Hyvä puoluekokousväki,
Puoluekokous on keskustalaisen parasta aikaa. On hyvä olla täällä tänään.
Sain kunniatehtävän ottaa tämän puhujapöntön haltuun heti puheenjohtaja Annikan jälkeen.
Kiitos tästä mahdollisuudesta arvioida Suomen tilannetta puolustusministerin tehtävästä käsin.
Olemme saaneet Annikan kanssa tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä hallituksessa viimeisten kuukausien ajan, varsikin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Voin vakuuttaa teille, arvon aatesisaret ja –veljet, vaikka hieman jäävi voin ollakin, että puheenjohtajamme johdolla Keskusta on ollut aktiivinen ja rakentava toimija näinä isänmaan kannalta vaikeina aikoina. Tällä samalla valitulla tiellä aiomme jatkaa.
Keskusta on jälleen ollut kantamassa hallitusvastuuta historiallisten ratkaisujen hetkillä. Olemme tehneet oman työmme suomalaiseen tapaan: pitämättä meteliä itsestämme, kansallista yhtenäisyyttä rakentaen, asialliset hommat hoitaen.
Kansallisen yhtenäisyyden merkitys onkin tänä keväänä ollut suurempi, kuin vuosikymmeniin.
Hyvät naiset ja miehet,
Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi politiikan asialistan uusiksi helmikuussa. Hälytyskellot alkoivat soida aiempaa kovemmin jo viime vuoden lopulla Venäjän etupiiripuheiden myötä. Synkistä ennusmerkeistä huolimatta Venäjän hyökkäykseen ei haluttu uskoa, niin järjettömältä ajatus tuntui. Ja järjetöntähän se onkin.
Emme olisi halunneet nähdä enää sotaa Euroopassa.
Emme olisi halunneet nähdä ihmisiä pakotettuina jättämään kotinsa.
Emme olisi halunneet nähdä tuhansia sodan uhreja.
Mutta kaikki muuttui valitettavasti todeksi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt jo kolme ja puoli kuukautta. Yhtä kauan on kestänyt Ukrainan vastarinta. Pitkiä päiviä täynnä ovat nämä kuukaudet.
Tälle sodalle ei ole mitään oikeutusta. Ei mitään.
Siksi olemme sen selkeästi ja jyrkästi tuominneet.
Suomalaiset ovat eläneet voimakkaasti ukrainalaisten tukena. On autettu monin eri tavoin ja toivotettu sotaa pakenevat tervetulleiksi Suomeen. Ukrainalaisten työllistäminen ja lapsille koulupolun järjestäminen on tärkeä osa heidän tukemistaan.
Venäjän julmuuksien etulinjassa on Ukrainan koko kansa. Siviileihin kohdistetut iskut vievät henkiä ja rikkovat ihmismieliä. Kauhun kylväminen siviilien keskuuteen on brutaali ase, jonka vaikutus on pitkäaikainen ja syvä.
Sodan on loputtava. Ukrainalaisille kuuluu rauha ja vapaus, tulevaisuus ja toivo. Sodan on loputtava.
Me itse emme saa turtua,
emme saa väsähtää,
emme saa hylätä,
emme saa unohtaa.
Meidän on jatkettava apua Ukrainalle, yhdessä muiden kanssa.
Miksi? Koska se on oikein.
Tänä keväänä suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtui muutaman kuukauden aikana enemmän kuin kertaakaan sotiemme jälkeen.
Isänmaan turvallisuudesta on huolehdittu vastuullisesti halki poliittisen kentän.
Tilannearvio ja siitä vedetyt johtopäätökset syntyivät Suomessa yhteisen kansallisen prosessin kautta; hötkyilemättä mutta rivakasti.
Valtion eri instituutiot – eduskunta, hallitus, tasavallan presidentti – hoitivat hommansa, yhdessä ja erikseen.
Meistä keskustalaisista haluan nostaa esiin puhemies Matti Vanhasen. Matin kokeneissa käsissä koko eduskunta oli mukana kevään suurten kysymysten ratkaisuissa.
Ja tämä kehu saman vaalipiirin saman puolueen mieheltä ei muuten liity mitenkään siihen, että Matti on jäämässä pois seuraavissa vaaleissa.
Haluan nostaa esiin myös kaikki teidät, jotka järjestitte Suomen turvallisuuteen keskittyneitä yleisötilaisuuksia ympäri Suomen.
Suuren ratkaisun äärellä halusimme puhua selkosuomea suomalaisille, koko Suomessa. Puheiden lisäksi oli tärkeää kuulla, mitä ihmisten mielissä oli.
