Uuden punamultahallituksen ensimmäinen budjetti on valmis. Paketissa huomioidaan etenkin lapset ja vähävaraiset vanhukset. Moni lapsiperhe ja moni ikäihminen on tiukoilla arjessaan.

Samalla kylvetään kasvun siemeniä, kun satsataan koulutukseen, liikenneverkon kuntoon ja työllisyystoimiin.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamiseksi tehdään tuntuvia taloudellisia lisäyksiä. Kovasti tarpeellisia ratkaisuja ovat myös esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisän korotus (10€/kk) sekä opiskelijoiden huoltajakorotuksen nosto (25€/kk). Lapsiperheköyhyys on todellinen ongelma ja näissä kodeissa jokaisella eurolla on merkitystä. Samasta syystä pienimpien eläkkeiden viidenkympin korotus kuukaudessa on iso juttu.

Puolustusministerinä pidän myös hyvänä, että ensi vuonna kertaamassa käy 1200 reserviläistä enemmän kuin tänä vuonna. Turvallisuutta pönkitetään myös palkkaamalla lisää poliiseja kenttätyöhön. Ja lisää aiotaan palkata myös jatkossa, kunhan Poliisiammattikorkeakoulusta konstaapeleita valmistuu.

Paljon muutakin myönteistä kokonaisuudesta löytyy myös mm. yrittäjyyden, maatalouden ja koulutuksen kannalta. Hyviä uutisia ja uusia panostuksia tarvitaan myös jatkossa. Se on mahdollista, jos punamultahallitus onnistuu siinä missä viime hallituskin: yrittämisen pitää olla kannattavaa ja yhä useammalle pitää saada töitä. Samoin jokainen suomalainen ja koko maa on pidettävä mukana.

Hyvät ystävät ja rakkaat keskustalaiset,

kansanvalta on puhunut, pulinat pois. Täytyy tunnustaa, että keskustan puheenjohtajavaali ei mennyt, kuten toivoin. Mutta niin on hyvä kuin käy.

Tärkeintä on, että Keskusta menee eteenpäin. Minulle on ollut kunnia saada kisata minulle rakkaan Keskustan johtotehtävistä. Tilaisuudet ympäri maata ovat olleet huikeita. Tuvat ovat olleet täpötäynnä, kun väki on lähtenyt liikkeelle Keskustan ja Suomen asia mielessä. Tällaista ei ole hetkeen nähty. Keskustan sanoma kiinnostaa. Kierroksella näkemäni lupaa Keskustalle hyvää.

Katri, sinulle vilpittömät ja lämpimät onnittelut. Oli hienoa käydä kisaa kanssasi. Olet tämän voiton ansainnut, onneksi olkoon!

Haluan todella lämpimästi kiittää kaikkia kampanjassa mukana olleita, minua tukeneita ja muutoin hengessä mukana olleita. Teimme hienon tuloksen! Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta, en tule koskaan unohtamaan tätä. Erityiskiitos kampanjapäällikölleni Hanna Markkaselle upeasta työstä, jonka teit kampanjan eteen. Kiitos.

Nyt meidän keskustalaisten on mentävä eteenpäin yhtenäisenä joukkueena. Ei enää kahta porukkaa, vaan yksi porukka, yksi entistä vahvempi Keskusta.

Keskustaa tarvitaan. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun miettii, millaisia ratkaisemattomia ongelmia tässä maassa on, ja mitä kaikkea tulevaisuus eteemme tuo.

Keskustaa tarvitaan myös sillanrakentajana. Yhdistämään ihmisiä, ja tuomaan ihmisten ääni ja arjen kaiku päätöspöytiin. Ratkaisujen lisäksi meidän tehtävämme on tuoda myös sydämen sivistystä ja malttia yhteiskunnalliseen keskusteluun, sitä nimittäin tarvitaan. Keskustalaisille ratkaisuille on kipeä tarve tämän päivän polarisoituneessa keskusteluympäristössä.

Annan Katri Kulmunille täyden tukeni. Keskusta nousee yhdessä tekemällä, ja lupaan tehdä kovaa työtä keskustalaisten puolesta omalta paikaltani. Näytetään yhdessä, että täältä kyllä pesee!

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys on jälleen suuri. Merkitystä on myös puolueiden linjoilla, sillä Suomen linja määritetään presidentin, hallituksen ja eduskunnan yhteispelinä. Linjaerojakin asiasta on.

Kokoomus ilmoitti keskiviikkona, että heidän mielestään Suomen pitäisi liittyä Natoon. Torjun Kokoomuksen näkemyksen NATO-kysymyksessä. On kuitenkin hyvä, että he kertovat linjastaan. Nyky-Suomessa on voitava keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta menneitä aikoja avoimemmin, vakavasti ja reilusti. Arvostan sitä, että Tasavallan Presidentti Niinistö on edistänyt tätä keskustelua muun muassa isännöimillään vuosittaisilla Kultaranta-keskusteluilla.

Itse asetun Suomen nykyisen linjan taakse, koska uskon sen palvelevan parhaiten Suomen etua vallitsevissa olosuhteissa. Valintani Keskustan puheenjohtajaksi ei aiheuttaisi painetta muuttaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Hallitusohjelman kirjaukset asiasta ovat mielestäni hyviä.

Turvallisuus ja rauha ovat Suomen ulkopolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Pohjola on pidettävä vakaana ja rauhallisena. Suomen ja Ruotsin linja pysyä sotilasliittojen ulkopuolella on ollut omiaan lisäämään vakautta Pohjois-Euroopassa.

