Selviytyvän Suomen budjetti

Maan hallitus kokoontui budjettiriiheen 14.-16.9. Budjettiriihessä hallitus hyväksyi talousarvioehdotuksensa sisällön. Tämän vuoden budjettiriihtä on kuvattu jopa historiallisen haastavaksi. Tehtävänä oli luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tilanteessa, jossa koronavirus on runnellut maamme taloutta.

Poikkeuksellisen haastavissa oloissa tehty hallituksen budjettiesitys valmistui, vaikka sitä eräät tahot tuntuivat kovasti epäilevän. Haastavat ajat edellyttävät erityistä yhteistyökykyä ja ratkaisuhakuisuuta, ja niihin hallitus kykeni tässä tilanteessa. 

Koronakriisi on aiheuttanut ja aiheuttaa valtavat kustannukset ja tulonmenetykset maallemme. Sitä joudumme valitettavasti paikkaamaan velalla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden, yritystemme toimintakyvyn ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Velaksi ei voi kuitenkaan ikuisesti elää ja jättää tuleville sukupolville kohtuutonta maksutaakkaa. Siksi oleellista onkin, että budjetti sisältää useita työllisyyttä vahvistavia toimia. Ne ovat edellytys sille, että velkaantuminen saadaan kriisin jälkeen hallintaan. Korkea työllisyys on kaiken a ja o.

Maamme on vakavan paikan edessä. Yrityksillä on huoli tulevasta, työntekijöillä työpaikoistaan ja itse kullakin omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. Tässä tilanteessa ihmisille pitää luoda luottamusta tulevaisuuteen. 

Työllisyyttä parantavien toimien lisäksi panostuksia tehdään etenkin terveyteen ja turvallisuuteen. Myös lapsiperheiden tilannetta helpottavia ratkaisuja on sisällä.

Oman joukkueeni Keskustan tavoitteena oli päättää ratkaisuista, joilla selvitään vaikeista ajoista, niin terveys kuin talous huomioiden. Mitä nämä ratkaisut sitten käytännössä pitävät sisällään? Viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi, yritysten toimintakyvyn parantamiseksi ja työllisyystavoitteiden edistämiseksi sovittiin mm. teollisuuden sähköveron alentamisesta EU:n sallimaan minimitasoon, yrittäjien alv-alarajan nostosta 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden alusta alkaen ja väylämaksujen puolittamisen jatkamisesta. Työllisyyden saralla kuntakokeilut aloitetaan vuoden alussa ja palvelut tuotetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja saavutettavasti. Nuorten osalta haluan mainita oppisopimuskoulutukseen satsaamisen ja palkkatuen käytön lisäämisen. Edellä mainittujen lisäksi on lukemattomia muitakin toimia, joilla tavoitellaan  31 000 – 36 000 lisätyöllistä.

Kunnat ovat joutuneet entistä ahtaammalle koronan myötä. Budjettiriihessä hallitus päätti jatkaa kuntien tukemista, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Lokakuussa annettavassa lisätalousarviossa kuntia tuetaan 400 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kunnille päätettiin myös muista tukitoimista. Hallitus on kokonaisuudessaan tukenut, ja tulee tukemaan kuntataloutta ja kuntalaisten palveluita tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla. Ihmisten on saatava tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita ajoissa. 

Oman hallinnonalani tärkeä kysymys vanhojen Hornetien korvaamisesta etenee puolustusministeriön esittämällä tavalla. Se on välttämätöntä uskottavan puolustuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. On tärkeää, ettei tulevaisuuden turvallisuudesta tingitä, vaikka elämmekin juuri nyt taloudellisesti haastavia aikoja. Uskottavasta omasta puolustuksesta on huolehdittava kaikissa oloissa.

Pidän saavutettua kokonaisuutta hyvänä. Epäilemättä myös kritiikkiä tullaan esittämään. Kritiikin esittäjät voisivat kertoa, mistä olisivat itse tässä kokonaisuudessa valmiita luopumaan? Kohteita tuskin kauheasti löytyy, mikäli Suomen pyörät halutaan pitää pyörimässä. Itse haluan.