Kansanliike Keskusta hoitaa molemmat tehtävät; sekä kansalliset vastuutehtävät että vaikuttamisen kanavan suomalaisille.
Hyvä kokousväki,
Turkki.
Kevään ripeä eteneminen Nato-jäsenyyden polulla kohtasi Turkin suunnalta hieman yllättäviä kiviä.
Turkkilaisilla on kieltämättä aikamoinen valttikortti kädessään –
Naton yksimielinen päätöksenteko – mutta kortittomia emme ole mekään.
Kahden Nato-yhteensopivan maan, eli Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien toteutuminen mahdollisimman nopeasti on tärkeä merkki siitä, että Naton avoimien ovien politiikka toimii. Se että Turkin solmima solmu saadaan avattua, on myös Natolle itselleen tärkeää. Kauanko tämä vie, sitä ei tiedä kukaan enkä lähde sitä tässä arvailemaan. Mitä pikemmin, sen parempi.
Yksinkertainen tilannearvioni ja neuvoni tällekin joukolle on: meidän on pidettävä oma pää kylmänä. Asiat järjestyvät, ennemmin tai myöhemmin.
Totean myös, että meillä ei ole hätää. Ei ole hätää. Rajoillamme on rauhallista, puolustusvoimamme ja rajavartijamme ovat iskussa ja valppaina tilanteen edellyttämällä tavalla. Meillä on lisäksi valtava määrä kansainvälisiä ystäviä.
Mitäkö tarkoitan kansainvälisillä ystävillä? Tarkoitan sitä kaikkea poliittista ja puolustusyhteistyöhön liittyvää tukea, mitä olemme Ruotsin kanssa saaneet ilmoitettuamme Nato-jäsenyyden hakemisesta.
Näillä tervetulotoivotuksilla ja turvalupauksilla on iso merkitys hakuprosessin aikana.
Ihan tyhjästä nämä turvalupaukset eivät ole syntyneet. Monet niistä pohjautuvat kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, mitä on vahvistettu viimeisten vuosien aikana määrätietoisesti. Kevään aikana ulko- ja turvallisuuspolitiikamme keskeiset vaikuttajat tekivät myös melkoisesti pohjatyötä, jotta polku eteenpäin olisi mahdollisimman turvallinen.
Olemme myös olleet aktiivisesti mukana kumppanin roolissa myös Naton toiminnassa – meidät tunnetaan sitäkin kautta.
Suomi on arvostettu ja osaava toimija kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Teemme osamme. Hoidamme tonttimme.
Hyvä keskustaväki,
Ukrainankin esimerkki osoittaa, että maan puolustuksen ydin on aina kansan maanpuolustustahdossa. Suomalaisten maanpuolustustahto on noussut ennätyslukemiin. Olen (melko) varma, että tässä salissa, tänään, tässä ja nyt maanpuolustustahto on vielä suomalaista keskiarvoakin korkeammalla. Keskustaväki rakastaa isänmaataan. Tiedän sen. Tunnen sen.
Puolustusvoimat on muuten erittäin alueellinen organisaatio. Maakuntien Suomesta löytyy melkoinen määrä puolustusvoimien erilaisia toimipisteitä, varuskuntia, varikkoja, varastoja. Näin pitää olla nyt, ja näin pitää olla jatkossakin. Puolustusvoimien pitää olla luonteva osa Suomea ja näkyä myös ihmisten arjessa, ainakin silloin tällöin.
Ja vakuutan, että Suomen puolustusta hoidetaan jatkossakin siten, että koko maata puolustetaan. Koko maata puolustetaan. Syrjäisintä kulmaa myöten.
Tämä joukko on sitoutunut tähän maahan, isänmaahan. On ollut hyvä toimia tässä tehtävässä, joka minulle on osoitettu. Olen voinut luottaa siihen, että tukea riittää. Olen voinut luottaa siihen, että luottamusta on.
Sillä on ollut merkitystä, kun erilaisia päätöksiä on pitänyt tehdä. Ja onhan niitä todella tehdä pitänytkin:
Afganistan.
Puolustusselonteko.
F-35 hanke.
Ukraina.
Nato.
Kiitän siitä, että olette luottaneet. Kiitän siitä, että olette tukeneet. Uskon, että olemme tehneet niitä päätöksiä, mitä isänmaan kannalta on pitänyt tehdä. Yhdessä.
Ja jatkossakin teemme sen, mitä tehdä pitää.
Kiitos.