Natoon hakeutumisen suunnitelmia ei ole näköpiirissä. Olen yhteistyön kannattaja, mutta viisaus ”Nato-kortti on parempi pitää kädessä kuin pelata” on mielestäni oikein osuvasti todettu.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi kelpaa edelleen kansainvälinen yhteistyö ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Tärkeintä on maamme lähialueiden vakauden ylläpitäminen. Suomen pitää edistää rauhaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiokehitystä niin lähialueillamme kuin maailmallakin.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjan muodostavat oma uskottava puolustus, kumppanuudet muiden länsimaiden kanssa, toimivat suhteet Venäjään, ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen edistäminen.

Nykyiselle, yhdessä sovitulle linjalle on ollut suomalaisten enemmistön tuki. Uskon, että näin on myös tulevaisuudessa.

Edus­kunnan puhemies Mat­ti Van­ha­nen jul­kai­si Suo­men­maan blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan oman vaa­li­ko­neen­sa kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­jak­si pyr­ki­vil­le. Tartuin haasteeseen ja vastaukseni Vanhasen laatimiin kysymyksiin löytyvät alta.

1. San­te­ri Al­kio – eri­tyi­ses­ti ro­maa­neis­saan – pa­tis­taa sur­ke­aa elä­mää viet­tä­viä ot­ta­maan it­se­ään nis­kas­ta kiin­ni, me­ne­mään maa­ta­lous­kurs­sil­le ja tart­tu­maan heti la­pi­oon ojien avaa­mi­sek­si ja va­sa­raan rik­kou­tu­neen la­don oven kor­jaa­mi­sek­si. Mi­ten tämä oma­toi­mi­suut­ta ja it­se­kas­va­tus­ta ko­ros­ta­va al­ki­o­lai­suus is­tuu ny­ky­ai­kaan, jos­sa kai­kes­sa huu­de­taan val­ti­o­ta ja ve­ron­mak­sa­jien ra­ho­ja apuun?

Is­tuu hy­vin­kin. Kat­son, et­tä ter­veel­lä, työ­i­käi­sel­lä ja työ­ky­kyi­sel­lä ih­mi­sel­lä täy­tyy ol­la joku vas­tuu omas­ta toi­meen­tu­los­taan. Täl­lä het­kel­lä myös avoi­mia työ­paik­ko­ja on tar­jol­la enem­män kuin ai­koi­hin. On myös ti­lan­tei­ta, jois­sa täy­tyy ol­la val­miut­ta lisä- tai uu­del­leen­kou­lut­tau­tu­mi­seen.

Sel­vää on se­kin, et­tä yh­teis­kun­nan on hyvä ol­la tar­peen mu­kaan apu­na sii­nä, et­tä avoi­met työ­pai­kat ja työt­tö­mät työn­ha­ki­jat koh­taa­vat.

Yh­teis­kun­taa tar­vi­taan kyl­lä tu­ke­maan eri­lai­sia hei­kom­pi­o­sai­sia, ku­ten pie­ne­lä­ke­läi­siä, sai­rai­ta, van­huk­sia ja vam­mai­sia.

2. 1990-lu­vun alus­sa pel­kä­sim­me, et­tä naa­pu­ris­tam­me saat­tai­si tul­la jopa sa­to­ja tu­han­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta maa­ham­me. Pi­täi­si­kö kes­kus­tan ajaa EU:ssa jär­jes­tel­mää, jos­sa täl­lai­sis­sa yk­sit­täi­sis­sä krii­seis­sä, joi­ta ky­sei­nen jä­sen­maa ei ky­ke­ne it­se en­nal­ta­eh­käi­se­mään, muut jä­sen­maat aut­tai­si­vat esim. Suo­mea?

Kyl­lä sii­nä voi­si ol­la jär­keä. Oleel­lis­ta on, et­tä saa­daan riit­tä­vän laa­ja si­tou­tu­mi­nen EU:ssa vas­tuun­kan­toon mah­dol­li­sis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.

Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­po­li­tii­kas­sa ylei­ses­ti vii­me vaa­li­kau­del­la kes­kus­tan lin­ja näyt­ti ulos­päin tur­han lep­sul­ta. Lin­jan pi­tää ol­la tiuk­ka, mut­ta oi­keu­den­mu­kai­nen, ja sen pi­tää myös näyt­tää sil­tä.

3. Mi­ten hank­ki­sit vai­kut­ta­vuut­ta alu­e­po­li­tiik­kaan? Luo­tat­ko sii­hen, et­tä val­ti­on lai­tos­ten ti­heä alu­eel­li­nen pal­ve­lu­verk­ko on tär­kein­tä? Min­kä mer­ki­tyk­sen alu­e­ke­hi­tyk­ses­sä ase­tat ki­kyn, T&K-toi­min­nan, kil­pai­lun va­paut­ta­mi­sen ja inf­ran run­ko­verk­ko­jen ke­hit­tä­mi­sel­le?

Koko Suo­men asia on kes­kus­tal­le erit­täin tär­keä asia. Elä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia pi­tää ol­la syr­jä­seu­tu­ja ja maa­seu­tua myö­ten.