Työtä riittää tämän budjettiriihen jälkeenkin rutkasti, mutta tästä on hyvä jatkaa. Suomi selviytyy.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ilmoitti perjantaina jättävänsä valtiovarainministerin salkun. Päätös oli raskas, mutta siinä tilanteessa ymmärrettävä, vaikka pidän kokonaisuutta inhimillisesti hieman kohtuuttomanakin. On myös hyvä, että Katri ilmoitti omat aikeensa keskustan puheenjohtajuuden jatkon suhteen selkeästi. Se vähentää spekulointia, jota ilma on muutoinkin aivan riittävän sakeana.

Mediasta, ja vähän muutenkin, on kyselty josko lähtisin uudestaan ehdokkaaksi keskustan puheenjohtajaksi. Olin ehdokkaana viime syyskuussa. Teimme silloin hyvän tuloksen, joka riitti vahvaan kakkossijaan vaalissa. Siinä tuli samalla oma kannatuskin mitattua. Paineita millekään revanssille en koe. Kunnioitan puoluedemokratian päätöksiä. 

Lisäksi tässä on muutakin, joka vaikuttaa isosti omaan suhtautumiseeni asiaan.

Koska oma ratkaisuni on tässä tilanteessa päivänselvä, voin sen hyvin ääneenkin sanoa. 

Jos kaikki menee kuten kovasti toivomme, meille on tulossa vauva vain joitakin viikkoja ennen syksyn puoluekokousta. Pienokainen menee etusijalle. En ole käytettävissä keskustan puheenjohtajaksi.

Muutoinkin näkisin niin, että nyt olisi tärkeintä rauhoittaa keskustan tilannetta ja keskustelua puolueen ympärillä. Pata on porissut nyt turhankin kovalla liekillä. 

En osaa sanoa, onko olemassa kuinka kova tarve kisaan keskustan puheenjohtajuudesta. Sen arviointi on keskustan kenttäväen tehtävä, ei minun. Jos eri tehtävistä puoluejohdossa tullaan kisailemaan, on sen luonteva aika mielestäni vasta lähempänä puoluekokousta. Ja minua ei siinä rallissa tällä kertaa nähdä.

En tavoittele myöskään vapautuvaa valtiovarainministerin salkkua. Arvioisin että tässä tilanteessa parhaani isänmaan ja keskustan eteen voin tehdä hoitamalla nykyiset tehtäväni mahdollisimman hyvin. 

Maa on edelleen poikkeusoloissa. Koronakriisi ei ole vielä ohi. Siitä seuraavat taloudelliset ja inhimilliset haasteet meille suomalaisille ovat mittavat. Lähiajat on syytä käyttää isänmaan asioiden hyvään hoitoon parhaan taitomme mukaan.

Antti Kaikkonen

Blogi 8.5.2020

Tässä on takana melkoiset viikot. Olen muutamassakin yhteydessä todennut, että enpä olisi vajaa vuosi sitten puolustusministerinä aloittaessani voinut kuvitella, millaisessa tilanteessa Suomi, ja koko maailma, on tällä hetkellä. Luonnonvoimien edessä ihminen on monesti kovin voimaton.

Suomi asetettiin ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen poikkeustilaan 16.3.2020. Poikkeustila toi mukanaan useita rajoituksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Rajoitusten tarkoituksena on hidastaa ja ehkäistä viruksen leviämistä ja estää terveydenhuoltomme ylikuormittuminen. Toimenpiteet ovat purreet, sillä tarttuneisuusluvut ovat maassamme vielä varsin maltilliset. Myös Puolustusvoimissa luvut ovat yhä matalat, sairastuneita on niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin keskuudessa tällä hetkellä vain kourallinen.  

Viime viikolla ja tällä viikolla valtioneuvosto on asiantuntijatietoon pohjautuen tehnyt suunnitelmia näiden aiemmin keväällä määrättyjen rajoitusten asteittaisesta purusta. Oppilaat palaavat peruskouluihin 14.5. alkaen, kirjastoista sallitaan uloslainaus välittömästi. Kesäkuun alusta alkaen suosituksena on, että yksityisissä kokoontumisissa noudatetaan 50 hengen ylärajaa.  Ja esimerkiksi urheilukatsomoissa voi olla enintään 500 henkilöä ja turvaväleistä on huolehdittava. 1.6. alkaen voidaan myös erityisjärjestelyin järjestää alle 500 henkilön yleisötilaisuuksia, mikäli ne järjestetään rajatuissa tiloissa turvaväleistä ja hygieniasta huolehtien.

