokotettu.

MEISTÄ JOKAINEN on varmasti väsynyt koronaan ja sen myötä tulleisiin rajoitteisiin. Vielä pitäisi kuitenkin jaksaa vähän aikaa. Elämme tartuntalukujen suhteen kriittisiä viikkoja.

Päivittäiset tartuntaluvut ovat olleet välillä jopa yli 800. Pahimman epidemia-alueen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntaluvut näyttävät kuitenkin olevan nyt hienoisessa laskussa. Tämä antaa toivoa, vaikka vielä ei pidä hengähtää helpotuksesta. Taistelu jatkuu.

Nyt olisi tärkeää varmistaa, että saisimme elää kesän melko normaaleissa olosuhteissa. Toivoa on. Valonpilkahduksia on. Mutta vielä on jaksettava.

EMME VOI tänä pääsiäisenä kokoontua yhteen tapahtumissa tai isolla porukalla kokkojen äärellä, mutta voimme muistaa läheisiämme muilla tavoilla.

Presidentti Niinistön viime vuonna toteama sanoma fyysisen etäisyyden, mutta henkisen läheisyyden ottamisesta, pitää kutinsa tässäkin hetkessä.

Rauhallista ja hyvää pääsiäistä kaikille.