En­sim­mäi­nen asia on, et­tä työn­te­koon löy­tyy mah­dol­li­suuk­sia. Työ­paik­ko­jen syn­nyn kan­nal­ta yri­tys­ten pär­jää­mi­nen on olen­nais­ta. Kun yri­tyk­set pär­jää­vät myös alu­e­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta haas­ta­vim­mil­la alu­eil­la, syn­tyy myön­tei­siä nä­kö­a­lo­ja ja mah­dol­li­suuk­sia saa­da vä­es­tön­kas­vu ylös­päin.

Kiky oli yk­si tär­keä te­ki­jä vii­me vaa­li­kau­del­la, mil­lä työl­li­syys saa­tiin nou­suun. Täl­lä vaa­li­kau­del­la tar­vi­taan toi­sen­lai­sia toi­mia, jois­ta T&K on yk­si, ja pie­ny­ri­tys­ten ase­man hel­pot­ta­mi­nen toi­nen esi­merk­ki.

En kan­na­ta kai­ken kes­kit­tä­mi­sen ide­o­lo­gi­aa. Pi­dän riit­tä­vän kat­ta­vaa jul­kis­ta pal­ve­lu­verk­koa tär­ke­ä­nä. Kun­nol­li­nen inf­ra on tär­keä osa sitä. Pa­nos­tuk­sia tie- ja ra­ta­verk­koon pi­tää mää­rä­tie­toi­ses­ti jat­kaa. Tiet on lai­tet­ta­va kun­toon so­ra­tei­tä myö­ten. Tie­to­lii­ken­ne­verk­ko­jen kat­ta­vuu­teen ja toi­mi­vuu­teen pi­tää niin ikään pa­nos­taa.

Alu­e­po­li­tii­kas­sa on poh­dit­ta­va myös uu­sia vä­li­nei­tä, ku­ten ve­ro­pork­ka­noi­ta. Ajat­te­len niin, et­tä ta­sa­pai­noi­nen alu­e­ke­hi­tys on etu niin kas­vu­kes­kuk­sil­le kuin sy­väl­le maa­seu­dul­le­kin – koko Suo­men etu.

4. Min­kä oh­jeen/kan­nus­tuk­sen an­nat kes­kus­tan kun­ta­päät­tä­jil­le, kun ky­län kou­lun op­pi­las­mää­rä uh­kaa pu­do­ta al­le 20 op­pi­laan?

Pie­net­kin kou­lut ovat ar­vok­kai­ta. Olen nii­tä ko­ti­kun­ta­ni val­tuus­tos­sa puo­lus­ta­nut jo yli 20 vuot­ta.

Mut­ta ti­lan­teet ovat eri kun­nis­sa eri­lai­sia, ja kun­ta­päät­tä­jien pi­tää pys­tyä miet­ti­mään oman kun­nan kan­nal­ta par­haat rat­kai­sut. Ky­lä­kou­lun lak­kaut­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la mie­les­tä­ni vas­ta se vii­mei­nen vaih­to­eh­to.

Yli­pää­tään syn­ty­vyy­den las­ku on koko Suo­mel­le iso kan­sal­li­nen ky­sy­mys, jos­ta on kes­kus­tel­tu ai­van lii­an vä­hän. Sii­nä kyse on en­nen muu­ta sii­nä iäs­sä ole­vien nais­ten ja mies­ten ti­lan­teis­ta, mah­dol­li­suuk­sis­ta ja toi­veis­ta.

Edus­kun­nas­sa nap­pia pai­na­mal­la em­me saa syn­ty­vyyt­tä nou­suun, mut­ta mei­dän pi­tää ra­ken­taa sel­lais­ta Suo­mea, jo­hon ha­lu­taan li­sää lap­sia. Ajat­te­len, et­tä Suo­mes­ta pi­täi­si teh­dä maa­il­man lap­si- ja per­heys­tä­väl­li­sin yh­teis­kun­ta.

5. Mi­ten mää­ri­tät val­ta­suh­teen kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa kun­nal­lis­jär­jes­tön ja val­tuus­to­ryh­män vä­lil­lä?

“Kun­nal­lis­jär­jes­tö mää­rit­tää isot lin­jat ja ta­voit­teet, joi­ta val­tuus­to­ryh­mä to­teut­taa. Toki val­tuus­to­ryh­mäl­lä pi­tää ol­la mah­dol­li­suus, oi­keus ja vel­vol­li­suus­kin ol­la myös it­se aloit­teel­li­nen ja re­a­goi­da eri­lai­siin ti­lan­tei­siin.”

6. Jaat­ko peuk­ku­ja ja kom­ment­te­ja sa­ma­na vii­kon­lop­pu­na sekä sa­dan­tu­han­nen ih­mi­sen Pride-kul­ku­ees­ta et­tä 80000 ih­mi­sen les­ta­di­o­lai­sen liik­keen su­vi­päi­vis­tä?

Olen var­mas­ti mo­lem­pia peu­kut­ta­nut­kin. Mi­nun kes­kus­taa­ni kyl­lä hy­vin mah­tu­vat niin Su­vi­seu­rois­sa kä­vi­jät kuin Pride-mars­sien ys­tä­vät­kin. Ih­mi­set ovat ar­vois­taan, ihan­teis­taan ja va­kau­muk­sis­taan riip­pu­mat­ta yh­tä ar­vok­kai­ta, ai­van jo­kai­nen. Näin ajat­te­len.