Meidän jokaisen on täytynyt luopua monista asioista, joita olemme aiemmin pitäneet itsestäänselvyyksinä. Enää ei ole voinut mennä noin vain ravintolaan syömään, kirjastoon lukemaan, poiketa kävelylenkin lomassa museossa. Kaupassa käyntikin vaatii huolellisuutta ja turvavälien huomioimista. Voimmekin puhua ainakin tovin eteenpäin turvavälien Suomesta. Toki tilanne on sama miltei kaikkialla maailmassa.

Maailma ei tule palaamaan täysin ennalleen. Monien mielestä tämä sanonta kuulostaa puiselta hokemalta. Mutta asia on todellinen. Korona on vaikuttanut kovin monin tavoin turvallisuuden tunteeseemme, talouteen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, ihmisten väliseen kanssakäymiseen – lähestulkoon kaikkeen. Se on vaatinut ihmisiltä äärimmäistä mukautumista ja venymistä arjen haasteissa. Voisi kuitenkin sanoa, että Suomessa on monessa asiassa selvitty varsin ansiokkaasti. Näistä mainittakoon esimerkiksi etätyöt ja etäopetus. Ilman muuta ongelmiakin on esiintynyt, mutta pääsääntöisesti hommat ovat hoituneet hyvin. Verkotkin ovat kestäneet kuormituksen yllättävän hyvin. Monille oppilaille etäopinnot ovat sopineet jopa paremmin kuin koulussa olo. Ei tarvitse vetää roolia, on mahdollisuus parempaan keskittymiseen.

Uskoisin, että etätöiden tekeminen tulee lisääntymään koronakriisin jälkeenkin. Se on uusi normaali ja mahdollistaa paljon asioita, myös monipaikkaisuuden toteuttamisen.

On tässä ollut toki paljon muutakin kuin koronaa. Muutama viikko sitten nousi kohu entisen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin siirtymisestä hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin konsultiksi. Asia nosti aivan ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita. Päätin, keskusteltuani tasavallan presidentti Niinistön kanssa, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astui voimaan välittömästi.

Korona ja konsulttitapaus ovat luonnollisesti näkyneet eniten julkisuudessa, mutta myös ns. normityöarjen pyöritys jatkuu taustalla. Talousarvioesityksiä valmistellaan, puolustusvoimien toiminta pyörii, on kokouksia ja tapaamisia (vaikkakin etänä), lehtihaastatteluita, kannanottoja. Maanantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää. Oli suuri kunnia saada viettää sitä ensimmäistä kertaa puolustusministerinä. Veteraanit, jos ketkä, ovat päivänsä ansainneet. Päivän kunniaksi luin veteraaneille osoitetun puheen videon välityksellä ja tein blogin. Toivottavasti ne ovat saavuttaneet mahdollisimman monet. Veteraaniasia on aina ajankohtainen.

Vapun tienoilla ehdotin huoltovarmuuden stressitestejä. Testien avulla kartoitettaisiin mahdollisia puutteita materiaalisessa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisioloihin. Koronaviruksen myötä havaitut puutteet varautumisessa heikentävät pahimmillaan huoltovarmuutemme uskottavuutta. Luottamuksen palauttaminen olisi mielestäni tässä kohtaa paikallaan. Stressitestejä olisi mielestäni hyvä tehdä hyvin erilaisten kriisitilanteiden varalta aina katovuosista energia kriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.

Päivät ovat olleet viime aikoina töiden puolesta täysiä. Hallitus pyrkii, ja pyrin osaltani, siihen, että kriisin yli pääsemiseksi saadaan mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kattavia ratkaisuja.

Ajat eivät tule olemaan helpot, mutta tästäkin selvitään.

Blogiteksti on julkaistu puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi/ajankohtaista/blogit 27.4.2020.

Arvoisat veteraanit, Ärade veteraner,

Tänä vuonna Kansallista veteraanipäivää vietetään poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Seuraavana päivänä hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen, ja linjasi lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaki on todella järeä väline, joka rajaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia, mutta lisätoimivaltuuksien avulla pystymme tehokkaammin suojaamaan väestöä sekä turvaamaan yhteiskunnan ja talouselämän toimintaa. 