7. Mie­len­sä­pa­hoit­ta­mi­nen on saa­nut po­li­tiik­kaa lii­kut­ta­van voi­man. Mi­ten hal­lit­set sitä, et­tä puhe elä­ke­jär­jes­tel­män ra­hoi­tus­haas­teis­ta ei kään­ny elä­ke­läis­ten syyl­lis­tä­mi­sek­si, säh­kö­au­toi­lun vi­si­oin­ti ei muu­tu van­hal­la Vol­vol­la aja­van mie­len mus­tu­mi­seen tai syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen nais­ten esi­neel­lis­tä­mi­sek­si?

Kes­kus­tan pi­tää pu­hua po­li­tii­kan sel­ko­kiel­tä. Elä­ke­läi­set ovat eläk­keen­sä an­sain­neet, var­sin­kin pie­niä eläk­kei­tä pi­tää nos­taa­kin.

Säh­kö­au­toi­lu on au­toi­lun tu­le­vai­suut­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia suu­rim­mal­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta vie­lä vuo­si­kau­siin. Mel­kein kaik­ki­al­la Suo­mes­sa hen­ki­lö­au­to­ja tar­vi­taan, ei­kä sen käy­tös­tä pidä syn­tiä teh­dä. En ole kiel­tä­mäs­sä die­sel- en­kä ben­sii­ni­au­to­ja.

Syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen on vai­kea, mut­ta vält­tä­mä­tön tee­ma. Se on kan­sa­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ei ke­nen­kään esi­neel­lis­tä­mis­tä. Sitä pi­tää kui­ten­kin sa­mal­la ko­ros­taa, et­tä rat­kai­sut, unel­mat ja toi­veet ovat ai­na hen­ki­lö­koh­tai­sia.

8. Kun vuok­ra-asu­mi­sen ku­lut Hel­sin­gis­sä nou­se­vat, niin pi­tää­kö nos­taa asu­mis­tu­kea, sää­tää vuok­ra­sään­te­ly, li­sä­tä kil­pai­lua vuok­ra-asun­to­jen li­sää­mi­sek­si vai ke­hit­tää muu­ta Suo­mea, jos­sa asu­mi­nen on hal­vem­paa?

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­mi­nen al­kaa ol­la jo sie­tä­mät­tö­män kal­lis­ta. Ky­sy­myk­ses­sä ase­tel­luis­ta vaih­to­eh­dois­ta kak­si jäl­kim­mäis­tä ovat toi­mi­via rat­kai­su­ja sii­hen.

9. Kun uk­ko ja ak­ka ha­lu­a­vat ra­ken­taa elä­ke­ta­lon jär­ven ran­nal­le, mak­sa­vat sin­ne it­se tien, säh­köt ja ve­sien­kä­sit­te­lyn, niin pi­tää­kö kun­nan an­taa ra­ken­nus­lu­pa vai ke­hot­taa hei­tä os­ta­maan osa­ke Ki­vis­tös­tä juna-ase­man vie­res­tä?

Asun­to­po­li­tii­kas­sa pi­täi­si huo­mi­oi­da en­tis­tä enem­män ih­mis­ten omia toi­vei­ta. Joi­den­kin toi­ve on talo jär­ven ran­nal­la tai muu­ten luon­non lä­hel­lä, toi­sil­la ker­ros­ta­lo-osa­ke Van­taan Ki­vis­tös­sä.

Mi­nus­ta ra­ken­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la ny­kyis­tä hel­pom­paa ja vä­hem­män by­rok­raat­tis­ta. Tämä kos­kee myös ra­ken­nus­lu­pa­käy­tän­tö­jä. Jos ukol­la ja akal­la on ra­ken­ta­mi­seen so­pi­va tont­ti, niin mi­nus­ta kun­nan pi­täi­si lupa an­taa.

10. Mi­ten va­kuu­tat ää­nes­tä­jän sii­tä, et­tä mo­ni­vuo­ti­nen nur­mi ja sii­tä ra­vin­toa tuot­ta­va mä­reh­ti­jä on il­mas­ton kan­nal­ta hy­väk­syt­tä­vä? En­tä kas­vis­ten ys­tä­vän sii­tä, et­tä Itä­me­ren ka­lan syön­ti on ym­pä­ris­tö­te­ko par­haas­ta pääs­tä?

Ko­ti­mai­nen nau­dan­li­ha on il­mas­ton kan­nal­ta sel­väs­ti pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin vaik­ka­pa bra­si­li­a­lai­nen tuon­ti­li­ha.

Meil­lä riit­tää puh­das­ta vet­tä ja Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä nur­mi­re­hu on ym­pä­ris­tön kan­nal­ta hyvä jut­tu. Nur­mi vä­hen­tää ve­sis­tö­jen fos­fo­ri­kuor­maa ja si­too hii­li­di­ok­si­dia. Nau­ta puo­les­taan muut­taa nur­men ih­mi­sel­le ar­vok­kaak­si pro­tei­i­nik­si.

Itä­me­ren ka­laa syö­mäl­lä vä­hen­ne­tään me­ren ra­vin­ne­kuor­mi­tus­ta. Tämä liit­tyy suo­raan esi­mer­kik­si ran­nik­ko­ve­sien laa­tuun. Ko­ti­mai­sen ka­lan syö­mi­nen on ai­na pie­ni ym­pä­ris­tö­te­ko. Kan­nat­taa suo­sia ko­ti­mais­ta ruo­kaa.

11. Mi­ten se­li­tät yrit­tä­jä-ää­nes­tä­jil­le sen, et­tä jäl­leen ker­ran pu­na­mul­ta­hal­li­tus te­kee pa­rem­paa yrit­tä­jä- ja omis­ta­ja­työ­tä ja maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa, kuin esi­mer­kik­si vuon­na 2011 aloit­ta­nut ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na, joka nos­ti pää­o­ma­tu­lo­ve­roa, osin­ko­ve­roa ja pe­rin­tö­ve­roa?

Sii­hen riit­tää ly­hyt fak­tan­tar­kis­tus. Ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na ki­ris­ti ve­ro­tus­ta. Kes­kus­ta piti huo­len vii­me hal­li­tuk­ses­sa ja täs­sä hal­li­tuk­ses­sa, et­tä pie­ny­rit­tä­jän ve­ro­tus ei ki­ris­ty.

Tämä on yk­si tapa tur­va­ta se, et­tä työ­paik­ko­ja syn­tyy maa­ham­me li­sää jat­kos­sa­kin.

12. Mi­ten avaat pal­kan­saa­jan sil­mät sii­tä, et­tä ki­kyn kal­tai­nen toi­min­ta on lo­pul­ta kaik­kien ja eri­tyi­ses­ti työt­tö­mien edun mu­kais­ta?

Suo­men ti­lan­ne oli vuon­na 2015 niin huo­no, et­tä jou­dut­tiin te­ke­mään usei­ta vai­kei­ta rat­kai­su­ja ja vi­he­li­äi­siä sääs­tö­jä. Pal­kan­saa­jat oli­vat mu­ka­na var­sin­kin kiky-rat­kai­sun myö­tä. Moni jou­tui tin­ki­mään, mut­ta Suo­men kan­nal­ta se kan­nat­ti.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan vii­me kau­den kiky-rat­kai­sun an­si­os­ta maa­ham­me syn­tyi vii­me vaa­li­kau­del­la kym­me­niä tu­han­sia uu­sia työ­paik­ko­ja. Sen an­si­os­ta ny­kyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la ei ole tar­vet­ta jat­kaa leik­kauk­sia ja sääs­tö­jä. Se on muu­ten ai­ka kova jut­tu.

13. Mi­ten vah­vis­tat per­hei­tä pe­rus­ta­vien tu­le­vai­suu­de­nus­koa?

Ar­jes­sa vä­lil­lä unoh­tuu, et­tä meil­lä on on­ni elää yh­des­sä maa­il­man par­hais­ta val­ti­ois­ta. Suo­mes­sa asi­at pää­sään­töi­ses­ti toi­mi­vat, on tur­val­lis­ta elää ja vi­ra­no­mai­siin voi luot­taa.

Meil­lä on upea maa, mah­ta­va luon­to ja hy­vät kou­lu­tus- ja työn­te­ko­mah­dol­li­suu­det. Ja pi­däm­me huol­ta, et­tä tämä on hie­no maa jat­kos­sa­kin. Jos vain osaam­me toi­mia vii­saas­ti, Suo­men tu­le­vai­suus on va­loi­sa. Us­kon, et­tä osaam­me.

14. Hy­väk­syt­kö ajat­te­lu­ta­van, jos­sa koko ikän­sä sääs­te­li­ääs­ti elä­nyt ja va­ral­li­suut­taan kar­tut­ta­nut elä­ke­läi­nen lai­te­taan mak­sa­maan tar­vit­se­mi­aan jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, mut­ta va­ra­ton saa sa­mat pal­ve­lut tois­ten mak­sa­ma­na?

Ajat­te­len niin, et­tä jul­kis­ten pal­ve­lu­jen pi­tää pää­sään­töi­ses­ti ol­la mak­sut­to­mia tai mak­su­jen pi­tää ol­la hy­vin koh­tuul­li­sia. Ei voi edel­lyt­tää, et­tä kaik­ki sääs­töt pa­ko­te­taan käyt­tä­mään jul­ki­siin pal­ve­lui­hin.

15. Kun vas­tak­kai­na­set­te­lu tun­tuu ole­van po­liit­ti­sen kan­na­tuk­sen käyt­tö­voi­ma, niin te­ki­sit­kö kes­kus­tas­ta lei­mal­li­ses­ti ai­no­an pää­kau­pun­ki­seu­dun ul­ko­puo­li­sen Suo­men edun­val­vo­jan?

En. Kun ajat­te­len niin, et­tä kes­kus­ta on koko Suo­men puo­lue, koko Suo­meen kuu­luu myös pää­kau­pun­ki­seu­tu. Vas­tak­kai­na­set­te­lul­la voi eh­kä saa­da kan­na­tuk­ses­sa pi­ka­voit­to­ja, mut­ta kes­tä­vää kan­na­tus­ta tai hy­vää Suo­mea sil­lä ei mie­les­tä­ni ra­ken­ne­ta.

Sik­si us­kon, et­tä Suo­mi tar­vit­see vah­vaa toi­mi­jaa po­liit­ti­sel­le kes­ki­ken­täl­le. Suo­mi tar­vit­see kes­kus­taa.

16. Mis­sä mah­dol­li­ses­ti muis­sa asi­ois­sa kes­kus­ta voi­si nous­ta po­la­ri­saa­ti­on toi­sek­si vaih­to­eh­dok­si niin, et­tä ih­mi­set lei­maa­vat kes­kus­te­luis­saan ky­sei­sen tee­man ai­na au­to­maat­ti­ses­ti kes­kus­tan ruis­lei­väk­si?

Kyl­lä nii­tä löy­tyy, otan­pa esi­mer­keik­si vaik­ka­pa seu­raa­vat:

1) Ta­sa­pai­noi­sen alu­e­ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­nen.