Edellisen kerran Suomi asetettiin poikkeustilaan talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Talvisodan syttyminen 30. marraskuusta 1939 merkitsi yhteiskunnan siirtymistä poikkeusoloihin ja monet siviiliajan toiminnot tyrehtyivät tai saivat uudenlaisia muotoja. 105 kunnian päivää kestäneen Talvisodan jokaisen päivänä kansakunnan olemassaolo oli vaakalaudalla – ”Talvisodan henki” kuitenkin elähdytti kansaa. Talvisodan kynnyksellä ja kesän 1944 suurhyökkäyksen alkaessa olisi ollut syytä jopa epätoivoon, mutta onneksemme veteraanisukupolvi jaksoi uskoa parempaan huomiseen ja kesti. 

Jatkosota ja erityisesti sen pitkät asemasodan vuodet syksystä 1941 kesään 1944 toivat mukanaan sodan harmaan arkipäivän kaikkine pienine ja suurine vaikeuksineen. Arviolta 660 000 suomalaista mobilisoitiin sotaponnistuksiin. Tällä oli lähtemätön vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan – vuosikymmenten ajan.

Vaikka tämän hetken poikkeusoloja ei voi verrata siihen, mitä Te olette joutuneet kokemaan, niin ainakin yksi asia on silti yhteistä: Nämä poikkeusolot koskettavat koko kansakuntaa ja tästäkin selvitään vain yhdessä.

Arvoisat veteraanit, teidän tekonne ja esimerkkinne sotavuosien ajoilta luo uskoa ja kannattelee tänäkin päivänä suomalaista yhteiskuntaa näiden poikkeusolojen aikana. Haluan ilmaista meidän nuorempien sukupolvien varauksettoman arvostuksemme urotekojanne ja niiden jättämää perintöä – vapaata Suomea – kohtaan. Sukupolvenne uhraukset eivät olleet turhia. Uhrauksenne olivat mittavat – niin sotavuosina kuin niiden jälkeenkin.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Tämän muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Maamme turvallisuuspolitiikassamme korostuu perusteellinen harkinta, vakaus ja jatkuvuus. Äkillisiin suunnanmuutoksiin meillä ei ole tarvetta.

Maamme nykyinen hallitus nimitettiin 10.12.2019. Hallitus kehittää puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osa-alueita pitkäjänteisesti. Tavoitteena on turvata Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa ja luoda edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle. Korvaamme Hornet-hävittäjiemme suorituskyvyn ja parannamme puolustusvoimien valmiutta. Lisäksi kehitämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä.  

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Tämä koskee luonnollisesti myös sotiemme veteraaneja. 

Pidän omalta osaltani huolen, että puolustushallinnon ja veteraanijärjestöjen tiivis yhteys säilyy sekä arvostus veteraaneja kohtaan osoitetaan käytännön toimenpitein. Rintamaveteraaneille maksettavan rintamalisän suuruuden yli kaksinkertaistuminen 1.4.2020 alkaen on tuore konkreettinen esimerkki veteraanien tukemisesta. Viime vuosina eduskunta on tehnyt muitakin hyviä päätöksiä veteraanien suhteen. Pidän tätä tärkeänä.

Voin vakuuttaa teille, että tulevaisuudessakin turvallisuuspoliittiset valintamme tehdään veteraanien perintöä – vapaata isänmaatamme ja sen parasta – vaalien sekä kunnioittaen.

Koronavirusepidemia on suuri haaste, mutta vielä suurempi on yhteiskuntamme voima. Tästäkin me suomalaiset selviämme yhdessä.

Toivotan arvoisille veteraaneille hyvää juhlapäivää, hyvinvointia ja terveyttä. Jag önskar Er alla veteraner en riktigt trevlig fest, välbefinnande och hälsa. ///

Puolustusministeri

Antti Kaikkonen

Hyvää pääsiäistä!

Puolustusvoimat kantaa kortensa kekoon

Elämme hyvin poikkeuksellisia, historiallisia aikoja. Valtioneuvosto linjasi 16.3. useista toimista, joilla pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä ja vaikutuksia. Tämä on ensimmäinen kerta sotiemme jälkeen, kun maamme on asetettu poikkeustilaan.

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi tarvitaan järeitä keinoja, ja niitä hallitus on myös ottanut käyttöön. Meidän jokaisen tulee kantaa kortemme kekoon siinä, että virus ei leviä hallitsemattomasti. Hallitsematon leviäminen on uhka niin terveydenhuoltojärjestelmämme kuin taloutemme kantokyvylle. Ei ole kyse vain siitä, että koronapotilaat saavat hoitoa. On myös kyse siitä, että myös kaikki muut hoitoa tarvitsevat sitä myös asianmukaisesti saavat. Tässä on kyse ihmishengistä, elämästä. Ihmiselämän suojeleminen vaatii vahvoja toimia ja niihin valtioneuvosto on viimeisten viikkojen aikana päätynyt.