2) Maa­seu­dun ja maa­ta­lou­den puo­lus­ta­mi­nen.

3) Pie­ny­rit­tä­jyy­den ja työn­te­on ar­vos­ta­mi­nen.

4) Per­hei­den va­lin­nan­va­pau­den ja ko­ti­hoi­don­tu­en puo­lus­ta­mi­nen.

5) Oma­toi­mi­suu­den, it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ja opis­ke­lun ar­vos­ta­mi­nen.

6) Yh­teis­kun­nan hei­kom­pi­o­sai­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen.

7) Maan­lä­hei­sen ja luon­non­lä­hei­sen, suo­ma­lai­sen elä­män­ta­van ar­vos­ta­mi­nen.

17. Min­kä­lai­sis­sa asi­ois­sa joh­ta­ma­si kes­kus­ta tu­kee jo­tain Hel­sin­kiin si­joit­tu­vaa in­ves­toin­tia?

Mi­nus­ta pe­ri­aat­tei­den pi­tää ol­la sa­man­kal­tai­set kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa. Kun on ky­sy­mys mer­kit­tä­vis­tä alu­eel­li­sis­ta tai kan­sal­li­sis­ta tar­peis­ta.

On tär­ke­ää, et­tä Hel­sin­ki ja pää­kau­pun­ki­seu­tu pär­jää­vät ver­tai­lus­sa Poh­jois-Eu­roo­pan mui­den vas­taa­vien kes­kus­ten sar­jas­sa.

On hie­noa, et­tä esi­mer­kik­si Hel­sin­ki-Van­taas­ta on saa­tu ke­hi­tet­tyä mer­kit­tä­vä kan­sain­vä­li­sen ta­son len­to­a­se­ma. Sii­tä hyö­tyy koko Suo­mi.

18. Lii­ken­net­tä ve­ro­te­taan nyt eri­tyi­ses­ti polt­to­ai­neen ku­lu­tuk­sen eli käy­tän­nös­sä aje­tun mat­kan mu­kaan. Tämä on maa­seu­dun kan­nal­ta var­maan pa­hin ve­ro­tus­ta­pa. Oli­sit­ko val­mis ot­ta­maan ve­to­vas­tuun suu­res­ta uu­dis­tuk­ses­ta, joka siir­täi­si ve­ron ajo­jen seu­ran­taan pai­kan­nuk­sen pe­rus­teel­la? Sil­loin yk­si­tyis­teil­lä ja so­ra­teil­lä aja­via ve­ro­tet­tai­siin mur­to-osal­la ka­duil­la ja moot­to­ri­teil­lä aja­viin ver­rat­tu­na? Mi­nis­te­ri Ber­ne­rin väy­läyh­ti­öi­de­an ra­hoi­tus­mal­li lä­hes­tyi tätä, mut­ta vas­tus­ta­jat on­nis­tui­vat lei­maa­maan ide­an päin­vas­toin maa­seu­dun vi­hol­li­sek­si.

Olen eh­kä van­ha­nai­kai­nen, mut­ta olen hi­ve­nen nih­keä pai­kan­nuk­seen pe­rus­tu­val­le au­toi­lun ve­ro­tuk­sel­le. Se toi­si ai­na­kin pe­rus­ta­mis­vai­hees­sa li­sä­kus­tan­nuk­sia, en­kä ai­na­kaan tois­tai­sek­si luo­ta sii­hen, et­tä tek­no­lo­gia toi­mi­si sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti. Eli it­se en ot­tai­si täs­tä ve­to­vas­tuu­ta.

Olen hivenen nihkeä paikannukseen perustuvalle autoilun verotukselle.

19. Sal­li­sit­ko tu­le­vai­suu­des­sa kus­tan­nus­ten kar­si­mi­sek­si har­vaan asu­tuil­la alu­eil­la jouk­ko­lii­ken­teen ja tak­sien siir­ty­mi­sen tie­to­ko­neen oh­jaa­mak­si?

Kau­em­pa­na tu­le­vai­suu­des­sa tämä lie­nee mah­dol­lis­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia vie­lä ihan lä­hi­vuo­sien Suo­mes­sa. Ei­kä se ole mi­nul­le it­sei­sar­vo, et­tä ih­mi­nen kor­va­taan ko­neel­la kaik­ki­al­la mis­sä suin­kin mah­dol­lis­ta.

20. Mi­hin koh­taan pal­ve­luis­sa ase­tat ra­jan jul­ki­sen sek­to­rin ja yk­si­tyi­sen tuo­tan­non koh­dal­la? Us­kot­ko läh­tö­koh­tai­ses­ti, et­tä jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­to on asi­ak­kaan kan­nal­ta laa­duk­kaam­paa?

Täl­lais­ta ra­jaa on yleis­pä­te­väs­ti vai­ke­aa, el­lei mah­do­ton­ta mää­rit­tää. Meil­lä on hy­vää jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­toa, ja huo­noa. Sama kos­kee yk­si­tyis­tä.

Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on kui­ten­kin ol­ta­va pää­vas­tuu esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­ses­ta ja eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Oleel­lis­ta on, et­tä pe­li­sään­nöt ovat sel­vät.

21. Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia si­vis­tyk­ses­tä­si on jul­ki­sen kou­lu­tuk­sen luo­maa ja pal­jon­ko olet hank­ki­nut sii­tä it­se­kas­va­tuk­sel­la?

No en­pä ole tätä miet­ti­nyt. Pe­rus­kou­lus­ta ja kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­nos­ta läm­min kii­tos Suo­men val­ti­ol­le.

Mut­ta si­vis­tyk­sen ym­mär­rän pal­jon kou­lu­tus­ta laa­jem­pa­na, ja olen sitä myös oma­toi­mi­ses­ti pal­jon hank­ki­nut, ja niin kai teen joka päi­vä.

Sa­no­taan näin, et­tä 50 % on kou­lu­tuk­sen tuo­maa, 25 % it­se­kas­va­tus­ta ja 25 % ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen tuo­maa sy­dä­men si­vis­tys­tä.

22. Olet pu­heen­joh­ta­ja­na hou­ku­tel­lut ko­ke­neen mi­nis­te­rin oman vaa­li­pii­rin­sä ja “var­man va­lin­nan” si­jas­ta aset­tu­maan eh­dok­kaak­si Hel­sin­gis­tä. Hän saa siel­tä eh­dok­kais­tam­me sel­väs­ti par­haan tu­lok­sen, mut­ta jää va­lit­se­mat­ta. Olet­ko val­mis hy­väk­sy­mään hä­nel­le esim. mi­nis­te­riä avus­ta­van val­ti­o­sih­tee­rin työn?

Kyl­lä, jos hän on ky­sei­seen teh­tä­vään pä­te­väk­si kat­sot­ta­va hen­ki­lö.

23. Mi­ten on­nis­tum­me juu­ri­am­me kun­ni­oit­ta­en me­nes­ty­mään kau­pun­geis­sa ide­o­lo­gi­am­me poh­jal­ta?

Mei­dän pi­tää päät­tä­väi­ses­ti pus­kea omaa lin­jaam­me myös kau­pun­geis­sa eteen­päin. Jos em­me riit­tä­väl­lä ta­val­la pär­jää kau­pun­geis­sa ja Ete­lä-Suo­mes­sa, kuih­dum­me his­suk­seen pie­nek­si. Tämä pi­tää es­tää, ja meil­lä on sii­hen vä­li­neet.

Kes­kus­ta on ih­mis­lä­hei­nen ja so­pi­van luon­non­lä­hei­nen kan­san­lii­ke. Aja­tuk­sem­me ih­mi­syy­des­tä, työn­te­on, yrit­tä­mi­sen ja it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ar­vos­ta­mi­ses­ta toi­mi­vat niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa. Hy­vän Suo­men ra­ken­ta­mi­seen tar­vi­taan muu­ta­kin kuin ää­ri­liik­kei­tä.

Kes­kus­tan juu­ret ovat maal­la, ei­kä sitä tar­vit­se hä­ve­tä. Myös mo­nel­le kau­pun­ki­lai­sel­le on tär­ke­ää, et­tä Suo­mes­sa on toi­mi­vien kau­pun­kien li­säk­si elä­vä maa­seu­tu. Kes­kus­taa ää­nes­tä­mäl­lä saa mo­lem­mat.

24. La­taat­ko so­meen mie­luum­min lo­ma­ku­via Niz­zan ran­ta­kah­vi­las­ta vai nuo­ti­o­kah­vil­ta Ko­lil­la?

Mie­luum­min nuo­ti­o­kah­vit Ko­lil­ta, mut­ta ei mi­nul­la mi­tään Niz­zaa­kaan vas­taan ole. Mi­nus­ta ko­ti­maan mat­kai­lua kan­nat­taa suo­sia, mut­ta en pa­hek­su, jos ih­mi­nen jos­kus maa­il­mal­la­kin lo­mai­lee.

25. Mis­tä si­nul­le kes­kus­ta­lai­nen iden­ti­teet­ti­si muo­dos­tuu?

Suo­ma­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta.

Kun osallistuin ensimmäiseen Keskustan puoluehallituksen kokoukseeni, johti kokousta Esko Aho. Sen jälkeen Keskustassa on tapahtunut paljon. Johtajavaihdoksia, seesteisyyttä ja sekasortoisuutta, innon ja lamaannuksen aikoja, voittoja ja tappioita. Kaikesta koetusta ja läheltä nähdystä kai jotakin itsekin olen oppinut.

Suomikin on monet kerrat kierretty. Väitän tällä kokemuksella tuntevani maan ja sen kansan jo aika hyvin. Samalla on vahvistunut ymmärrys poliittisesta johtamisesta ja keskustalaisten sielunelämästä, ehkäpä myös nykytilanteesta ja Keskustan tulevaisuudesta.

Kevään tyrmäyksen jälkeen ei auta hätäkellon hiljainen kilkuttelu, vaan tilannetta pitää ryhtyä korjaamaan. Keskustaväen vereslihalle vienyt vaikeiden päätösten vaalikausi 2015-2019 ja kevään ankara vaalitappio ovat tosiasioita, elettyä elämää. Takaiskuista huolimatta elämä jatkuu.

Tuleen ei jäädä makaamaan. Itkut on itketty. On edettävä kohti Keskustan uutta, valoisampaa vaihetta. Työ jatkuu rakennuspalikoilla, jotka meillä on. Ne eivät sittenkään ole huonot.

Hallitusratkaisukin riskeineen ja mahdollisuuksineen on tosiasia. 2020-luvun punamulta antaa mahdollisuuksia selkeyttää keskustan paikka poliittisella kartalla.