Valtioneuvosto päätti uusista toimenpiteistä keskiviikkona 25.3. pitkällisten ja rakentavien keskusteluiden jälkeen. Tällaisessa tilanteessa, jossa joudutaan kajoamaan ihmisten perusoikeuteen eli vapaaseen liikkuvuuteen, ei päätösten tekeminen ole millään tasolla helppoa. Mutta välttämättömiä ne ovat. Hallitus päätti Uudenmaan sulkemisesta 19.4. saakka, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Uudenmaan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata asuin- ja kotipaikkakunnalleen. Liikkumisrajoitusta ei myöskään sovelleta esimerkiksi työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen toiminnan harjoittamiseksi tai varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi. Rajoitukset eivät myöskään koske tavaraliikennettä. Tavarat kulkevat, ja niiden pitääkin kulkea, jatkossakin.

Hallitus päätti myös ravintoloiden ja baarien toiminnan rajoittamisesta siten, että ravintolat on pidettävä suljettuina, mutta niin sanottu take away -myynti sallitaan.  Rajoitukset astuvat voimaan tällä viikolla ja päättyvät toukokuun lopussa.

Olemme uuden edessä. Joudumme totuttelemaan elämään ilman asioita, joita olemme pitäneet itsestään selvinä. Joudumme luopumaan mukavuuksista, jotka ovat osa arkipäiväistä elämäämme. Tuhannet työntekijät kohtaavat lomautuksia ja irtisanomisia, monet yritykset ja yrittäjät joutuvat äärimmäisen tiukille, kun heidän yritystoimintaa rajoitetaan ja asiakkaita ei enää ole. Valtio tulee tässä vastaan ja yrittäjille on tukea saatavilla. Se ei korvaa kaikkia menetyksiä, mutta sillä hoidetaan akuuttia tilannetta.

Oli odotettavissa, että Uudenmaan sulkeminen tuo poliisilta virka-apupyynnön Puolustusvoimille. Kehotin Puolustusvoimia myös tähän varautumaan. Näin tapahtuikin viime viikon torstaina 26.3. Käytännössä virka-apu tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että varusmiehet ja ammattisotilaat ovat poliisien tukena esimerkiksi liikenteen ohjaustehtävissä. Puolustusvoimilla on vuosittain satoja virka-aputehtäviä ja toimintaa pystytään organisoimaan ripeällä tahdilla. Niin tapahtui nytkin. Varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa saatiin Uudenmaan rajalle poliisin tueksi heti sulun alettua.

Toiminta on ollut onnistunutta. Ihmiset ovat pääsääntöisesti noudattaneet ohjeita ja verrattain pieni määrä autoja on jouduttu käännyttämään rajatarkastuspisteiltä. Kävin itse tiistaina 31.3. Mäntsälän tarkastuspisteellä tapaamassa rajalla toimivia poliiseja, varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Homma siellä toimi erittäin hyvin. Vaikutti siltä, että varusmiehet ovat motivoituneita annettuihin tehtäviin. Varmasti tämä on vaihteluakin normaaliin varusmiehen arkeen. Voimme olla ylpeitä heistä.

Minulta on kysytty viime päivinä, kutsutaanko toimintaan myös reserviläisiä. Reserviläisten kutsumiselle ei tällä tietoa ole tarvetta, mutta aika näyttää. Voisin kuvitella, että liikenteenohjauksen lisäksi myös muuntyyppisiä virka-apupyyntöjä Puolustusvoimille tulee. Niitäkin pyritään ennakoimaan.

Valmistautumisosaamisesta mikään ei ainakaan Puolustusvoimien osalta jää kiinni. Se osataan. Ja edessä voi olla vielä tilanteita, joissa apua pyydetään. Ja kun sitä pyydetään, silloin sitä tietenkin pyritään antamaan.

Uusi tilanne vaatii kaikilta malttia, järkeä ja voimia. Ajat ovat kovat, mutta viisaasti toimimalla tästä kyllä selvitään.

Antti Kaikkonen

Puolustusministeri