Keskusta ei ole kovaa oikeistoa. Kokoomusyhteistyössä on puolensa ja puolensa, kuten demareidenkin kanssa. Yhteistyö sujuu keskeltä tarvittaessa molempiin suuntiin. Välillä on isänmaan etu tehdä yhteistyötä toisten porukoiden kanssa, välillä toisten. Itse en kuulu niihin, jotka haluavat sulkea yhteistyön jonkun eduskuntapuolueen kanssa. Ajattelen niin, että lähtökohtaisesti kaikkien kanssa on kyettävä yhteistyöhön.

Nyt mennään tällä hallituksella. Ei se varmaan täysin mutkatonta tule olemaan, mutta tuskinpa mahdotontakaan. Hallitusohjelman kunnioittaminen ja yhteistyö ovat tapamme, mutta puolueen nostamiseksi tarvitaan paljon enemmän. 

Keskustan on aika katsoa pidemmälle. 

Tavoitteeni on palauttaa keskustalaisten itsetunto ja kansalaisten luottamus Keskustaan. Puolueen profiili ja pitkä linja on kovalla työllä tehtävä kirkkaaksi. Sitä keskustalaiset toivovat ja äänestäjät edellyttävät. Rajankäyntiä tarvitaan vasemmalle ja oikealle, mutta tärkeintä on puhua omista ajatuksistamme. Sanottavaa meillä kyllä riittää.

Keskustaväen eläviä ja monipuolisia toiveita pitää kuunnella joukkoja koottaessa ja ohjelmaa rakennettaessa. Esimerkiksi yhteiskunnan vähäosaisten, nuorten, vanhusten, perheiden, pienyrittäjien ja viljelijöiden asiat koskettavat keskustalaisia. Yksin eläviäkään ei kannata unohtaa. Myös talouden sekä yhteisen ympäristön suuret kysymykset huolettavat. Parantamisen varaa on niin maaseudun kuin kaupunginkin elämänmenossa. Meidän on vahvistettava profiiliamme niin sivistyksen kuin Suomen erilaisten alueidenkin puolustajana. Kaikkialla Suomessa Keskustalle löytyy tehtävää.

Keskustasta pitää tehdä uskottavin vaihtoehto suomalaisille tärkeissä kysymyksissä. Se edellyttää onnistumista asialistan laatimisessa ja sen esittämisessä. Näissä urakoissa tarvitaan sekä vahvaa johtajaa että koko keskustajoukkueen panosta.

Meidän tehtävämme on myös tarjota kestävä tapa tehdä politiikkaa ja vaikuttaa. Maalaisliitto-Keskustan perintö velvoittaa: Keskustan on oltava rakentava eikä repivä voima. Lyhytnäköisyys, itsekkyys ja kupliin sulkeutuminen ovat myrkkyä, johon tarvitaan vastalääkettä. Alkion ja Kallion perinteen vaalijoille on kysyntää 2020-luvunkin Suomessa.

Innokkaimmat ovat kaipailleet värikkäämpää puheenjohtajataistoa. Oman käsitykseni mukaan kisa on vasta alussa, vauhti tulee tulevina viikkoina kiihtymään. Ensimmäinen paneeli meillä Katrin kanssa on Lapissa 10. elokuuta. Sen jälkeen luvassa on parikymmentä yhteistilaisuutta ympäri Suomen. Eiköhän meistä erojakin löydy, emme nyt sentään identtisiä ole. Jos muita ehdokkaita vielä mukaan halajaa, niin omasta puolestani toivotan lämpimästi tervetulleeksi. Lauteilla on vielä tilaa!

Luvassa on laaja kenttäkierros, jonka aikana esitän avauksia ja kannustan keskustalaisia keskusteluun kasvotusten ja verkossa. Puheen patoluukut on nyt aika yhdessä avata. 

Puhumisen lisäksi lupaan olla myös kuulolla. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kirjoittamaan yhteisen puolueemme uutta lukua. Nähdään kentällä.

Antti Kaikkonen

Tänään julkaistussa hallitusohjelmassa toteutuvat käytännössä kaikki Keskustan kynnyskysymykset.

Myös ministerien tehtäväjako antaa otolliset mahdollisuudet edistää suomalaisille tärkeitä asioita.

Pienituloisimpien lapsiperheiden ja eläkeläisten perusturvaa korotetaan. Perhevapaita parannetaan. Vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutusmahdollisuudet turvataan tasa-arvoisesti koko Suomessa. Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon tasapuolisesti eri puolilla maata.

Kaikki nämä olivat Keskustan kynnyskysymyksiä.

Tavoitteitamme olivat myös, että maatalouden kannattavuudesta huolehditaan ja metsien kestävä käyttö on mahdollista. Ilmastonmuutosta hillitään tolkullisin keinoin. Kaikki nämä toteutuvat.

Valtiovarainministeripuolueena Keskusta pitää huolen siitä, että maan taloutta hoidetaan säntillisesti ja tulevia sukupolviakin ajatellen.

Hallituksen onnistumista mitataan aikanaan paljolti sillä, kuinka moni suomalainen sai työpaikan.

Työllisyyden kohentamiseksi on tehtävä yhteistyössä kaikki mahdollinen.  Tärkeää on edelleen parantaa etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Keskusta piti hallitusneuvotteluissa huolen siitä, että yrittäjien verotus ei kiristy.

Keskustan ja SDP:n yhteistyöllä on aivan keskeisesti rakennettu suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt tämän kokoonpanon – uuden punamullan – tehtävänä on luoda sille kestävä tulevaisuus.